Lellukka uskaltautuu ilmoittautumaan joukkoon tähän :)

Hienoa Lellukka eneilyn onnistumisesta ja painon putoamisesta. Sitkeä ja kurinalainen saa kyllä olla. Ja toivon että leikkaus menee hyvin.

Tsemppiä loppurutistuksiin

Kiitos Hellu ja Miumau

Juu sitkeyttä ja itsekuria tässä vaaditaan ja paljon. Tänään on tehnyt niin paljon pizzaa mieli että olin selittänyt aamulla miehelle unissani että ennen leikkausta hänen täytyy tehdä pizzaa kotona jotta saan syödä sitä edes kerran ennen leikkaustani Isäntää oli naurattanut kun heti sen sanottuani oli jatkanut unta ja alkanut kuorsaamaan alle puolessa minuutissa

Voihan pizza Pitääkö toi 5,7kg olla poissa juuri silloin 7.10.? Uskon että pääset rapiasti ylikin

Annniina Juttelin ravintoterapeutin kanssa toissapäivänä puhelimessa ja hän sanoi että puoli kiloa saa paino heittää tavoitepainosta punnituspäivänä

Paino putoaa nytkähdellen alaspäin. Aina pienen tauon jälkeen humpsahtaa yhtä äkkiä alas ja yritti tuossa jopa noustakin vaikken ole mitenkään lipsunut vaan koettanut pysyä ruokavalion suhteen oikealla tiellä. Vettä pitäisi muistaa juoda enemmän, sen kanssa on takkuillut nyt jostain syystä. Yleensä juon vettä joka päivä 2-2½ L joten en tiedä mistä tämä laiskuus johtuu.
Senttejä on lähtenyt viime mittauksen jälkeen -1cm eli yht. -6cm vyötäröltä. Ei mitenkään paha Mielitekoja on todella paljon, koetan pitää ne loitolla mutta eihän se helppoa ole näin perheellisenä kun joutuu kuitenkin muille kokkailemaan vaikka ei itse syö. Sitä paitsi vaikka en itse kokkailisi saavuttavat ruoan tuoksut hajuaistini tämän tästä ja välillä melkein itkua vääntäen juon pirtelöni tai syön keittoja tai puuroa kun muut saavat ihan kunnon kotiruokaa. Että tämä on välillä niin epäreilua..
Kiinnitän katseeni kuitenkin koko ajan siihen tulevaan leikkaukseen enkä anna periksi!

Otti oikein vatsanpohjasta ihan kun tajusin hetki sitten ettei leikkaukseen ole enää kuin viikko+5 päivää

Kerroin ravintoterapeutille toissapäivänä kuinka jännitän sitä jos eivät voikaan tehdä leikkausta aikaisemman tyräleikkauksen takia, jossa laittoivat mulle sen verkon tuonne vatsaan. Hän sitten lohdutteli ja sanoi, että se on kirurgin tiedossa kyllä ja silti minut on leikkaukseen hyväksytty joten sen ei pitäisi olla esteenä. Kyllä helpotti huolia kovasti kun sen kuulin!

Tsemppiä Lellukka,

kyllä ne sut leikkaa! . Mutta sama fiilis mulla oli ihan H-hetkeen asti, että varmasti Tallinnassa päivää ennen leikkausta tehtävissä kokeissa varmasti ilmaantuu jotain, että leikkausta ei voida tehdä. Mutta kyllä vaan tehtiin! . Olet kuule hyvin pian hoikka tyttö
Uusi terve ja hoikka elämäsi saa alkaa, olen vilpittömästi onnellinen puolestasi!

Tsemppiä minäkin sinulle Lellukka toivottelen...minulla aikaa leikkaukseen yksi yö. Tuskin tulee uni silmään ensi yönä. Tälle päivälle olen jättänyt kaikenlaista pakollista kotitehtävää, ettei ehtisi ajatella huomista. Minulla myös leikattu tyrä noin 14 vuotta sitten, eikä verkkoa voitu laittaa. Kirurgi kyllä lupasi handlata homman ja niin käy varmasti sinullakin. Tsemppiä kaikille!

Moi Mimosa55,

tsemppiä myös sulle leikkaukseen . Muistan itsekin erittäin kirkkaasti sen viimeisen yön ennen leikkausta, olin itse laivalla matkalla Tallinnaan, aivan hirveässä, vanhalta tupakalta haisevassa hytissä . Mutta kyllä siinä kuitenkin muutaman tunnin sain nukuttua. Mutta iloitsen myös puolestasi Mimosa, että kohdallasi kohta kaikki jännittäminen ja pelkääminen on ohi. Kaikki menee varmasti hyvin! Kirjoitte sitten kun jaksat leikkauksen jälkeisiä kuulumisiasi. Tyyne on täällä hengessä mukana .

Kiitos Tyyne kun jaksat rauhoitella minua ja tsemppiä Mimosan leikkaukseen!

Olipa ihana aamulla mennä vaa'alle ja huomata painon humpsahtaneen taas melkein kilon alaspäin pienellä aikaa. Teki kyllä kummasti menneestä päivästä paremman ja hälvensi mielitekoja huomattavasti
Kohta se on mullakin H-hetki, enää viikko + 3 päivää!! Vastahan minä väkersin melkein itkua täällä kun aika ei tuntunut menevän eteenpäin millään...taisi olla tammi-helmikuuta kun ajattelin että pääsenkö lainkaan tänä vuonna operoitavaksi ja nyt sitten olenkin yhtä äkkiä jo tässä hetkessä

Tänään tuli taysista iso nivaska papereita ja ohjeita tulevaa leikkausta varten. Olen jotenkin koko ajan muistanut, että leikkaus olisi 8. päivä ensi kuuta mutta sehän onkin jo 7. pvä.
5.pvä menen taysiin verikokeisiin+anestesialääkärille+kirurgin juttusille.

IIK nyt alkaa jännittämään Perhoset ja nutrilet pirtelö vaan pyörii vatsanpohjassa

Niille joilla tämä taival on vasta alkutekijöissään voin sanoa: Pitkä on aika, mutta hyvää kannattaa aina odottaa! Olen itse odottanut tätä nyt viime elokuusta lähtien ja välillä meinasin antaa periksi kun tuntui ettei tästä mitään tule ja ettei minua kuitenkaan leikata..edelleen mielessä käy, että mitä jos tulee joku viimehetken peruutus...mutta yritän ajatella silloin että kaikki menee hyvin.

Mutta tällä hetkellä tuntuu hyvältä!

Enää 1kg tavoitteeseen! Eilen sain kuulla viimeksi kolmelta ihmiseltä että olen laihtunut!

Leikkaukseen enää päivän yli viikko!

Kiva kuulla, että nyt luistaa olo ja elämä. Hienosti oot saanut tavoitteenkin saavutettua (en yhtään epäile sen kilon lähtemistä). Hengessä mukana!

Kiitos Miumau

Enää 600g tavoitteeseen!

Kuuluukohan asiaan että kun H-hetki alkaa olla näin lähellä niin tuntuu että koko aika pysähtyy ja päivä matelee etananvauhtia kohti iltaa? Ei millään jaksaisi enää odottaa...

Onnittelut ENEkuurin onnistumisesta ja kohtahan pääsetkin sitten leikkaukseen. Kerrohan sitten fiiliksiä, kun kotiudut ja jaksat taas kirjoitella tänne.

Hienoa eneilyn onnistumisesta ja onnea leikkaukseen. Minutkin leikataan Tampereella mutta kun olen maakunnasta enkä Tamperelainen niin jonotus on Taysiin. Siellä on pitkät jonot ja yli vuosi näköjään menee aloituksesta jopa puolitoista. Tsemppiä loppupäiviin.

Hei sasa ja hellu

Takana pitkä päivä taysissa, oli verikoetta, leikkaavan kirurgin kanssa rupattelua (hän varoitteli vielä riskeistä ja kertoi vaaroista, mutta totesi sitten ettei minua tarvitse näköjään enempää pelotella koska olen tietoinen riskeistä ja niin edelleen). Kirurgin jälkeen menin jutustelemaan todella pirtsakan ja mukavan tuntuisen sairaanhoitajan kanssa ja kotiin tuomisiksi sain mm. tukisukat jotka pitää laittaa kotona ennenkuin lähdetään taysiin keskiviikkona...sain myös ison nivaskan papereita ohjeineen jne...pirtsakan sairaanhoitajan jälkeen mentiin miehen kanssa kahvilaan koska siinä oli sellainen parin tunnin tauko odotuksineen ja sen jälkeen lampsimme taas kohti uutta, eli keskustelemaan anestesialääkärin kanssa. Rehellisesti täytyy kyllä tunnustaa että kyseinen lääkäri tuntui jotenkin kopealta ainakin alkuun ja vähän nuivalta, mutta laitoin sen kaiken sen piikkiin että kyseessä oli nuori mieslääkäri joka oli varmaan herännyt väärällä jalalla tai oli työskennellyt liikaa tälle päivälle.
Minut kuulema leikataan keskiviikkona viimeisenä ja kirurgin mukaan tekevät ohitusleikkauksen jollei kiinnikkeitä ole liikaa.

Leikkaus on jo YLIHUOMENNA!! Ajatella ja vastahan minä aloitin koko tämän matkan kohti tätä leikkausta. Ihanaa vihdoinkin tämä pitkä odotus päättyy

Onnea leikkaukseen Lellukka! Ja voimia tukisukkien pukemiseen

Onnea leikkaukseen myös minun puolestani . Ihailtavan sisukas olet ollut koko tämän pitkän taipaleen! . Tule tänne palstalle sitten heti kun jaksat kertomaan kuulumisiasi.
Tyyne on hengessä mukana!

Kiitos Miumau ja Tyyne Olette ihania kun jaksatte tsempata!

Niistä tukisukista, naurattaa jo etukäteen minkälainen show siitä tulee kun yritän kiskoa ne jalkaani Sanoivat kyllä eilen, että jos niitä ei millään saa kotona vedettyä jalkaan niin laittavat ne kyllä sitten osastolla minulle.

Löysin tällaisen herkun:
http://www.fatsecret.fi/Diary.aspx?pa=fjrd&rid=2952405
sekä:
http://www.fatsecret.fi/kalorit-ravinto/snellman/kevyt-maksamakkara/100g
Tuota aion kokeilla leikkauksen jälkeen sitten kun saa syödä. Onhan siinä rasvaa mutta proteiinia on myös sen verran että kannattaa kokeilla.

OMG joko sä Lellukka olet menossa... Kerrassaan kaikkea onnea huomiselle ja tulevaan! Täällä sitten odotellaan kovasti raportteja tapahtumista

Annniina sitä samaa minä täällä olen ihmetellyt, että nytkö se sitten vihdoinkin tapahtuu!

Olen yrittänyt lepäillä koko päivän, mulla on tapana saada nimittäin korkea kuume jos jännitän jotain asiaa kovasti ja sitähän minä en todellakaan nyt tarvitse
Huolestuttaa kyllä myös se että mitä jos sen leikkauksen aikana tapahtuu jotain tai jos kerran tekevät sen ohituksen ja saan jotain jälki ongelmia esim. ravinnon imeytymisten ym kanssa. No ei auta muu kuin ottaa riski ja yrittää. Tämä on kuitenkin, kuten kirurgillekin eilen taas kerran sanoin, viimeinen pelastusrengas omalla kohdallani saada apu laihtumiseen.
Itseni tuntien tiedän, että koti ikävä tulee varmasti kun mies lähtee huomenna sairaalalta kotiin mutta onneksi pääsen pian kotiin (omaan sänkyyn) kunhan vaan kaikki menisi hyvin

Lellukka; kaikki menee hyvin! Älä suostu edes ajattelemaan muuta! Mene tänään netti"ostoksisille" suunnittelemaan/katselemaan kaikkia ihania vaatteita mitä ennen et ole voinut edes kuvitella käyttäväsi. Näe päiväunia uudesta hoikasta olemuksestasi ja kaikista kauniista asuista mitä unelmoit käyttävästi päästessäsi tavoitepainoosi. Anna unelmien lentää ilman mitään "rajoituksia" . Suunnittele uusia harrastuksia mitä olet ennen jättänyt aloittamatta ylipainon takia. Ajattele, että kohta kuoriutuu esiin todellinen minäsi! Näitä kun pohdiskelet niin et ehdi maalailla katastrofeja .

Tyyne Miestäni hirvittää ajatus tulevista vaateostoksistani jo, näkee silmissään vaan eurojemme kilisevän vaatekauppojen kassaan

Toivottavasti kaikki menee tänään hyvin, näin koko yön painajaisia siitä että olin pilannut leikkaukseni jotenkin. Heräsin 2-3 kertaa sydän pamppaillen ja aloin miettimään, että enhän vaan sittenkään yön aikana käynyt juomassa vettä tai syönyt jotain...kunnes tajusin helpottuneena että se oli vain unta ja nukahdin uudelleen.

Puolentunnin kuluttua alkaa operaatio: Tukisukat jalkaan vie. Saa nähdä kuinka siinäkin oikein käy
Inhottaa kun ei saa juoda mitään ja janottaa koko ajan. Hampaiden pesu onneksi auttaa hetkeksi mutta tekisi mieli kylmää vettä nyt ja heti, oikein sellainen iso lasillinen

Ei auta itku markkinoilla, tulen taas tänne jahka leikkaus on ohi ja voimat riittää. Kirjoitan kuulumiset ja voinnit sekä muutenkin omat kokemukset, että hekin jotka vasta miettivät uskaltaako vai eikö uskaltaa tähän ryhtyä voisivat siitä saada osviittaa millaista tämä oikein on

Hellurei ja hellät tunteet kaikille, muutaman päivän päästä taas tavataan!