Hansu...Vanha sotaratsu

Toipumista Hansulle

Onko Hansu sulla vanhat ajovehkeet vielä tallessa? Minkä kokoiset? Jos tässä vois edes haaveilla pienempien hankkimisesta vaikka ensi kesäksi, voisin siis ostaa, luullakseni olet ollut mua pienempi kuitenkin....nyt on ajotakit n. kokoa 50 ja aika ahtaat, haalareista ei mene vetoketju kiinni...onneksi niissä on se sadeläppä vetskarin alla niin voi pitää vetskan auki
Niin siis voisin miettiä ostaa jos haluat myydä. Vai kannattaakohan odottaa ens kevääseen jos vaikka sitä oikeesti pienenis...

Kääk Hansu!
Oikein tunsin omassa pottuvarpaan nivelessäni tuon sinun kivun! Minulla on vaivasenluu kasvanut ja kasvanut oikeassa jalassa. On vasenkin, mutta tuohon oikeaan ilmaantuu välillä kihtioireitakin. Se on paljon suurempi kuin vasen, joten kengät hölskyy koska ne pitää mitoittaa oikean jalan mukaan. Mutta onneksi varvas taipuu siinä paremmin vielä kuin vasemmassa. Se tuli todistettua eilen illalla tanssiessa. Olisi varmaan vaikea tanssia, jos varpaat tököttäisi suorana? Olen näyttänyt työterveyshoitajalle noita vaivasenluitani ja hän sanoi, että eehhei ne ole vielä leikkauskokoiset! Miten suureksi ne pitää kasvattaa, että pääsisi leikkaukseen? Onkohan mentävä vaan yksityiselle? Kipuja niissä ei hirveästi ole, paitsi jos joudun "esiintymään" siroissa kengissä. Päivän tepastelun jälkeen aina toivoo, että vaivasenluut olisi huitsin Nevadassa!
Toipumista sinulle Hansuli!!!!!!

Täytynee sanoa, että en suosittele leikkaamista.... Leikkaustarve tulee, jos vaivasenluun päältä nahkat hiertyy pois tai varpaan kulma muuttuu reilusti. Tai jos tulee kivut liikkuessa. Minulla rupesi nuo varpaat "ottamaan toisiinsa kiinni" ja nahkat hiertyi normaalikengissä pois. No nyt on leikattu kahdesti ja pahuksen kipeäthän nuo on. Minä en edes haaveile korkokengistä. Jos joskus saisi vaikka vähän sirommat kävelykengät jalkaan. Sekin olisi jo pieni voitto.

Nyt on sellainen fiilis, että tuskin olen viikon kuluttua missään työkunnossa. Särkylääkettä menee reilusti, toivottavasti maha kestää. Väsyttää ja pieni pöhnäinen olo päällä.

Meevin, laitoin ajokamppeet jo kierrätykseen. Housut meni kirppikselle ja takki veljen vaimolla sovituksessa. Pitää kysellä sieltä päin, oliko niille tarvista vai ei. Takin koko oli L; mutta pieni sellainen. Nyt takki kokoa S... Tai siis se pinkki-musta berliininmakkaran kuori... Ostin sen kun tyttäreni Johanna 6-v sanoi sen olevan niin ihana.... Enkä minä itse ole edes Pinkin värin ystävä.

Tuskinpa mä koskaan tulen L kokoa pienemmäksi vaikka miten laihtuisin, olen sen verran pitkäkin. Mulla kanssa kamppeet sinistä ja mustaa, pyöräkin sininen niinkuin näkyy sullakin olevan. Ja muutenkin samantyylinen, siis kaunis on sullakin

Kuule.. En minäkään kuvitellut koskaan olevani kokoa S/38... Ja tässä sitä nyt ollaan. Uskomattomalta tuntuu ja aina silloin tällöin tajuaa itsekin, miten pieni sitä todellisuudessa on... Suurimman osan ajastaomassa mielessäni olen kuitenkin se "isokokoinen ihminen"

Olipa vaan pikkusen makia olo kun kävin eilen ostamassa ajopuvun. Kun löytyi kaupan hyllystä NAISTEN osastolta sopiva puku, eikä tarttenut edes isointa kokoa ostaa. Entinen puku olikin mittatilaustyötä kun olen niin hemmetin persjalkanen

Ostinpa sitten samalla uuden kypärän kun edellien pyöri päässä ja sitten sen tärkeimmän, uuden mopon. Kyllä nyt kelepaa

Mie ostin punasen takin ja toki sitten punasen mopon.

Nyt täytyy varmaan tuo vanha takki johonkin huutonettiin jos joku lyhyt ja leviä semmoista tarttee.

No ehkä mun täytyy kanssa miettiä uusia vehkeitä vasta sitten, kun tää homma on selvä. Jos hyvin menee, niin ens kesänähän mäkin voin olla jos paljon pienempi Tää kesä vielä ahtaudutaan noihin vanhoihin, sen kerran jos ajamaan ehtii.

Meevin. Ens kesänä oot taatusti ihan eri kokoluokassa, kattele uusia ajokamppeita sitten ensi ajokauden alussa.

Sitä ei tähän prosessiin lähtiessään edes tajunnut, kuinka paljon sitä pystyy laihtumaan ja muuttumaan. Kun kävin leikkauksessa mietiskelin vain sitä vaihtoehtoa, että jos joskus kykenisin ostamaan normikaupasta standardivaatteita... Ostelin kirppiksiltä kasseittain vaatteita mitkä silmää viehätti, kokoluokka 48-42. Pienimmät ostamani vaatteet näyttivät todella mitättömän pieniltä. Pakkasin vaatteet pinoihin, isoimmat päällimmäiseksi. Hiljakseltaan tavoitevaatteiden koot osuivat kohdilleen, isot laitoin surutta takaisin kiertoon.

Nyt kaapissa on ainoastaan kahdet farkut tältä ajalta kun hommasin "tavoitevaatteita" Toiset ovat vesirajan lantiomalliset farkut, joihin olen totaalisesti rakastunut... Alkavat olla isohkot, mutta taidan käyttää ne loppuun asti. Niillä keräilee kohtalaisesti katseita herrashenkilöiltä ja turhamainen minäni jollain lailla nauttii siitä

Olispa ihanaa löytää kirpparilta vaatteita, halvat on huvit Mulla on jo nyt sama systeemi, eli vähän pieniä housuja on muutamat odottamassa, parit olen jo saanut käyttöönkin. Painoa on nyt kuitenkin jo vajaa 9kg vähemmän kun vuodenvaihteessa. Mutta tässä koossahan se ei juurikaan vaatteissa tunnu.

Kas kun täällä ei ole kirpparia, jossa voisi isoksi jääneitä vaatteita laittaa kiertoon ja ostaa just näitä "välikausivaatteita" matkan varrelle.

Ei muuta kun kirppiskierrokselle ja katselemaan. Sitä ei aina tiedä millaisia löytöjä vastaan tulee. Ja niihin hommattuihin vaatteisiin vain yhtäkkiä huomaa "mahtuvansa" ja osa ainakin minulla jäi ihan pitämättäkin...

Ja sairasloma jatkuu vielä ensi viikonkin. Tikit on jalasta poissa, nyt kun sietäisi vielä kenkää siinä pitää. Tikit poistelin itse, seuraavien ommelten poistoon taidetaan jo tarvita apuakin roikkoleikkauksen jälkeen. Eilen muutaman tunnin liikuin "croksit" jalassa. Jalka oli kuin tulessa ja illasta douppasin sitten särkylääkkeitä, että sain jalan rauhoittumaan. Eiköhän se siitä ala parantumaan, ei ainakaan onneksi ole tulehtunut

Tsemppiä ja pikaista paranemista Hansu!!

No nyt on sitten jalan haavakin tulehtunut, Kefexin-kuuri päällä 10 päivän ajan... Ei olisi kannattanut kehua tuossa aiemmin.

No kyselin lääkäriltä samalla jo aiemmin otettuja verikoevastauksia: *Kokonaiskolesteroli 3,5 (tavoite alle 5)
*HDL 2,0 (tavoite yli1)
*LDL 1,4 (tavoite alle 3)
*Trigly 0,5 (tavoite alle 2)
*Kilpirauhasarvot ok, muutoinkaan ei sanootavaa. Kaikki siis kunnossa.

Hyvä kun on kunnossa. Haavat onneksi paranee aikanaan, vaikka inhottavaahan se on kun asiat pitkittyy. Osaathan ainakin itse hoitaa

Niinhän sitä kuvittelisi... Kuuntelin koipea pitkin alkuviikkoa. Ei näyttänyt alkuun ulkoapäin tulehtuneelta. Sellainen sytkyttävä kipuhan siinä oli. Ei punoittanut, eikä turvonnut. Sitten tiistaina tulla tupsahti sitä mätää pihalle leikkausaluetta tökkiessäni. No nyt antibiootti mennyt toista päivää ja jalka on ihan eri tuntuinen. En oikein ottanut todesta, että tulehtuihan se pahus kuitenkin... Suutarin lapsella ei ole kenkiä ... Että se siitä hoitamisesta.

Niinhän se välillä tuppaa olemaan
Minä täällä viimeistä iltaa töissä ennen kesätaukoa...syyskuussa lupailin tulla uudelleen. Saa nähdä mihin sitten osuu ne lahden käynnit, että kuinka sitä syksyllä ehtii töitä tehdäkään.

Minulla olis kuukaus töitä, sitten 5 viikkoa kesälomaa ja sitten taas töihin paluu. Roikkoleikkaus elokuun maissa, pomo ei tosin sitä vielä tiedä...

Hitto, oiskos missään töitä sairaanhoitajalle? Ei hoitoalaa, voisin vaikka välillä tehdä jotain muutakin... Miten sitä työllistyisi jollekin muulle alalle? Kouluun en nyt just haluaisi...

Kaupan kassalle vaan, mun tuttavapiirissä on montakin joka on sille alalle vaihtanu.

Ja sit kun vielä löytyis se kauppa, joka mut työllistäisi

Meillä päin ei noita töitä ole tyrkyllä juurikaan. Keskusteluihin tulee aina pienoinen jarru, kun ihmiset kuulee sairaanhoitajan koulutuksesta. Ne kun on tällä erää "kiven alla" työmarkkinoilla. Mene sitten selittämään, että haluaisin tehdä jotain muuta...

entä jos heittäytyisit freelanceriksi? Täällä meilläpäin ainakin on töitä tarjolla silloin kun haluaa tehdä. Itse teen talvet, välillä sielläkin on taukoja, ja kesät tauolla. PAlkkakin on keikkalaisella vähän parempi, ja kun vuosiansiot jää pieniksi niin verotuskin pienenee. Kannattaa laskeskella

En tässä muuta ole tehnytkään kuin miettinyt asiaa. Meinasin lähteä jo keikkatöihin Hesaa kohden. Olisin tehnyt pelkkää yötä ja olisin saanut itse määrittää tuntimääränkin. Mutta tuo isäntä tuntuu olevan järkyttyneen oloinen asiasta... Taidan siirtää hommaa vielä muutamalla vuodella, mut sitten keikkatyöt kutsuu.

Meilläpäin ei suosita lyhyitä keikkoja kuulema ollenkaan. Hakevat vain pitkäaikaisiin sijaisuuksiin sitoutuvia. Silloinkin pomopuoli sanelee ehdot, ei juurikaan helpottaisi.

Ja onhan tuota sairaspäiviä nyt taas vietetty ensiavussa. Poika sai kevarikortin ja kaupungilla kaarteessa oli irtosoraa... Nurin mentiin 40km/h:ssa. Solisluu irtipoikki ja tänään leikattiin sitten. Justiinsa palailin sairaalalta lepäilemään välillä kotio.

Ja hommat jatkuu kotisairaanhoidon merkeissä . Olen onnellinen ettei pojalle käynyt pahemmin. Oma ärsyyntyminen tuota leikattua jalkaa kohtaan vähenee, kun on joku jota hoivata.

Jalan haava märkii yhä. Kai toi (isovarvas siis) tipahtaa pois viimeistään sitten heinäkuun helteillä ... Kuvittelis tuon jo hiljalleen paranevan, kun on antibiootitkin jo menossa.

Mikkelin tapaamiseen aion kuitenkin perjantaina suunnistaa

Sunnuntainan sitten kaivelin ajovarusteet esiin ja nautin moottoripyöräilyn iloista.Ajoin pojan kolaroiman kevytmoottoripyörän kotio mikkelin keskustasta. Tänään sitten kävin iltapäiväajelulla omalla moottoripyorälläni. Ajaminen oli ihanaa, mutta ei tuo leikattu jalka siitä juurikaan pitänyt. Ajokenkä puristi ja hiersi... Nyt leppuuttelen jalkaa sohvalla.

Olen löytänyt itselleni uuden ruokapaheen. Grillattu punasipuli vartaassa. Voitelut grillauskastikkeella ja kunnon kypsentäminen. Grillattu kukkakaalikin on namia! Voisin varmaan elää viikonpäivät vain sipulia grillaten. Isännältä se taitaa kohta tosin tulla korvistakin ulos.