katka matkalla mallinmittoihin ;) leikkaus 21.11.2011!!

Odottavan aika on pitkä... mutta täällä pidetään peukkuja ja ajatteelet vaan kokoajan HYVIN SE MENEE, niin se menee!!!

Ravitsemustyypillä käyty tänään ja huomenna eli 14h8min päästä saan päätöksen tälle kuukausia kestäneelle odotukselle.Elikkäs lääkäri aika jossa joko mennään eteenpäin tai sitten taaksepäin.
Paino ei oo tippunu viim.punnituksesta,kun mulle tuli se kriisi ja lihoin muutamia kiloja.Nyt oon saanu ne pois mutta ei mitään ylimäärästä pois.Ei hyvä..
Kerroin tänään terpatille,siitä miten se lääkäri kohteli mua,eli erittäin epäasiallisesti.Tuli vähän helpottuneempi olo,kun sai purkautua.Vielä viimenen toivo on,että se lääkäri oliskin vaihtunu.Sen nimee ei nimittäin vielä lukenu siellä tiedoissa.Voisko mulla olla niin hyvä tuuri?Tod.näk.ei.
Tuntu kyllä kurjalle,kun sain taas kuulla miten järjettömän lihava oon ja miten mulla ei oo mitään toivoo ilman leikkausta.Kyllähän mä realiteetit ymmärrän liiankin hyvin,mutta silti se kirpasee,kun joku sen mulle vielä rautalangasta vääntää..
Onneks mulla on suuret tukijoukot!!Kaikki on toivotellu onnea ja pyytäny,että ilmotan heti miten kävi.Voi olla,että ensimmäinen tunti menee kavereita läpikäydessä ja ilmotellessa.Toivon vaan,että voin kertoo ilouutisia.
Saas nähdä miten tänä yönä nukutaan ja miten menee työpäivä ennen lekuriaikaa..
Kai sitä täytyy yrittää,että tuleeko uni silmään.Huomenna täytyy raportoida miten meikän käy..

täällä on varpaatkin pystyssä sun puolesta!!! Tsemppiä!!

Ei kauaa enää "tuomioon", täällä odotetaan vastausta!

Voimia!!!!

Miten voikin toisen puolesta jännittää näin paljon..Ihan jo huolettaa että tuliko huonoja uutisia kun sua ei näy ei kuulu

Nyt ei sanat riitä kuvaamaan miltä tuntuu
Päätös oli siis myöntävä!!Tätä on ootettu kaheksan hel..tin pitkää kuukautta!

Olin päivällä ihan hysteerinen,en oikein tienny miten päin olisin pyöriny..Pelotti ihan hulluna,että mitä tapahtuu jos matka tyssää tähän.Mulla kun on tuo kaksisuuntanen niin ei oikein aina tiiä miten pää reagoi.

Koko homma oli alle viidessä minuutissa ohi.Lääkäri kysy miten on menny.Vastasin rehellisesti,että kriisi on ollu,mutta nyt kaikki hyvin.Sitten lääkäri totes,että ei kai tässä sitten,kun kaikki on kerran sitä mieltä,että puukon alle vaan.niin laitetaan paperit lahteen.Kysy vielä,että miltä kuulostaa,niin oli tekemistä,etten ruvennu kiljumaan ilosta..
Ravitsemusterapeutti lupas soitella vielä viikon sisällä,että sinne sitten taas seuraaaks.Lahteen pitäs kuulemma tulla kutsu parin kuukauden sisällä.
Nyt on todella outo olo,kun se jossittelu on ohi.Tästä se matka vasta alkaakin.Kaikki energia on menny epätietoisuudessa vellomiseen,niin nyt pitäs asettaa katse jo vähän pidemmälle.
HUIII jännittäääää...

Onnea

Hianoo!!! On täällä vähän suupielistä niska kii, kun muistin kuinka hianolta ittestänikin silloin aikanaan tuntu tossa samassa tilanteessa. Ota kaikki irti vaan tästä tunteestasi, kyllä se siitä tasaantuu ja vaihtuu aikanaan jännityksiin... Onnea viä oikeen paljon!

Onnea!

Puuh, olipas hyvä uutinen, onnittelut sitkeydestäsi!!!

Hyvä juttu.

Onnea messiin, Hienosti järkkääntyy.
Täällä ollaan hiilloksilla,

Onnea leikkauspäätöksestä!!!
Itselläni neljä kuukautta leikkauksesta ja -11kg ei tipu ei...
Työkaverit kyllä on sanoneet että oletpa sinä laihtunut.
Olenhan minä pienentynyt mutta ihmetyttää tämä paino kun ei putoa

Kiitoksia vaan taas kaikille "osaaottaneille"

Olo on nyt tosi kummallinen...Toisaalta tosi helpottunu ja toisaalta taas aika hämmentyny.On hyvin paljon mahdollista,että ensi vuonna samaan aikaan olen ihan erinäkönen.On tässä paljon käsittelemistä,että ei missään nimessä ole kysymys "helposta tavasta laihduttaa"Nostan kyllä hattua kaikille jotka on jo kaiken läpikäyneet!!

Voimia sinulle heiduska72!
Kannattaa varmaan ottaa ravitsemusterapeuttiin yhteyttä niin näkis missä vika.Jos syöt liikaa tai liian vähän.Tuskin liikaa pystyt syömään uuden mahasi kanssa.Kyllä se paino vielä lähtee laskemaan!!

Nyt on jo paineita,että miten saa painon tippumaan ennen leikkausta ja kuinka paljon ylipäätään pitää laihduttaa.Pelottaa,että lukema on joku tähtitieteellinen.Painan kuitenkin vielä 146kg vaikka jo parikymmentä kiloo on historiaa.Jos hyvin kaikki menee niin minusta ei enää koskaan tule sitä 160+ kiloista onnetonta ihmiskuvatusta.En siis voi sanoa olleeni kovinkaan onnellinen sen kokoisena.Nyt jo huomaa hyvin laihtumisen vaikutuksen olotilaan vaikka vielä hirveesti ei oo tippunukkaan.

Mun suuri haave on,että painaisin vielä joku päivä 89kg tai jos oikein hyvin menis niin 78kg on jotenkin maaginen luku.En kuvittelekkaan että minusta koskaan laihaa tulee eikä tarviikkaan tulla kunhan pääsis satasen alle.

Nyt olis vielä yks työpäivä ja sitten vappu,aikaa ottaa rennosti!

Onneksi olkoon myönteisestä päätöksestä! Vastasin joihinkin kysymyksiisi Teiskun tekstiosiossa.

Siinä olet oikeassa, että tämä ei ole mikään helppo tapa laihtua, mutta mahdollinen ja siinä mielessä hienoa, että paino ei sitten nouse, jos vain pysyy ruokamäärät kurissa, eikä ala toteuttaa näitä urbaanilegendoja, sulasta suklaan juomisesta tai voin mättämisestä. (Viime mainittuihin en usko, vaikka joku sairaanhoitaja oli väittänyt tietäneensä jonkun, joka oli sulaa suklaata juonut!)

Paino saattaa tietysti nousta ja nouseekin vähän, sen jälkeen kun on alimmassa painossa käyty, mutta asettuu sitten muutaman kilon vaihteluväliin. Toivon onnea matkallesi.

Toivottavasti Sinua helpottaa tieto, että tähänastinen matkasi on ollut melko lyhyt. Yleensä Lahdessa on 1½ - 2 v. jonot leikkaukseen. Itselläni matka alkoi lähetteen saamisesta helmikuussa 2007. Ballunki asennettiin elokuussa 2008, Sleeve oli 10.3.09. Viimeinen leikkaukseni oli 30.11.10. Nyt vielä tavoittelen n. 40 kg painonpudotusta, ennenkuin alkaa näiden hirveiden roikkojen poistaisteleminen. Tiedä sitten kuinka monta leikkausta ja odotusta näihin tarvitaan. Todennäköisesti roikun näillä foorumeilla vielä viisi vuotta.

Mua vähän pelottaa ne roikot.Mulla nimittäin ne tulee olemaan aika mahtavat..No kai se on pieni hinta terveemmästä elämästää..

Nyt on selvitty alku järkytyksestä.Meni aluks ihan pakka sekasin,että tapahtuuko se nyt ihan aikuisten oikeesti?
Nyt tuntuu,ettei oo kiire mihinkään.Haluan saada pääkopan kuntoon mahd.hyvin ennen kun elämä muuttuu.Aika mahtava fiilis,että viimestä kertaa laihdutellaan ja suunta on vaan alaspäin.Tokihan tässä on piiiitkä taival edessä ja painoo pitää tarkkailla loppu elämän,mutta nyt mulla on mahdollisuus erilaiseen elämään.Haluaisin niiin kovasti,että kun joku tuijottaa ja osottelee,se johtuis siitä,että sepalus on auki,meikit levinny poskille tai hiukset on pystyssä,eikä siitä,että oon yksinkertaisesti niin kuvottavan lihava. Olis mukava,että mua kuvailtas mieluummin vaikka ärsyttäväks persoonaks,kun lihavaks tytöks...
Ykskin parturi-kampaajan urani huippuhetkiä oli kun asiakas sano kolleegalleni,että viimeks leikkas tuo lihava tyttö ja leikkas YLLÄTTÄVÄN hyvin!Onhan se toki yllättävää,että kuuden vuoden kokemuksella onnistuu miesten perusmalli joita oon elämässäni leikannu noin miljoona.Eli lihava=tyhmä,laiska ja huono työssään!
No mutta nyt on hyvät fiilikset joten ei muistella vanhoja..

Onnittelut leikkauspäätösestä.

Mä hieman kauhulla odottelen noita omia roikkoja sitten joskus, jos sitä kokovartalokorsetin ostaisi alleilekin

No niin..Aikaa kulunu vähän yli kuukausi lääkäristä.Kutsua lahteen odottelen.Sais tulla jo!Vieläkään ei oikein sisäistä sitä,et joskus leikataan..Voihan joku mennä vielä pieleen,toivottavasti ei.En oo oikein saanu painoo pudotettua,mikä on tietysti tosi huono juttu.Mut eteenpäin vaikka mikä olisi!

Jepsistä..Painoo oon kovasti yrittäny tiputella kirurgin tapaamista varten.Vähän on tippunukkin.Se aika on siis 25.8.Jännittää..Tiiä vaikka vielä tänä vuonna pääsis pöydälle

Jos oikein muistan niin joku jo kirjoittelikin ihan vasta miten Lahden jonot etenee, eli kuinka pian pääsee kirurgin juttusilta leikkaukseen. Muistaakseni se aika taisi olla pari kuukautta tapaamisesta..? Katseleppa siis jotain täällä vasta laitettuja keskusteluja niin löydät jotakin osviittaa, itse olen HUS-alueelta niin en osaa niin tarkaan sanoa;-)

Jep itse siitä kyselinkin toisessa ketjussa Mulla ei oo mihinkään kiire oikeestaan.Kyselin vaan,että saisin jotain kuvaa tilanteesta.Alussa oli kova hinku päästä eteenpäin niinkun ketjun alusta näkee.Nyt oon jo rauhottunu vähän.Painoo on hitaasti,mutta varmasti tippunu 23kg vähän alle vuodessa.Yritän pudottaa mahd.paljon ennen leikkausta ja pitäs saada raha-asiat kuntoon.yrittäjä kun oon niin monimutkasta on töistä poissaolo.Vielä ei oo oikein mitään voinu suunnitella tai järkätä,kun en vielä ole saanu viimestä vahvistusta asialle..Odottavan aika on pitkä,mutta yritän opetella kärsivällisyyttä.
Anteeksi vaan hoono soomi,en oikein osaa ajatuksia kirjottaa ylös

Mahtava pudotus Katka! Just tänään ajattelin miten joskus aikanaan mahdollisesti kerron ihmisille leikkauksesta, tarkoitus ei tosiaankaan ole tarkoitus kertoa kaikille mutta joillekin kuitenkin. Olen itse sinkku ja jos joskus tulevaisuudessa tapaa sen oikean tai edes sen vähiten väärän niin pakkohan operaatiosta on kertoa. En ole vielä keksinyt miten sen tekisin mutta mietin asiaa jo nyt...

Ja joo, odottavan aika on pitkä... Mutta omasta mielestäni tämä oma odotusaikanai (1v) on ollut tosi hyvä asia, on saanut jäsenneltyä asioita mielessään ja pudotettua painoakin noin 30kg tässä vuoden varrella. Ens viikolla kirurgi, kyllä tämä tästä!;-)

Tsemppiä!

Vau 30kg!Upea saavutus Helka!
Mä oon kertonu kaikille mulle tärkeille ihmisille ja myös työkavereille oli pakko kertoo.Telkkarista on tullu miljoona dokkaria ja lehtijuttujakin on ollu leikatuista useita.Mä oon laskeskellu,että aika moni jo valmiiks tietää vähän mistä tässä jutussa on kyse.Kaikki on suhtautunu tosi kannustavasti ja oon saanu korvaamatonta tukea läheisiltä.Ei kannata ainakaan hävetä asian kertomista yhtään!Se on tyhmä joka ei ymmärrä

Mäkin olen sinkku enkä ole kyllä seurustelukumppaneilleni leikkauksesta kertonut. Ajattelin, että JOS joku kysyy leikkausarvista niin valehtelen ihan pokkana, että multa vietiin sappikivet En halua ihmisten tietävän tästä. Olen ehkä viidelle "pakolliselle" ihmiselle kertonut, mutta se johtuu siitä, että häpeän itse tätä niiin paljon.