Tuhatkeijun kivinen alkutaival kohti leikkausta

-35kg tänään.
Odottelen postia malttamattomasti Peijaksesta.

Upeaa työtä, Tuhatkeiju!

Kiitos Tuplanainen. Ärsyttävää piti soittaa tänään sinne Peijaksen jonohoitajalle ja mitä mä tein argggg unohdin, vaikee kuvitella että moisen voi unohtaa, mutta niin vaan kävi. Onneks maanantaina voi koittaa muistaa.....yövuoron jälkeen voipi olla tiukassa muistaminen, mutta......

Sainhan soitettua. Eilen vastas ynseän kuuloinen täti ja sanoi et ei noita tietoja saa puhelimessa.
Tänään soitin sit uudelleen ja ohost tiedot sai, mutta lähetettä ei näy. Pyysi soittamaan lähettävään sairaalaan ja tiedustelemaan asiaa. Soitinkin heti, opiskelija vastasi ja selitettyäni soiton syytä antoi puhelimen osastonhoitajalle. Sanoi että tässä kuussa (päiviä siis jäljellä kolme) esitellään kirurgille ja sen jälkeentulee tieto kotiin.
Tiedän olevani malttamaton, mutta...... Ei kun odotellaan.
Paino junnaapaikoillaan, mutta ei ainakaan ole noussut.

Nyt sitten tuli Peijaksesta paksu kirjekuori kaikkine aikoineen päivineen se tärkein tietenkin uupuu .
Mutta aika tulotarkistukseen ja ravitsemusterapeutille sekä harjoituslounaalle tuli kaikki rysäyksellä. Labrakokeisiinkin päivämäärineen saapui. Jos oikein olen ymmärtänyt niin toukokuulle menee leikkuu.... liian pitkään liian pitkään, mutta toisaalta on tässä vuos jo mennytkin.
Tämän tytskän paino lähti taasen maaliskuun alussa jokoilemaan, tää on niin syvältä, että itku meinaa tulla. Kohta kuitenkin alkaa loppurutistus ja viimeinen ened kuuri Töitä tehdään kilojen kanssa rutkasti, mutta toisaalta kyllä se sitten joskus palkitseekin.
Näillä mietteillä eteenpäin.

Tsemppiä kaikille odottaville ja onnea kaikille jo pikkumasun saaneille. Elämä on oikeasti aikasen luonnikasta monella tavalla. Koitetaan hymyillä päivien harmaudesta ja spituudests huolimatta. Elämä on....

Motivaatio hukassa. Paino noussut melkein seitsemän kiloo argggg....nestettä kyllä paljon, mutta..... Ottaa päähän ja urakalla. Peijakseen olis aika tuloinfoon 10 päivä. Silloin sit tapaan kirurgin, nukkumatin ja ravitsemusterapeutin. Hiljalleen alkaa jännitys fiilis hiipimään puseroon. Loppujen lopuksi tarvinnee olla tyytyväinen painon pudotukseen -30 kg. Maanantaina aloitin sitten eneillä, kun otti niin paljon tuo painon nousu päähän, tänä aamuna vaaka näytti 3,5kg vähemmän kun maanantai aamulla joten nestettä ja paljon tässä lyylissä.

Tsemppiä, koitahan jaksaa loppusuora vielä    

Leikkauspäivän sitten tänään sain, minut leikataan 12.5.
Tavotteeksi lääkäri laitto -10kg joka on tosi paljon neljään viikkoon. Ravitsemusterapeutti tiputti tuon tavoitteen -6kg
ja painotti että jos se ei tipu niin leikkaukseen pääsen silti kunhan paino ei tämänpäiväsestä nouse.
ENE:llähän olen ollut jo 31.3 alkaen joten nesteet kropasta jo pikkuhiljaa poistuneet. Olihan tuota eka viikolla putos paino 7.2kg. Nyt vaan sinnitellen sinne toukokuulle ja uuden elämän tavan opetteluun. 20g proteiinia pitäis päivässä syödä kuulemma pussejen päälle.
Siinä on pääkopalle melkoinen haaste, saa pussejen lisäksi syödä muutakin kuin vihanneksia ja salaattia. Olenhan pusseilla jo ollutkin 20 viikkoa yhteensä sieltä elokuun lopusta.

Hei, vihdoinkin se päivä on tiedossa    
Nyt tsemppiä viimoseen rutistukseen   

Jaksua viimeisiin viikkoihin ennen leikkausta Tuhatkeiju!!! Ei ole enää pitkä leikkauspäivään   

Onnittelut leikkauspäivästä ja hienosti olet pudottanut tuota painoakin   Kerrohan sitten kokemuksesi Peijaksesta,kun olet saanut pikkumasun,että miten siellä sujui ym.Kaikki tieto kiinnostaa,jos minäkin syksyllä sinne sitten pääsisin 

Se olis sitten kahdenviikon päästä leikkurissa käyty. Eneily tökkii, tai pusseilla pysyy, mutta ollaan autoiltu pitkin kotimaata ja turvotusta sen mukaisesti. Paino junnaa paikoillaan, välillä jopa oltiin plussan puolella taas. Noh tavoite et olis 40kg leikkuuaamuna pois ei ole enää kaukana, mutta usko alkaa loppumaan sen suhteen.

Tsemppiä Sinullekin ja kun jaksat kerrohan kuulumisia miten leikkauksessa meni, täällä tsempataan Sinua kovasti!

Päivät vähenee, jännitys tiivistyy. Enää neljä päivää leikkaukseen. Paino junnaa paikoillaan, on tehnyt sitä taas pitkään ( huokaus).
Onneksi pari pitkää päivää viel töissä niin ei ehdi paljoa omia murehtimaan.

Leikkausaamu vihdoinkin koittanut. Paino ei tippunut aivan sitä kun tavoittelin. Kummallisen rauhallisesti tuli nukuttua ja pahemmin ei vielä jännitäkkään. Klo 8 pitäis Peijakseen mennä
Uudenlaisen elämän opettelu alkakoon.

Tsemppiä matkaan Tuhatkeiju   

Tsemppiä

Tsemppiä   

Onnea matkaan

Kaikki hyvin.
Piinallista odottelua ensin osastolla ja sitten heräämössä. Edellinen leikkaus veny.....
Puolen päivän aikaa veivät leikkuriin ja heräsin klo 14. Hoitohenkilö kunta on uskomattoman mukavaa.

Onnea pikkumasun johdosta Tuhatkeiju  Kiva kuulla,että kaikki hyvin ja hoitohenkilökunta mukavaa.Syksyllä toivon mukaan tulen minäkin potilaaksi sinne8) 

Onnea uuden pikkumasun omistajalle   Kerro sitten kun jaksat miten leikkaus meni. Mukava lukea näitä tarinoita ja miten ihmisten uusi elämä paljon hoikempana saa iloiselle mielelle!
Minä viikon päästä KYSiin rav.terapeutin ja lääkärin yhteisvastaanotoille ja sitten tapaan sisätautilääkärin. Saas nähdä kuinka tämän paksukaisen käy...

Nyt leikkaus on onnellisesti ohi   

Olo on hyvä. Kipulääkkeet tahtoo olla sopimattomia. Tänään kotii.
Lääkäri kävi ja kehui, että hyvin oli tilaa leikata. ( puoli vuotta eneilty)