Miltä tuntuu nyt?

Kiitos Soile, eiköhän tämä tästä taas jonnekkipäin suuntaudu..

onkohan tää keväästä johtuvaa, kun mulla sama juttu ku hyeenalla, mikään ei innosta, ottaa kaikki päähän ja ei huvita mikään, nukkusin vaikka kellon ympäsi jos vaan vois

Noh Hyeena, et ole ainoa jolla pinna kireellä näin kevään korvilla. Mulla on jalka paketissa/leikattu. Sairaslomaa vapulle asti. Jalka pirskatin kipee, kolmen sortin särkylääkettä uppoaa päivittäin.Mihinkään ei pääse liikkeelle kun ei siedä kävellä. Sänky-sohva-keittiö-sohva-sänky...

Ja valitettavasti kaikki herkut maistuisivat hyvin.Tätä kyytiä vedetään plussia kehiin niin että kolina käy

voi kurjuus hansu, koita jaksaa, ei kyllä varmaan helppoa oo, mulle kans maistus vaikka mitkä herkut, en tiedä johtuuks täst väsymyksestä ja kun ei mikään huvita mulla huomenna porvoon sairaalaan meno, tekee sen tähystyksen takapuolen kautta, ku olin silloin marraskuussa sairaalasa niitten divertikkeleiden takii ja nyt sit tutkiin et onks ne pelkästään niitä vai jotain muuta, nyt oon ekan satsin juonu sitä movipred litkua litran ja vettä toinen litra päälle ja aamulla sama juttu, no ei ainakaan oon ummetus tuntuu et kaikki tulee ulos, onneks saan tietää tulokset heti, paitsi koepalat kestää sen 4vko, pitää muistuttaa lekuria et multa poistettu ohutsuolta 1.5m ja sanoin et mulle on tehty toi leikkaus, lukee kyllä siellä papereissa mut varmuuden vuoks kyllä mainitsen asiasta, et ei tapahdu mitään väärää stemppiä sulle ja koita jaksaa, vaikka pitkä aika se on olla saikulla vappun asti ja ei pääse kävelemään kirjottel kuulumisia jos jaksat, ja kevään odotusta kaikille, jos se nyt joskus tulee

Ei tää vointi ole niinkään jaksamisesta kiinni. Kyllästyttää vaan jo nyt tää "tekemättömyys". Liikkuminen alkaa sujua hilalleen paremmin ja paremmin. Kyllä tämä tästä, kunhan keksii vain tekemistä sohvalta käsin.

Heti kun vointi sallii, niin ohjelmoin itseni talosta ulos.Nyt vain keskityttävä palstalla roikkumiseen, televisioon ja kirjoihin. Hiljalleen kotitöitä pääsee jo aloittelemaan, kunhan ei yritä liian pitkissä jaksoissa tehdä.

Silloin kun vituttaa niin on ihan hyvä' kun saa sitä purkaa, mutta jotta tämä ympyrä nyt sulkeutuisi niin riemuitsen täällä kun lähete lähti endopolilta eteenpäin ja seuraavaksi gastro sitten joskus! nyt alkaa olla sellanen jännitys olo että tuleeko tästä oikeasti todellista! Ja tosiaa työharjottelupaikkakin löytyi sitten viimein röntgen osastolta. (:

Hieno homma HyeeNa! Kyl ne asiat aina järjestyy lopunperin! Nyt vaan tsemppiä ja malttia:)

Onnittelut lähetteen saannista ja työharjoittelupaikasta samoin.

Nyt ei muuta kuin odottelemaan kutsua seuraavaan vaiheeseen. Hyvältä näyttäisi sun tilanne. Kyllä se haave leikkauksesta näyttäisi toteutuvan. Tsemppiä! :lol:

Kiitos Soile ja hansu. (: Nyt tää alkaa mustakin tuntua todelliselta että leikkuriin tässä oikeasti ollaan matkalla! (:

Onnea tytöt lähetteistä :) Siitä se lähtee :D.

Mulla tänään vihdoin paino uudelle kymmenluvulle. Tässä onkin alkuvuosi junnattu lähes paikoillaan. Alle 80, jes. Mun alkuperäiseen tavoitteeseen matkaa enää säälittävät 8 kg!
Nyt iski pieni ahneus ja alkaa miettimään pitäisikö tavoitetta rukata vielä alaspäin tonne 65 kiloon...
Mutta koitetaan ensin tonne 72:een ja katotaan sit...

Mut iloinen olen ja suunnittelen jo kesävaatteiden hankkimista - mikään viimekesäinen ei käy päälle!

Leikkauksesta tulee 10 kk: Leikkauksen jälkeen pudonnut 32,3 kg, kokonaispudotus 48,3 kg. :albino:
Kokonumero pienentynyt 56 >> 40/42

Aivan mahtavaa, upeeta, loistavaa;) Kyllä kannattaakin jo palkita itsensä uusia vaatteita shoppailemalla!

Kävin ostaan pikkumustan ja yltiöpäisenä päivitin avattareen kuvankin. Nyt huolestuttaa josko siitä tunnistaa, toivottavasti ei .

Upea nainen-kurvit kohdillaan:) Aurinkoa kevääseen

Masentaa, ahdistaa, itkettää. Leikkauksesta on kaksi viikkoa ja paino on kilon sisällä siitä mitä se oli juuri ennen leikkausta. "Omassa" ketjussa kerroin syömisistäni ja juomisistani, oma silmä ei näe vikaa mutta paino ei putoa. Tuntuu, että leikkauksen ainoa vaikutus oli se, ettei enää voi syödä sokeria eikä mennä ystävien kanssa ravintolaan. Ja mahanahassa on rumat arvet, vaikkei niitä kukaan muu näekään.

Annukka ota rauhassa, kyllä se paino vielä putoaa.
keskityt juomiseen että on varmasti riittävästi, mielellään vettä. Ja syötävät proteiinipitosia. Ja määrät tietty riittävän pieniä.

Arvista ei kannata välittää, mulle sanoi eräs nuori mies joka syystä tai toisesta ( ) näki mun vatsan, että "elämä jättää jälkiä, mutta se on kaunista".

Joo annukka tsemppiä kyllä se siitä Kuten pallokala sanoi noi pienet niksit ni kyllä se ajallaan rupee laskemaan. Itellä alkanut leikkauksen jälkeen kädet vapisemaan ^^ noh painoakin tippunut jo parisen kiloa vaikka 24.4 leikattiin, mutta tarkkaillut oon aterioiden kokoa ja sitä ,että saan tarpeeksi nestettä "eli vettä" ja todellakin oon huomannut et perunamuusi ei oo enää mun juttu tuli yliähky olo kun vetäsin vajaa desin muussia. nyt vetelen pari lihapullaa ja pari kananmunaa sekä näkkärin päivän mittaan, mutta on tässä paljon opittavaa ja menee se litra vettäkin ainaski päiväs. Muuten ihan mahtava olo

Eilen vähän lipsahti mässäilyn puolelle, nyt yritän tässä ottaa ryhtiliikettä.
Määrät oli tietty kohtuullisia, mutta laatu ei..

Nyt väsyttää niiiin lujaa... Ei niinku yhtään jaksais lähtä töihin..

Kävin tänään Tykkimäessä Kouvolassa. Juoksin vauhdikkaiden 3 ja 5 vuotiaiden neitien perässä. Pyörittiin ja hyörittiin. Laskettiin liukumäkeä ja riemuittiin elosta... Ja minä siunasin useaan otteeseen niitä hävinnyttä 50kg rasvaa. Entisissä painoissa en olisi mahtunut laitteissiin saati sitten jaksanut juosta koko päivää vauhdikkaiden neitien perässä...

Nyt on takamaus tosin mustelmilla "ylös-alas-talon" liukumäen jälkeen. Ja suolet suoristettuna uusimassa koneessa, jossa roikuttiin pää alaspäin ravistelun kera ja korkealla... Mutta hauskaa oli.

Oikein hyvältä tuntuu!
Entiseen elämään verrattuna ero on pelkkää parannusta! Pystyn liikkumaan kevyesti, saan vaatteita normaalikaupasta, ruoka ei ole koko ajan mielessä eikä se ole elämässäni pääasia! Eli tavallista, normaalielämää, mistään ei tarvitse kieltäytyä, mitä mieleni tekee syödä, juoda tai liikkua. Henkisesti olen virkeämpi, minulla on enemmän itseluottamusta ja toiveikkuutta tulevaisuuteni suhteen!! Kiitos mahalaukunohitusleikkauksen!!!!

Hansu..sama täällä..oltiin eilen lasten kanssa linnanmäellä ja jippiiiiiiiiii mä mahduin ihan jokaiseen laitteeseen mihin menin Oli kyllä hyvä tunne kun ei edes tarvinnut ajatella ..mahdunko..mahdunko

Kyllä se virneen pisti naamalle, kun totesi että kaikkiin laitteisiin mahtuu. Se kauan läskien alla uinunut "lapsi" pääsi valloilleen ja minäkin humputtelin koko rannekkeen etuuksien edestä. Enää ei tarvinnut seurata vierestä ja patistaa ukkoe kojeisiin lapsia vahtimaan. Isäntä katseli naureskellen vierestä, kun minua vietiin...

Ottaa päästä! Tänään tuli sitten gastrotulokset ja helikohan se siellä lymyääpi..

^ Harmi, Hyeena!
Mut nyt vaan sitä häätämään. Tsemppiä!

No helikostahan pääsee eroonkin. Hidastehan se on, mutta hoidettavissa. Nyt ei muuta kuin tsempillä häätöhommiin...