Hansu...Vanha sotaratsu

Voi herranen aika! Kyllä pitää olla huonoa tuuria! Pitkää pinnaa ja positiivista mieltä  

No, sehän oli niinkuin arvelitkin ja tais olla vielä huonomminkin.

Kyllä se haava ehkä pienenee siitä kunhan pääsee ensin paranemaan, mutta aikaa siihen kuluu. Tuo minun ranne oli melkein kokonaan auki silloin hoidon aikana, tikit sitten laitettiin kun oli sulkeutunut alta päin. Nyt se on enää 2 cm leveä, joten on pienentynyt. On kylläkin kuoppa luuhun saakka kun sieltä kaavittiin sitä mätää pois. Jaksamista sinulle.

Joskus ennenmuinoin haavoja hoidettiin kosten keittosuolataitoksin. Haavan paranemisen kannalta tärkeitä on kosteus, lämpö ja hyvä ravitsemus. Keittosuolataitokset kuitenkin tulisi laittaa kosteuden sisäll päin pitävän sidoksen alle, muutoin ne kuivuvat haavaan kiinni. Haavaan kiinni tarttuneiden sidosten väkisin irroittelu taasen huonontaa paranemista.

Nykyisin käytössä sidoksia, joissa käytössä Safe-tac pinnoite, silikonipohjainen verkko joka ei tartu kiinni haavan pintaan. Laskee haavanesteet hyvin lävitse ja kalvon takana yleensä hyvin imevä sidososa. Esimerkiksi Mepiten Border on hyvä, joskin kallis sidos.

Hopea taasen ehkäisee bakteerikasvua haavalla. Hopeaa imeytetään tavallisiin haavanhoitotuotteisiin. Kuivana laitettu sidos imee liian kosteuden erittävältä haavalta. Kostetettu haavasidos taasen puhdistaa haavan katteita/kuollutta kudosta liuotustyyliin haavasta. Haavatuotteen valinta katsottava haavatyypin mukaisesti.

Sekä safetac pinnoitteen että hopean pystyy jo nykyään yhdistämään yhteen tuotteeseen, mutta sidos on sitten hinnallisesti KALLIS... Useimiten se suihkuttelu ja hyvä perushoito takaa haavahoidon onnistumisen. Suihkuttelu lisää pintaverenkieroa ja puhdistaa samalla haavaa.

Oma haavani on roikkoleikkauksesta peräisin. Tosin minut jouduttiin avaamaan kahdesti, kun kirurgi jätti valtimon vuotamaan vatsaan. Ja nyt haava sitten kertyneiden nesteiden myötä repeytynyt auki. Ajan kera (ja suihkun) kasvatellaan umpeen...

Mulla oli lääkäri aina katsomassa haavan hoidon sen mätäleikkauksen jälkeen. Vesisuihkutteluja ne ei siihen laittaneet vaan prontosanhoitoa ja oliko se sitten keittosuolahuuhteluja ym. mullahan oli luu auki, mädän poiston jälkeen ja luussa runsaasti titaanilevytyksiä. Tarkkaa se sitten oli, olin infjetio-osastolla yhden hengen huoneessa, kyllä ne sitten piti hyvää huolta ja kaksikin ylilääkäriä kävi päivittäin + osastonlääkäri. Kivut oli kovat ainakin siitä sairaala-antibiootin laitosta laskimoon kolmesti päivässä. Kauan se kesti mutta ohi on, muistona enää tuo kuoppa tuossa sulkeutuneena luuhun saakka. Ja se leikkausvahinko eli jänne poikki peukalossa.

Nuorin sisaruksistani "aikuistuu" tänään. Eilen tein täytekakut, jotka otti vuokiin kiinni. Leikkasin liian tuoreina ja koko komeudesta meinasi tulla pappilan hätävaraa ketutuksen kera. Tukiliivi ja leivonta eivät käy yksiin, kun ei taivu tekemään mitään... Argh. Tänään sitten keittelin kinuskit ja laitoin kermat... Ei ois valmiista kakusta uskonut, kuinka päin pehvaa kaikki leipoessa meni . Vanhimman pojan kanssa paistettiin pitsoja synttärikemuja varten, valmista vaatimattomat 10 pellillistä pitsaa, 5 eri versiota. Syöjiäkin on runsaasti.

Haava entisellään. Sorbact-nauhat vaihdettu kertaalleen, ensi viikolla maanantaina taas vaihto ja perjantaina arviointi kirran polilla. Iljettävää touhua ja kipeää tekee... Haava erittää reilusti sellaista tahmeaa veren sekaista nestettä. On siinä rajalla, onko tulehtunut vai ei. Ei se ainakaan parantumaan päin ole. Mutta harjoitteet jatkuvat.

Terve Hansu!
Sanonko mikä sinä olet= SITKEÄ SISUPUSSI!!! Fanitan sinua!!!!    

Voiskos tuohon sinun haavallesi ajatella jo haavaimua? Meillä töissä on saatu todella hyviä tuloksia noilla ja nopeasti; ja jos minkälaisissa haavoissa.

Olen miettinyt samaa asiaa. Onkalot on tosi pieniä halkaisijaltaan, mutta ulottuvat sitten sitäkin kauemmas. En oikein tiedä soveltuuko. Pelkään, että menevät haavan suulta umpeen ja kehittävät sitten märkäpesäkkeet oikean lonkan ja navan seutuun. Se tästä enää puuttuisi   Katsotaan, mitä perjantaina tarjoilevat minulle.

Sulla Punatukka alkaa näköjään leikkausaika kolkutella ovella, onnittelut  

Ja Elämä edessä, ei mua kantsi fanittaa... Oon vaan tällänen tavallinen pulliainen!

Jaksamista haavan kanssa.  

Tänään taas käyty kirran polilla arviossa. No haava sinällään siisti, kovasti ihmettelivät, miksi sulkua ei ollut suoritettu edellisellä kerralla... No keskusteltiin tilannetta sitten lävitse useammalta kantilta. Kirurgeilla selvästi hyvinkin eriäviä mielipiteitä asian suhteen.

Lopputuloksena on kuitenkin se, että ensi viikolla -taas kertaalleen- yritetään haavan puhdistamista ja sulkua päiväkirurgian puolella. Tarkoitus puhdistaa haava kaapimalla ja siten sulkea kerroksittain. Aikataulusta ei vielä varmuutta. Bakteerinäytteet otettu tänään, niiden pitäisi olla valmiina leikkuriin mentäessä.

Nyt on mahaa ronklattu useamman kirurgin toimesta, olo on "hehkeä"  

Voimia Sulle vielä tuon haava-asian kanssa. Toivotaan sen nyt lähtevän parempaan suuntaan.
Tiedän kokemuksesta että asia ei ole helppo - mutta silti jos se nyt lähtisi parempaan - saisit
huokaista vähän. Onneksi Sinulla on perhe, on muutakin ajattelemista. Minä olisin varmaan ihan
maani myynyt kyseisessä tapauksessa.

Ihanaa voimistavaa viikonloppua Sinulle ja toivotaan aurinkoista päivää sunnutaille sinnekin,
täällä näytti paikallisen säätiedotuksen mukaan olevan aurinkoista. Itse kuuntelen taas kanava14
siis näitä ihania vanhoja iskelmiä. 

Haa, mikä tuuli. Vie mukanaan kaiken , minkä irti saa. Ja meidän perhe on lähdössä risteilylle. Tallinna kutsuu... Pikkutyttöni epäili tosin, että matkaan on lähdettävä sukellusveneellä  

Eihän toi leikattu masu matkakaverina mukava ole, mutta matka jo kertaalleen siirretty syyslomalta tähän päivään. Haavan kanssa samoissa mennään, mutta ei enää viitsi ruinuttaa matkan siirtoa. Niin sitä tullataan haava täyteen imevää sidosta ja suunnataan reissun päälle. Omat eväät pakattu, eiköhän sitä pärjätä. Samahan se on, makoilenko kotisohvalla vai hytissä laivalla. Sohva tosin ei keinuttaisi niin kovin...

Hyvää matkaa

Oih olisi Eino myräkässä ollut ihanaa matkustaa merellä. Ikäni rannikolla asuneena nautin kun paatti keinuu kunnolla.
Oikein mukavaa reissua.

Pikemminkin yöks... Keinutti ihan tolkuttomasti. Mukulatkin jo itki hytissä ennen rantautumista, että uppoaako tämä laiva. Onneksi keinutus ja armoton rytinä laantui kun päästiin laituriin yöksi.

Mahan kanssa liikkuminenkin oli haasteelista. Äkilliset sivuaskelet kulkiessa tekivät kyllä gutaa.. Ja niitä tuli paljon, jotta olisi ylipäätään pysynyt pystyssä... Lasten kanssa oltiin supermarketissa valitsemassa heidän synttärikemujen karkkeja ja minä nojailin huonovointisena hyllyn päätyyn. Ei mennyt kun hetki, kun myyjä oli jo tarjoamassa apua. Luuli varmaan, että äiti on niin humalassa, että ei kykene lapsiaan huoltamaan. Sängyssä ei kyennyt makaamaan kun sisukset rytkytti myrskyn tahdissa. Mutta Tallinnaan päästiin.

Sen jälkeen ei ollutkaan ongelmia. Loppujen lopuksi ihan mukava reissu, kunhan vain muisti liikkua rauhallisesti. Teelusikallisen maistoin jopa isännän paukusta ja totesin sel olevan pirun pahaa. Siinä minun alkokiintiöni.

Miten Hansun haavojen laita?  Onko yhtään merkkiä paremmasta näkösällä...

Taannoin itse Tapanin myrskyssä laivalla naatien keinutuksesta. Mutta me olemme kaikki erinlaisia.

Jos ois ollut masu kunnossa, niin ei se niin pahaa se keinutus olisi ollut. Lähinnä lasten harmi ja pelot aiheuttivat enemmän päänvaivaa. onneksi oltiin satamassa yö, niin sai muksut rauhoitettua nukkumaan. Isäntä tuntui keinuvan laivan tahdissa... Teini-ikäisen pojun kanssa kävivät vilkaisemassa iltarientoja.

No haava sitten. Ne onkalot hiljalleen alkavat painua kiinni, mutta haava erittää yhä reilusti. Useimmiten nyt tulee sellaista veren sekaista töhnää. Haavan pohja on noussut ja se on alkanut nyt muutaman päivän sisällä painua kiinni päin. Haavan reviisio ja sulku olisi edessä 4.12.2013, mutta minusta alkaa näyttää siltä, että siitä ei enää taida olla silloin tarvetta. Jos nuo onkalot painuvat kiinni ja haava lähtee sulkeutumaan itse, niin perun ajan poies... Ihmettä odotellessa  

Mutta sehän on hyvä kun tulee ne tösnöt pois ja haava sulkeutuu ja kasvaa umpeen. Silloin se vihdoin paranee, me kun ollaan niin seurattu sen paranemista ja toivottu sitä kovasti.
tsemppiä Hansu!

Mitäs kuuluu Hansulle ja Hansun toipumiselle?

Pahoittelen, että en ole palstalla käynyt pitkiin aikoihin...

On ollut pientä väsymystä ilmassa, eikä näyttäisi helpottavankaan. Vatsan nahka yhä auki, kertaalleen jo leikattiin tässä välillä uusiksi. Haava oli kiinni sen aikaa kun tikitkin oli. Ja sitten poks... Nyt on peukalon mentävä reikä alamahalla ja kolmen sentin laaja onkalo hoidettavana. Hermo alkaa palaa hiljalleen ja huumori loppuu...

No mitäpä tässä sen ihmeempiä. Matka jatkuu, yritän palstailla useammin. Tuntuu vaan niin tyhmältä kun hommat eivät etene... No jospa ensi vuosi olisi parempi.

Olipa mukava kuulla sinusta, vaikka kuulumiset ei niin hyviä olleetkaan. Monesti olet mielessä ollut. Toivotaan tosiaan että alkava vuosi olis sulle parempi ja alkaisi vihdoin paraneminen. Osattiinko sanoa mistä moinen johtuu, vai oliko kaikki sen ekan leikkauksen verenvuodon syytä?
Voimia toipumiseen.

Ihana kuulla uutisia, vaikkei ne hyviä ollutkaan.   Toivotaan, jotta ensi vuonna pikaisesti haava menisi kiinni ja pääsisit kuntoon taas.   

Oikein hyvää uutta vuotta ja voimia toipumisen tiellä