Uuden minän metsästys leikkauksen jälkeen

Kuulostaa hyvältä Pellukka ja laskipantteri

No jooooo.... Toi paino onkin sitte mielenkiintoinen kysymys... Paino kotona leikkaus aamuna oli 95,5kg kun sairaalan vaaka näytti sen 94kg. Tänään sitten tuo koti vaaka näytti 93,8kg. Tällä haavaa siis näyttäs siltä, että kilo/viikko vauhtia oltais menossa alaspäin. Eipä se tartte sen nopeempaa mennäkkää, että lihakset säilyis. Malttamaton kun tuppaa tuo luonto vaa olemaa....

Terveisiä Päksistä, hyvän alun jälkeen loppu ei oo menny niinku strömsöössä   uusinta tähystys tehty tänään ja nyt toivutaan uusiks   
Palataan taas   

No pahus vieköön! Mutta tsemppiä uuteen yritykseen.   

Eikä.. Nää on uutisia joita ei haluaisi kuulla reilua viikkoa ennen omaa leikkausta, mutta toisaalta on se fakta hyväksyttävä että kaikki ei aina mene kuin Strömsössä :/ Tsemppiä kovasti Pellukalle!

Voi ei Pellukka!!!   Toivottavasti nyt toivut hyvin.

Ikävä kuulla, ettei toipuminen edennyt suunnitelmien mukaan. Mutta pari askelta taaksepäin ja uusi yritys. Paljon onnea ja voimia toipumiseen   

Toipumisia  

Voi ei!!! Mitä ihmettä tapahtui? Toivottavasti kaikki on nyt paranemaan päin ja pysyykin parempana.
Tsemppiä!!!   

o-ou.. mä oon kesäkuus menos samaan paikaan leikattavaks! Toivottavasti kaikki menny hyvin!

No Pellukka, mitä kuuluu? Nyt viikko toipumista takana ja mä olen niiiin valmis meneen maanantaina töihin, alkaa tää kotona kökkiminen ärsyttää. Mulla sujunut tosi hyvin, yhden kerran olen kokenut pientä kipua ihan pienen hetken uudessa vatsassa, se oli kun söin munakasta soseutettuna/muusattuna. Mutta luulen, että söin liian nopeasti ja/tai olin syönyt liian paljon. Lähinnä soseutettuja ruokia syönyt, hapankorppua kokeillut muutaman kerran, ei ongelmaa. Ainoa, mikä tuntuu olevan ongelma on se veden juonti, se on kyllä aina loppupäivästä sellaista kitkuttelua, en ikinä oo ollut mikään veden ystävä.. Paino on tippumaan päin, ekan viikon saldo reilu neljä kg täällä.

Huomenet päksistä   
Tänään, jos Luoja suo, ja ehkä toi osaston ylilääkärikin, niin mä niin kuulen sanat.... voitte lähteä kotiin   
Aamupalaa ja lääkäreitä odotellen tässä nyt sitten vain   kirjottelen kotoota sitten joskus tarkemmat löpinät voinnista ja tapahtumista

Kotona ollaan    Ja olo on todellakin ihan erilainen kuin viikko sitten, itseasiassa ihan erilainen kuin ensimmäisen leikkuun jälkeen. Luulin, jotta sen ekan jälkeen voin hyvin, mutta nyt olo on ihan erilainen ja voin oikeesti hyvin.   Mutta sitten ne tapahtumat. Ne on hyvä kertoo ääneen, koska useimmilla menee kaikki mallikkaasti, mutta ei kaikilla. Ja nämä mulle tulleet ongelmat on hyvä kuitenkin huomioida myös muiden. ( eli ei todellakaan ole tarkoitus pelotella ketään hengiltä)  

Maanantaina 11.3 siis tehtiin suunnitellusti mahalaukun ohitusleikkaus Päksissä. Leikkaus meni niinkuin piti ja meikäläinen toipui leikkauksesta heräämöstä alkaen vauhdilla. Olin jopa salissa siirtynyt leikkuupetistä omaan, jota en kyllä muista ite ollenkaan. Vointi hyvä, ei kipuja, vatsa toimi. Kotiin seuraavana päivänä. Näinhän se yleisesti menee.   
Kotona ruoka maistui, juoma myös, ei kipuja. Olo kuitenkin omituinen, mutta luulin sen johtuvan suuresta leikkauksesta. Lauantaina 15.3 alkoi tulla tummia pilviä taivaalle. Aamupäivästä kaikki meni hyvin, mutta iltapäivällä ei. Söin lounasta ja hetken aikaa olo oli kuten aikasemmin, mutta sitten iski huono-olo. Tuntu, että se murkina ei liiku mihinkään.Ja hetken päästä helpotti vähän. Tässä kohtaa alkoi ripuli ja voin kertoa, että tästä kohdasta sunnuntaiaamuun vaihdoin useamman kertaan housut, kun ajatuksesta tuli jo housuun. Tämä ripuli ei kuitenkaan ollut se ongelma vaan se ruoka. Ja jossain vaiheessa se ruokakin alkoi palata meno reittiään pitkin ulos, joten mieli oli tosi matala.   

Sen lauantai ja sunnuntai välisenä yönä ei sitten kauheesti nukuttu, ripulia piisas ja huonoa oloa. Oksennusta ei voinut tulla, kun ei ollu mitä tulla. Sunnuntaiaamupäivällä sitten hieman helpotti olo ja ajattelin, jotta katotaas. Sain syötyä n. 1dl jugurttia ja vähän juotua, varovaisesti. Olo ei kuitenkaan ollut hyvä.Ja alku illasta sitten söin vähän taas ja join,jonkun ajan päästä kaikki pihalle. Ja siinä kohtaa sitten soitin päivystykseen, josta kerrottiin, että kannattaa tulla käymään varmuuden vuoksi.

Itse päivystysksessä vierähti kolme tuntia. Otettiin labroja, tehtiin vatsan ct eli viipalekuva. Päivystävä kirurgi, sellanen nuori tytönhupakko sanoi, että katsotaan, ettei löydy mitään sellaista syytä joka vaatii välitöntä hoitoa, muuten osastolle odottamaan aamua, jolloin tulee töihin ne asiaan vihkiytyneet miekkoset, jotka alunperinkin ovat meikäläisen masua leikanneet.
Kuvista löytyi sitten jotain häikkää, eli suoli oli alkanut laajentua, kun ruoka ei pääse normaalisti etenemään ja ohutsuoli oli hieman väsähtänyt. Ei kriittistä, osatolle. Yön nukuin siellä tipan kera ja aamusella yökkö sanoi, että pitää olla ravinnotta, kunnes toiste määrätään. Labrantätin putkien väristä jo tiesin, että samalla valmistaudutaan mahdolliseen leikkaukseen.

Heti kasin jälkeen alkoi lääkäreitä lappamaan eli ensin tuli alkuperäisen leikkauksen tehnyt kirurgi kerä erikoistuvan klopin. Kertoili, että kuvissa jotakin häikkää, täyttä varmuutta ei voida sanoa enneku tähystetään, joten se tehdään. Kyseli vointia, joka olikin parin litran nesteiden jälkeen vähän parempi(olin siis ehtinyt jo kuivua). Seuraavaksi tuli osaston ylilääkäri, joka selvitti samat asiat. Ja hänen selityksistä ymmärsin sen, että ongelma ei ole se, että ruoka jää vähäksi aikaa jonottamaan masun alueelle, vaan se, että se kertyy yhteen kohtaan. Tällöin suoli venyy ja jatkossa siihen pääsee kertymään enemmän ja jossain kohtaa se sanoo poks eli se murkina pääsee valumaan vatsaonteloon. JA TUO on se mahdollisesti hengen päälle käyvä ongelma tässä tilanteessa. Ja oksennuksista sen verran, että se oksennus joka tulee heti mahaan mentyään ulos ei ole se vaarallisin, vaan se joka tulee jonkunajan päästä. Voi kertoa tukoksesta hyvinkin.

No itse leikkaus tehtiin silloin maanataina, siellä oli korjattu tämä ongelman aiheuttaja ja tehty joku jatkopätkä sinne. (Mulla on litania latinaa tossa paperilla ja edes itse hoitajana en tuota ole vielä saanut ymmärrettyä, joten suomennokset on hieman hataria) Leikkausalueelle oli jätetty dreeni(tämä iisijuttu) ja oli salissa laitettu nenämahaletkukin (yök), jotta ei masuun pääse painetta tulemaan yhtään ja saumat alkaa parantua. Ja niin maattiin letkuissa ja tipoissa ja toivuttiin. Tosta nekkuletkusta pakko sanoa sen verran, että se ei satu, mutta on aivan kauhean tuntuinen ja häiritsi meikäläistä todella paljon.

Keskiviikkona sitten viimeinkin tehtiin 4h varjoainekuvaus masuun ja suoleen ton nokkaletkun kautta ja katsottiin, että hommat etenee niinku pitää. Ja torstaina vihdoin letkut pois ja ruokaa. JA SITTEN KOTIIN. Tämä ylilääkäri antoi kehut siitä, että lähdin päivystykseen jo tuossa kohtaa, mutta kotiutusohjeet sellaiset, että pienestäkin pitää nyt sitten lähteä. Ja todellakin aion lähteä nopeammin seuraavalla kerralla, koska yks kierros tuota riittää mulle vallan mainiosti.  

Tänään lauantaiaamuna omassa sängyssä nukutun yön jälkeen olo on hyvä. Siis oikeesti hyvä. Aurinko paistaa ja muutenkin hymyilyttää   
Ja romaanin perään pieni painotarina myös
Leikkuuaamun paino 128kg, kotiutuspaino 130kg(leikkauskaasut jee)
Sunnuntaiaamun paino kotona 125,6 kg, joten laskua on ja liikaa   
JA tänään 127,6kg, joten ehkä tämä tästä taas lähtee niinku pitää...  

Ihanaa, että olet kotiutunut ja voit nyt hyvin!
  
Hyvä, että kirjoitit tarinan komplikaatioista. Todella tärkeää, että ongelmien ehkä tullessa leikattu osaa hakeutua hyvissä ajoin päivystykseen.

Hyviä toipumisia edelleenkin. Hienoa, että vointisi on hyvä
Kiitos kun kerroit tämänkin puolen, osaa aokoinaan jos tarvetta hakeutua lääkäriin nopeammin.

Hienoa että kaikki nyt hyvin. Toipumisia ja OIKEIN mukavaa kevättä    

Heissan kaikille!!
Kaikkea sitä voikin tapahtua ja kiitokset Pellukalle, että kerroit. Onneksi menit nopeasti lääkäriin ja onneksi kaikki nyt hyvin. Tsemppiä toipumiseen ja otahan rauhallisesti.
Hyvää viikonloppua kaikille!!

Parantelehan nyt itseäsi kunnolla. Huili ja harjoittele syömisiä. Nauti keväästä ja suuntaa kohti kesää   . Hyvä, että sait kunnolla apua oireisiisi. Toivottavasti nyt alkaisi asiat edetä paremmin. Tsemppejä!

Kiitos kaikille päikyssä vierailleille ja tsemppitoivotuksista, kyllä tämä tästä   
2 leikkausta viikon sisään on vienyt kyllä voimat pois aikalailla ja saikkuahan on jäljellä enää viikko... siihen voi kyllä joutua hakemaan jatkon.   mutta kattotaan ny

Muuten vointi alkaa tasottua, ruoka menee ja juominenkin sujuu nyt hyvin. Tosin, olen aloittanut varovaisesti ja ehkä liian vähänkin paikotellen syöny, mutta jotenkin ei meinaa uskaltaa. Ja peräpäästäkin alkaa tulla jo muutakin ku ruikkua, joten ehkä tämä tästä lähtee. Huomenna aattelin ottaa jonkun painolukeman, jotta tietää missä mennään...   

Aurinkoisia kevät päiviä kaikille     Pidetään lippu korkealla

Heissan,
Olis luullu, että ne olis jatkanu Pellukka sun saikkuria kun kaksi operaatiota takana. Hyvä, että paraneminen on nyt hyvällä vauhdilla.
Itse pupellan täällä kaikkea muuta paitsi koko lihaa. Just huitasin muutaman veriletun napaan. Meinaa pikkasen pyörryttää, mutta eiköhän tuokin tasaannu. Siitepölyallergia antaa nyt pikku lisän ulkoilulle ja muulle tekemiselle, mutta tätä jatkuu sitten tuonne syyskuuhun asti. Ei tuu enää yllärinä.
Itse sulavat tikit ei kyllä minulla sulaneet mihinkään vaan nyhdin ne viikko sitten itse saksilla pois. Mahtoiko olla väärä tieto minulle annettu....
Toipumisia ja ihanaa kevättä siitepölystä huolimatta!!

Minttu, ois ne jatkanu, mutta päätin, etten ota sitä siinä kohtaa. Käyn sitten omanlääkärin vastaanotolla tarvittaessa. Sulla tais olla samanlaiset tikit kun mulla, ykskään ei irronnu ilman saksia. Kävin ne terkassa poistattamassa, saivat samalla tarkistaa sen dreeninläven, sinne mun oma katse ei mitenkään päässyt.   

Mäkin tässä yritän syödä yhtä ja toista, koska hokasin, että tosiaan, JOS menen viikon päästä töihin, pitää ruokailun olla jo tosi sujuvaa.   Olo on kyllä ruokailun suhteen loistava nyt, muutenkin voimat alkaa parantumaan, mutta vielä on hieman vetämättömyyttä.

JA paino on hienossa laskussa, elämä näyttää tällä hetkellä olevan aika hyvässä mallissa..   
Pikkumasu 2 vkoa ikää, paino 126,1 kg (tämä siis eilen), kohta voi liputtaa pudotettua 20 kiloa  

Hyvää huhtikuuta kaikille   

Pikkumasu täytti eilen 3vkoa ja puntarissa oli -20kg kokonaispudotus   Tähän täytyy olla enemmän kun tyytyväinen, vaikka leikkauksen jälkeen ei ole pudonnut kuin hieman päälle 4 kg...
Olo ei ole vielä ihan tasoittunut tuon toisen leikkuun jälkeen ja tänään on saikun viimonen päivä, joten siihen täytyy kyllä hakea jatkoa(vaikka alkuun näytti, että jatkoja ei tarvita). Tämä on vaan tunnustettava, ei auta mikään.  
Mutta parempaan päin vaan mennään...

  

HAe vaan saikkua lisää. Mä jouduin kanssa silloin hakemaan, vaikke samanlaisia ongelmia ollutkaan kuin sulla. Mulla vaan suoli lakkasi vetämästä ekan viikon jälkeen, ja vaikka lähti sitten taas toimimaan,oli vointi aika heikko varmaan viikon ajan. Onneksi en liian aikaisin töihin mennyt, vaikka menetinkin ison kasan pyhätunteja  

Niinhän sitä sitten omalääkärin kanssa yhteistuumin päätimme, että viikko vielä lepuutellaan ja sitten mulle ei jäänytkään kuin 2 yövuoroa ennen talvilomalle jäämistä...   

Ensi viikolla on sitten ravitsemussuunnittelijan tapaaminen ja sitä tässä odotankin ihan mielenkiinnolla. Saa kuulla ihan oikeesti, että miten tämä tässä nyt sitten sujuu vai sujuuko?

Vatsan toiminnan kanssa on täällä ollut hieman haastetta ja apteekista on pitänyt hakea hieman apua siihen. Siis vatsahan toimi joo, mutta oikeesti joutu miettimään, että toimiko se tarpeeksi ja apteekin avun jälkeen voin sanoa, että ei todellakaan toiminut tarpeeksi