Kohti leikkausta..

Moikka moi! Oon uusi täällä joten jos kerron vähän itsestäni ekana..

Olen 23, tai no kohtsillään 24 vuotias nainen, naimisissa eikä lapsia. Oon ollut ylipainoinen jostain kolmevuotiaasta, mutta ihan sillai todella reippaasti ylipainoinen kymmenen vuotiaasta. On paino vaan matkannut kohti äärettömyyttä.. Mun BMI oli muistaakseni 63 kun viimeksi lääkärin kanssa keskusteltiin (siis ihan järkyttävää, ei sitä omassa suuressa itsessään osaa edes ymmärtää miten valtava se on! on niin tottunut itseensä...). Menin syksyllä -07 meilahden sairaalan järjestämään "laihdutusklubiin", kuten sitä itse kutsuin. Oli siis tälläinen niukkaenergisen dieetin ryhmä, tai mikä lie virallinen nimi. Siellä sitten aloin jo vähän miettiä leikkaus mahdollisuutta, koska ne ihmiset oli kaikki isoja niinkuin minä, huomattavasti vanhempia ja pahinta kaikesta: monet oli siellä toista tai jopa kolmatta kertaa. Ensimmäisellä käynti kerralla tuli itku ja toivottomuus kun ajattelin, että onko se minunki kohtalo olla siellä vuodesta toiseen ja kerta kerralla isompi.

Noh, siellä "klubissa" ollessani laihduin sen 17kg, en tosin nutraamalla vaan karppaamalla jota tosin en siellä maininnut. Kaikki kuitenki iloisesti tuli takaisin.. Noin vuoden aikana mut tulipa kuitenki. Sitten viime syksynä aloin huolestua siitä että meillehän ei ikinä tule vauvoja ja marssin yksityiselle gynelle joka sitten tutki että kaikki muuten ok, mutta.. Ja laittoi lähetteen leikkaukseen. Nyt olen sitten käynyt jo keskustelemassa siitä lääkärin kanssa ja käynyt gastrokopiassa (kaikki ok!) ja maanantaina on ravitsemusterapeutin käynti ja keskiviikkona sitten keskustelu kirurgin kanssa. Tosin viime keskiviikkona tuli postissa sen jonkun kokouksen tekemä päätös, että tehdään ohitusleikkaus, mutta potilaan on sitä ennen "preoperatiivisesti" laihduttava 20kg. Nyt siis olen nutrannut torstaista, -4kg, ja jatkan sitä kunnes olen leikkaus kunnossa. Nyt on kolmas päivä, joka varmaan on pahin, koska on ihan tosissaan nälkä.. Tekisin melkein mitä tahansa saadakseni voikkarin. Paitsi lihoisin joten enpä ota..

Nyt vain tsemppistä! Pääasia on leikkausta edeltävä laihtuminen, ei se miten sen tekee. Itselleni ei nutraus sopinut, minusta tuli töissä toistaitoinen, joten siirryin tavaalliseen laihdutukseen, vain hieman pahimpia hiilareita kartellen. Pääasia, että sisäelimien ympäriltä rasva vähenee ja näkevät leikata.

Terveisin Tepa

Lykkyä tykö sulle ja voimia & tsemppiä laihdutukseen! Motivaatiota ja sisua lisää reilusti se, että on tieto leikkaukseen pääsystä.

sinizii kirjoitti:Moikka moi! Oon uusi täällä joten jos kerron vähän itsestäni ekana..

Olen 23, tai no kohtsillään 24 vuotias nainen, naimisissa eikä lapsia. Oon ollut ylipainoinen jostain kolmevuotiaasta, mutta ihan sillai todella reippaasti ylipainoinen kymmenen vuotiaasta. On paino vaan matkannut kohti äärettömyyttä.. Mun BMI oli muistaakseni 63 kun viimeksi lääkärin kanssa keskusteltiin (siis ihan järkyttävää, ei sitä omassa suuressa itsessään osaa edes ymmärtää miten valtava se on! on niin tottunut itseensä...). Menin syksyllä -07 meilahden sairaalan järjestämään "laihdutusklubiin", kuten sitä itse kutsuin. Oli siis tälläinen niukkaenergisen dieetin ryhmä, tai mikä lie virallinen nimi. Siellä sitten aloin jo vähän miettiä leikkaus mahdollisuutta, koska ne ihmiset oli kaikki isoja niinkuin minä, huomattavasti vanhempia ja pahinta kaikesta: monet oli siellä toista tai jopa kolmatta kertaa. Ensimmäisellä käynti kerralla tuli itku ja toivottomuus kun ajattelin, että onko se minunki kohtalo olla siellä vuodesta toiseen ja kerta kerralla isompi.

Noh, siellä "klubissa" ollessani laihduin sen 17kg, en tosin nutraamalla vaan karppaamalla jota tosin en siellä maininnut. Kaikki kuitenki iloisesti tuli takaisin.. Noin vuoden aikana mut tulipa kuitenki. Sitten viime syksynä aloin huolestua siitä että meillehän ei ikinä tule vauvoja ja marssin yksityiselle gynelle joka sitten tutki että kaikki muuten ok, mutta.. Ja laittoi lähetteen leikkaukseen. Nyt olen sitten käynyt jo keskustelemassa siitä lääkärin kanssa ja käynyt gastrokopiassa (kaikki ok!) ja maanantaina on ravitsemusterapeutin käynti ja keskiviikkona sitten keskustelu kirurgin kanssa. Tosin viime keskiviikkona tuli postissa sen jonkun kokouksen tekemä päätös, että tehdään ohitusleikkaus, mutta potilaan on sitä ennen "preoperatiivisesti" laihduttava 20kg. Nyt siis olen nutrannut torstaista, -4kg, ja jatkan sitä kunnes olen leikkaus kunnossa. Nyt on kolmas päivä, joka varmaan on pahin, koska on ihan tosissaan nälkä.. Tekisin melkein mitä tahansa saadakseni voikkarin. Paitsi lihoisin joten enpä ota..

TERVETULOA JOUKKOOMME
Onneksi olkkoon leikkaus päätöksestä
Minä joudun vielä jännittämään täällä mitä minun kohdalla päätetään.
Toivon ja rukoilen että saan luvan leikkaukseen.12.3 on sisätautilääkäri,verikokeissa olen käynyt jo ja ravitsemusterapeutilla joka sanoi että hän ei nää ainakaan mitään estettä etteikö minua voitaisi leikata.
YMMÄRSINKÖ OIKEIN ETTÄ LEIKKAUSTA EDELTÄVÄN LAIHDUTUKSEN VOI TEHDÄ MITEN VAAN KUNHAN LAIHTUU??ESIN KNOR MERKKISILLÄ PUSSI KEITOILLA?

Onnea matkaan

Joo ei se aut ku koittaa pysyä vain tiukkana. Olin muuten väärässä siitä, että eilinen olisi ollut pahin päivä. Kyllä se tänään on.. Ärsyttää ihan hitsisti kiskoa noita pussukoita, mut koska en muista miten se vaikutti laihtumis nopeuteen viime vuonna kun vaihdoin pusseista karppaukseen ja ku nyt laihdutan siis "vain" leikkausta varten enkä koko elämää ni jotenki sit on kiinnostuneempi siitä miten nopeasti käy kuin miten kivuttomasti. Mutta todellakin (epäuskoisena) odotan sitä, että ei muka olisi nälkä ja mielitekoja. Mun tekee mieli kaikkea muuta paitsi noita pussukoita.