Uuden minän metsästys leikkauksen jälkeen

Ravitsemussuunnittelijan luona onnistuneesti käyty.... ja hengissä ollaan...
Käynti positiivinen, missään kohtaa ei tullut sellainen olo, että mua ollaan torppaamassa, päinvastoin... tuli sellanen fiilis, että kyseinen leikkaus olisi todellakin tulossa...
Hieman tuli vaan sellainen olo, etten osannut parin kuukauden odottamisen jälkeen edes kysyä mitään... kait mä luulin, et tiedän kaikesta kaiken jo valmiiks
No enivei, nyt sitten seuraavaks tapaan kirurgin, jonka vastaanotolle sitten onkin jo jonkun verran jonoo eli voi mennä ja mun tuurilla varmasti meneekin lomasulun jälkeen... mutta eipä tuo haittaa... Aikasemmin ei aikaa oikein voi tullakkaan, koska seuraavan kerran obetiimi kuulemma on päättämässä ketä leikataan huhtikuussa ja tämän ryhmän päätös tarvitaan sinne kirurgille....
Mutta se, että sitten KUN se kirurgin tapaaminen on.... DÄDÄÄ... leikkaus on jo nurkan takana mulla, koska tutkimuksia on jo niin paljon tehty Elikäs rt sano, et kirurigin tapaamisen kanssa on samaan aikaan rt:n aika jossa tulee ohjeet eneen ja parin kuukauden kuluttua suunnilleen olis leikkuu. Joten tämä odotus päättyy leikkuriin
Rt muuten kielsi eneilyn ehdottomasti tässä kohtaa, painoa kannattaa kuitenkin pudottaa... sanoi, että perutuusaikojen saaminen on hankalaa, koska yleensä ei ole saatavilla sellasia, joilla olis 10-15 kiloo painoo pudonnu... Elikäs mä luin rivien välistä, että tulevaisuudessa ei voi ajatellakkaan peruutusaikaa saavansa ja nopeuttavansa toimintaa, jos ei ole painoa pudonnut
Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin...

Pitkään aikaan ei oo tullu kirjoteltua mitään, lukenu olen päivittäin...

Iski sellanen pieni kevätväsy, vaikka pitäis olla keväällä virkeä, mutta ei... ei niin ei Vihdoinkin kuiten alkaa toi valo paistaa tähänkin kasaan, joten eiköhän sitä taas tästä...

Maanantaina pääsee onneks töihin. Omalla työmaalla olin viimeksi töissä joulukuussa ja nyt olis aika palata takasin.... Ja ajatus töihin paluusta aiheuttaa painajaista, joten kait se kertoo, että on ehkä aika tullut tehdä jotain muuta elämässä... Kesäkuussa pääsen toiseen työpisteeseen työnkiertoon ainakin puoleksi vuodeksi, joten

Leikkaus rintamalta ei kuulu mitään uutta, joten ootellaan...

Aurikoisia kevätpäiviä kaikille

Malttamattomuus sitten iski myös minuun... en jaksanut enää odottaa joten.... (rummun pärinää)
Soittaa töräytin tänään PHKS. En tiennyt kenelle olisin asiani kertonu, joten vaihteelta pyysin yhdistämään sisätautipolille hoidonvaraajalle ja kerroin aatokseni...Mä en silloin missään vaiheessa tajunnu kysyä keneltäkään, että koska Obetiimi kokoontuu, miten ne ilmottaa jatkoista ja jne jne... eli ne ei ilmota mitään, siirtää vaan paperit eteenpäin jos niin katsovat, ilmoittaminen on erikseen pyydettävä... mutta summa summarum...mä olen niin tyytyväinen tähän tilanteeseen tällä hetkellä, elikäs OBETIIMI on katsonut minut sopivaksi leikkausta ajatellen ja tämä mukava naisihminen näki koneelta, että mun paperit on siirretty kirranpolille WUHUU... tavoite aika kirurgille olisi heinäkuu ja varausaika olisi nyt toukokuu... elikäs kohta pitäis kuulua jotakin... Ravitsemussuunnittelija sanoi silloin, että kirurgin tapaamisesta kuluu n.2 kk leikkuriin, joten.... ennustettu alkusyksy näyttäis aika hyvältä leikkaukseen pääsyyn...
Nyt saa taas huokasta, huojentavaa tämä oleminen juuri nyt... kesä tulee ja aurinko paistaa ja tällä hetkellä mielikin on hyvä
Ja nyt jaksaa taas odottaa
Ja tämä ihana ihminen siellä sisätautipolilla sanoi, että jatkossa voin soittaa kirranpolin ajanvaraajalle, jos on jotain askaa...

Onnea Nykäyksittäin sitä täälläkin edetään. Kävin siis eilen siellä sis lääkärillä. Viiden minuutin sessio jonka lopuksi sanoi laittavansa lähetteen lahteen. Ensin meinasi, että olen liian kevyt (kukaan ei koskaan ole sanonut niin, ja nyt sitten vähän väärässä paikassa ) ja sai mut jo huokaisemaan petttymyksestä, mutta kun huomasi mun liitännäissairaudet, niin sanoi että homma on selvä. Vielä käski käydä tutkimuksissa (spiro, ekg, kauhkokuva), muttei käskenyt mitään soittoaikoja varailla. Täytyy ma sinne sihteerille soittaa, että onko tää homma nyt selvä näin...
Hyvällä säkällä siis syksyllä minuakin näkee siellä lahdessa. Nyt hymyilyttää, vaikka keuhkoputkentulehduksen kourissa kuumeilenkin.

Mua niin houkutti soittaa tänään sinne kirralle, mutta maltoin vielä mieleni(lue en ehtiny, kun töissä oli niin kiirettä) mutta ens vkolla saatan jo soittaa...

en mä mitenkään kiiruinen ole, en...

Kyllä me Meevin tässä edetään, hitaasti mutta varmasti

Jee, hienoa, että teillekin tipahti myönteiset päätökset! Voi olla, että tupsahdetaan Lahteen pian samoihin aikoihin

Tiedätkö Heippis keskisuomalaisena, meneekö meidänkin paperit lahdessa sinne obetiimiin vai suoraanko kirurgille? Kiva on kun on muitakin samoissa tilanteissa. Ja vaikka odotusaika tässä vaiheessa harmittaa, niin kyllä se aika tuntuu kuitenkin melko nopeasti kuluvan. On elämässä onneksi muutakin ja muitakin tapahtumia joita kannattaa odottaa.

En yhtään tiedä, meneekö paperit tiimille vai kirurgille suoraan...luulisin (ja todellakin toivon!), että kirurgille, mehän tavallaan on käyty jo jonkinlaisessa obetiimissä, kun sisätautilääkäri ja ravitsemusterapeutti ovat tilanteen katsastaneet ja asioista päättäneet KSKS:ssa.
Tehdäänköhän gastro muuten Lahdessa? Minulle ei siitä mainittu mitään.

Aika paljon on jo muurahaisia pöksyissä, mutta eipä ole mitään vielä Lahdesta kuulunut Onneksi tosiaan on muitakin juttuja, ettei *ihan* koko aika mene odotellessa..

En pysty Päijät-Hämäläisenä sanomaan myöskään tuleeko teitin lähetteet Obetiimiin vai ei... mutta oletan, että teitin paperit menee suoraan kirralle jossa ne ajat varataan teille ja meille... tällä hetkellä siellä jaetaan kirurgin aikoja heinäkuulle, mutta ton heinäkuun suhteen mä olen skeptinen hieman... pahin lomakuukausi ja suurimman sulkuajat... mutta ainakin sen yhden hoidonvaraajan mukaan heinäkuussa kirranpoli toimii... joten ????? ja laskukaavalla minkä ravitsemussuunnittelija sanoi... niin kirurgin tapaamisesta aikaa leikkuriin menee n. 2 kk...

Mä olen jo melkein päättäny, että kilautan ens vkolla sinne kirralle, ihan vaan vähän kiinnostas

Mun käsittääkseni ei lahdessa tehdä ollenkaan gastroskopiaa, ainakaan kaikille rutiinisti. Voin olla väärässäkin, mutta ainakaan siinä hoitokaaviosta jonka sain rav.terapeutilta ei siitä ole mitään mainintaa.
Vrk lääkkeitä ja henki kulkee jo paremmin, jospa tästä jo hyvinkin pian pääsis spiroa puhaltelemaan.

Mie oletan, että skopiat sun muut teitin kohalla on siellä Keski-Suomessa... saattavat tulla halvemmaksi... mutta se mitä Lahdessa teitille tehään on se, mitä sairaanhoitopiirit ovat keskenään sopineet...

Omat fiilikset ovat tällä hetkellä hieman sekavat... pitäis saada jotain konkreettista, muutaki ku se mitä puhelimes sovittiin... joten vaaka alkaa kaatua puheluun kirranpolille maanantaina heti kaheksan jälkeen...

Kyllästyin sitten odottamaan ja soitin sinne kirralle Lahteen... Jonoahan sinne kuulostaa olevan ja reilusti, ystävällinen täti kertoi, että tällä hetkellä siellä annetaan aikoja maaliskuussa tulleille lähetteille, joten mä joka olen tullu huhtikuussa.... aika tulee joskus syssyllä... Mä olen tyytyväinen tähänkin tietoon, voi alkaa suunnittelemaan kesää ja reissuja, eikä tarvi miettiä, koska olis tulossa jotain aikaa jonnekkin.... mutta... ilmottauduin peruutusaikaa varten, tää täti sanoi, että niitä aina joskus tulee... joten loppujen lopuks... mä siis odotan taas jotain...Mutta tämä on helpottava tietoa mulle... saa rauhan

Hii, kiva tietää, Pellukka! Minun lähetteeni on mennyt Lahteen maaliskuussa, joten jospa minulle kohtapuoliin aikaa alkaisi irrota

On ollut jotenkin saamaton olo kaiken kaikkiaan ja sen on kyllä huomannut...Hyvin alkanut painon vahtiminen on jäänyt hieman vähemmälle, onneksi kuitenkin paino on pysynyt samanlaisena suunnilleen... välillä on tullut ajatuksia, että jos kuitenkin peruisi koko homman, mutta onneksi kokovartalopeiliin katsominen auttaa siihen asiaan vielä...

Muuten onneksi tällä hetkellä vointi on hyvä, vaihdoin kuluttavan päivätyöni kesän ajaksi yövuoroon ja täällä saa riehata keskenään... ja mä niin nautin... Ehkä tällä muutoksella saa mielen paremmaksi ja sitten motivaation taas ylös... ja selänkin kuntoon

Hyvää Kesää kaikille, toivottaa Pellukka, vanhusten yöunien vakiovahti

Saamaton oloni jatkuu edelleen, tuntuu, ettei mitään tapahdu, eikä mistää kuulu mitään... Mutta edelleen paino on pysynyt suhteellisen samana ja yötuurit maistuu makoisille....
Luin jostain, että useat saa leikkausta edeltävällä ajalla paljon kiloja pudotettua... waaat, mun tavote on, että paino ei nouse ja se sata rammaa mikä erehtyy lähtemään on juhlan paikka...
Mutta siis edelleenkään ei ole sairaalasta mitään kuulunut, oisin oottanu ees kirjettä, että olette jonossa, mutta ei... ei niin mitään... tämä odottaminen saa tämän kaiken tuntumaan vielä enemmän sellaiselta, että mitään ei tapahdu

Mutta ei auta kuin odottaa, kait se kirje sieltä joskus tulee ja sitten voi iskee jopa paniikki...

Kesä on kohta puolessa ja se on mennyt ohi niin että heilahtaa.... Elokuussa alkaa taas rypistys koulussa, jotta saisi joskus nuo sh:n paperit uloskin ja vois jopa päättää mitä sitä isona mahdollisesti alkaa tekemään.

Näihin tunnelmiin  

poistettu

Odotusajat tuntuu joissakin paikoissa viipyvän, mutta kyllä tää leikkaus vaatiikin pohdinta-aikaa. Mutta silti liika odottelu on liikaa. Yksityisellä puolella asiat sujuivat nopeasti ja se oli mun valintani, johon olen tyytyväinen. Nyt kun leikkauksesta on yli kolme viikkoa, niin käyn ahkerasti lukemassa täällä tarinoita, sillä monet asiat leikkauksen jälkeen mietityttävät. Onneksi olen tutustunut muutamaan ihanaan tyyppiin sairaalassa, jotka leikattiin samaan aikaan, niin heidän kanssaan voi myös fb:ssa vaihtaa kuulumisia. Olen kyllä niin tyytyväinen, että lähdin tähän leikkausoperaatioon. Niinkuin monet ovat täällä todenneet, että elämän paras päätös. Niin minustakin nyt tuntuu, että onneksi lähdin. Ei mun enejakso montaa kiloa pudottanut, mutta kohta tulee neljä viikkoa leikkauksesta ja paino on 8,9kg tippunut. En edes muista milloin olen viimeksi painanut alle sadan =). Tsemppiä kaikille odotukseen! Kohti parempaa olette varmasti menossa, vaikka takapakkeja ja odotustakin tulee. Hyvää kannattaa odottaa! =)

Pitäiskö sun soitella sinne ja kysellä? Monet on saaneet asioihin vauhtia kysymällä, miten asiat etenee. Mä en saanut montaakaan kiloa tiputettua ennen leikkausta ja silti painoa on tippunut ihan mukavasti leikkauksen jälkeen. Odottaminen on kyll ihan karseeta, mutt sit kun alkaa tapahtumaan, niiin sitt tapahtuu =) Luota vaan siihen =)

Yritähän Pellukka pitää huolta itsestäsi. On vaikeeta yhdistää täysi työaika ja opinnot. Työnanantajat usein lupaavat montakin asiaa näillä naisvaltaisilla aloilla. Sopimukset pitää vähän aikaa ja sitten luistetaan sopimuksesta...

Itsekin olin samassa pisteessä vähän aikaa sitten. En kylläkään opiskellut samalla, mutta työn fyysinen puoli rasitti liiaksi silloin. Loppupeleissä sanoin itseni sitten irti ja siirryin muualle töihin. Vähäksi aikaahan se helpotti, mutta uudessa paikassa ihme kyräilevä asennoituminen ja eukkojen aika menee muiden virheiden vahtaamiseen. Ärsyttää kun kaikki kaivavat maata toistensa jalkojen alta koko ajan. Virheistä ei opita, niistä kannellaan eteenpäin...

Nyt on oltu poissa työelämästä syyskuun alusta asti. Ensin pojan leikkauksen takia ja nyt oman leikkauksen vuoksi. Päivittäin katselen MOL:lin sivustoja. Ei ole vielä sopivaa paikkaa eteen tullut. Hermot leppuutuksessa työn suhteen, mutta muutoin masentaa kun fyysinen kunto ei korjaannu leikkauskomplikaatioiden vuoksi.

Soittele ja kyseles aikasi perään. Veikkaisin, että paperit ovat jääneet jonnekin pinon pohjimmaiseksi. Muistuttele olemassaolostasi se kannattaa. Leikkauksenkin myötä tulisi pakollista huilitaukoa!

Mää niin päätin yöllä, että kilautan tänään kaverille päksiin ja laitoin oikein kellonkin soimaan.... ja heräsin pari tuntia soittoajan päättymisen jälkeen...  Ja siitä sitten suivaantuneena laitoin pomolle viestin, että nyt menee justaansa hermo( pomo harvemmin vastailee kun sille viestiä laittaa)... puhelin soi hetken päästä ja ainoo kysymys oli, että kuulostaa, että sulla itellä on joku ajatus nyt heittää.... joopa  Onhan mulla, kysäsin siltä, että kauankos ite aattelit jaksaa sitä, että heräät aamulla viideltä ylös ja lähet puol seiskan jälkeen ajaan kouluun, jossa istut neljään asti ja ajat kotiin vajaa kaks tuntii... ja sitten ysiltä töihin yöks... ja tätä on nyt säännönmukasesti ollu kokoajan...  ... (jostain kumman syystä multa pari yötä just peruuntu... ja sain jopa ne kauan ruinatut yötyönaikahyvitykset aikana, eikä rahana  )

Hyvin nukutun yhden yövuoron jälkeen on ihan töttöröö meininki, mutta huomattavasti parempi fiilis.... eiköhän sitä taas tästä suosta nousta... huomenna uusi yritys sinne kirralle...  

Hienoa, että sait pomon kera yhteisymmärryksen asiaan. Lepäilehän nyt ja soittele leikkausajankohtaasi sit huomenissa. Sitä joskus yhdenkin yön kunnolliset yöunet parantaa tilannetta kummasti. Toivotaan että huomennakin asiat etenee yhtä hyvin  

Jiihaa... sain tänään viimeinkin sen soiton sinne päksiin aikaseks  

Ja viimeinkin myös ajan kirurgille.... joka menee JOULUKUULLE (jos ei tule perutuusaikaa, joka on edelleen mahdollinen, tosin peruutuksia ei kuulemma paljon tule vaan ihmiset tulee jopa kuumeessa paikalle, koska ajat on niin kortilla.)  

eli kaikille päksiin jonottaville tiedoksi, yleensä on kolme kirurgia jotka leikkaa(ja ottavat ennakkoon vastaan), mutta marraskuussa ei ole paikalla kuin kaksi, joten tästä syystä ruuhkautuu. Polilla annetaan aikoja nyt huhtikuussa tulleille lähetteille ja ajat menee joulukuulle...  

Joten tähän puheluun kaatui haave tämän vuoden puolella leikkaukseen pääsy, mutta toisaalta... JOULUA voi vielä viettää normaalisti tänä vuonna ja sitten voi alottaa uuden vuoden uusilla meiningeillä... nyt helpottaa....  

Mä menen tänään kokeilemaan mitä mun selkä tuumii iltavuorosta elikäs jos vaikka menisi purkuun yövuorot ainakin osittain... mutta en kyllä usko,että selän takia paluu normaaliin onnistuu ihan helpolla.

Mutta kaiken kaikkiaan tänään on selvästi taas parempi päivä... aurinko paistaa, kirurgin aika tiedossa, iltavuorokokeilu.... ja vaaka näytti miinusta parin kilon verran viikon ajalle

Hienoa Pellukka =) Yksi etappi saavutettu taas ja kohta oletkin jo eneilemässä. Vaikka odottaminen on tuskallista, mutta kyll se myös auttaa miettimään elämänmuutosta ajan kanssa. Tsemppiä vaan, hyvä tästä tulee.