Miltä tuntuu nyt?

Ikävää HyeeNa. Jokaisessa suhteessa on vastoinkäymiset, mutta joskus on ne ylitsepääsemättömiä. Piää myös ajatella itseään. Toivottavasti kotiasiat ei ressaa nyt leikkauksen kynnyksellä.

Tsemppiä Hyeena. Joskus sitä vain ajautuu erilleen, vaikka ei suoranaisesti sitä haluakaan. On tiukkaa Eneillä ja edetä prosessissa, kun perheasioissa mättää. Toivon sulle voimia ja sisulla eteenpäin.

VOIMIA SINULLE

Paljon voimia ja tsemppiä ! Kyllä ne asiat alkaa vielä rullaamaan.

Kiitos, voi kun te ootte ihania <3 Ollaan nyt tää arkiviikko toisistamme erillään, mä oon vanhemmillani ja mies on kotona.. Tietysti välillä laitellaan viestejä ja semmosta mutta saadaan kuitenkin kummatkin sitä omaa aikaa..

Sulla on nyt kovaa HyeeNa olen pahoillani sun puolestas.
Nyt sun pitää yrittää keskittyä itseesi, tulevaisuuteesi ja siksi ensi viikon leikkaukseen. Sitä olet odottanut jo pitkään. Ajankohta on hankala, mutta jotenkin pitäisi saada stressitasoa alemmas, jotta saat tän viikon sujumaan. Voimahalaus täältä sulle sinne ja luulen, että meitä on täällä monta, jotka tukee sua. Koita jaksaa!

Voimaa ja jaksamista!!!

Minä lähetän myös sinulle HyeeNa paljon voimia! Keskity nyt itseesi, leikkaukseen ja parantumiseen leikkauksen jälkeen. Miehen kanssa voit selvitellä asiat sitten kun olet jälleen "pelissä mukana" ihan täysillä. Sinä olet nyt tärkein ja muista, että olet ansainnut tämän leikkauksen. Olet ansainnut sen, että paino pienenee. Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onko nyk. miehesi tulevaisuudessasi mukana vai ei, sitä ei tiedä kuin elämällä eteenpäin. Mut huomenna on SINUN päiväsi ja sinä selviät siitä mainiosti. Sitä paitsi sanovat, että asioilla on taipumus järjestyä. Luotetaan siihen. Halaus ja tsempit, aattelen sua huomenna voimakkaasti!

Ja kyllä ne järjestyvät. Vaikka nyt tuntuu ettei mikään luonaa, niin nyt ajattelet ja panostat itseesi. Ja asiat selviävät ajallaan. Sen se elämä on kaikkine suruineen ja menetyksineen opettanut, ELÄMÄ JATKUU. ONNEKSI.
Pärjäät ja selviät kyllä. Olethan Suomalainen Nainen.

Kiitos! Täällä me nyt yhdessä odotellaan kuitenkin ja sovittiin että haetaan apua kun tämä leikkuu on ohi.

Ihanaa HyeeNa, että sulla on seuraa
Onnea sulle parin tunnin päästä minä myös

Voi Hyeena. Ihana juttu. :drunken: :sunny:

Haha, naurattaa kun kattelee edellisiä kirjoituksia. Ei niinkään kirjoitusten aihe, itseäkin järkyttää miten hajalla sitä tuolloin oli..
Kysymys on siis miltä tuntuu nyt. Kutkuttaa, osallistuin nimittäin pin-up-malli kisaan! En nyt siis todellakaan odota voittoa vaan uutta hauskaa kokemusta elämässä. On se silti kutkuttavaa. Suosittelen muillekkin.

http://www.seiska.fi/Kilpailut/Sinustako-Pin-up-malli-2014-Hae-mukaan/1045019

vä-sy-ttääää.... Katsoin eilen miehen kanssa dokkarin joka käsitteli tylsistymistä. Kyllä muuten kolahti, tajusi ittekki miten usein sitä on vaan tylsistynyt (vähän ehkä tylsistyin dokkarin aikanakin.. hih). Töissä on niin tylsäääää..

Painoindeksi on 41,6. Sairaalloinen ylipaino. Näin sanoo BMI-laskuri, vaikka olen n. 15 kg pienempi kuin pahimmillaan. Reilu vuosi sitten laihduin laihdutusryhmässä eneillen himppun vaille 20 kg - eikä juuri kukaan huomannut mitään! (N. 15 kg tuli pikavauhtia takaisin.)
Työ-keikkapaikossa kun tarjotaan työvaatteita, on vain todettava, että en niihin kuitenkaan mahdu kun koon pitäisi olla n. 5XL. Kaupoissa on ihania vaatteita paitsi isojen naisten osastolla - jos sellaista edes on.
Vaikea uskoa tämän kaiken keskellä, että joskus vielä mahdun normaalikokoisiin vaatteisiin eikä tarvitse hävetä läskejä. Kuitenkin olen kolmen viikon kuluttua sairaalassa valmistautumassa ensimmäiseen yöhön sleeve-masun kanssa. Se on jotenkin niin lähellä ja toisaalta niin kaukainen ajatus, ettei sitä voi uskoa vielä todeksi.
Kai tämä mielialojen ailahtelu kuuluu muutoksen pelkoon. Mulla kun on samalla käynnissä uran vaihto vanhoilla päivillä (54 v) ja silläkään puolella mikään ei ole vielä selkeää ja varmaa. Otinko liian ison palan purtavaksi? Toisaalta tämän ikäinen ja sairaalloisen ylipainoinen ei varmaan edes hoitsuna ole haluttua työvoimaa, joten asialle pitää tehdä jotain.
Mun vanha motto: Se joka haluaa, keksii keinot. Se joka ei halua, keksii selitykset. Tämä on äärimmäinen keino, mutta keino kumminkin.
Ja eikun eteenpäin ja iltaleknille koirien kanssa. Ihanat pienet personal trainerit