Plörinöitä näin aluksi

Lellukka: eikö tunnukin aika menevän nyt vauhdilla, verrattuna siihen odotteluvaiheeseen?

Hellu: tiedän.. odottaminen on jostain syvältä. Helpottaisi jos tietäisi tarkkoja päivämääriä milloin mitäkin tapahtuu, mutta kaikki on juurikin tuota epävarmaa odotusta. Mutta kyllä se aika valuu etiäppäin!

Ai niin.. yksi todella mukava uutinen. Vatsantähystystä ei tehdä , kyllä nyt harmittaa (tai sitten ei todellakaan). Paino ei ollut noussut, muttei laskenutkaan. Olen siis onnistunut tasapainottelemaan mukavasti ruoan suhteen. Luulen kuitenkin, että yritän seuraavalle ravintoterpan tapaamiselle pudottaa kilon pari, jotta suunta alaspäin jatkuu. Muutenkin on hieno huomata, että olen onnistunut kuuntelemaan kehoani syömisen suhteen aikasempaa huomattavasti paremmin. Kyllähän se työtä teettää joka ikinen päivä, ja opettelu ei pääty koskaan.

Hei Miumau
Tavallaan joo tuntuu aika menevän nopeasti mutta tavallaan jopa entistä hitaammin tuntuu aika matelevan kun pitää näitä pussikeittoja syödä päivästä toiseen Onneksi saa tuon salaatti+kala/broilerilisän, ei tätä muuten jaksaisi millään!

Leikkauspäivä 3.11.-15, aika nopsaan tuli aika! Toivotaan että päivämäärä pitää kutinsa ja pääsen suunnitellusti leikkuriin. Enekin varmaan alkaa 6.10. jos tuo 4 vkon eneily pitää paikkansa. Melkein alkoi jännittämään, muttei kuitenkaan Ihan liikaa kiirettä arjessa, jotta ehtisi jännittämään isommalti.

Hienoa Miumau!! Ajattele vastahan me tänne kirjoiteltiin ensimmäisiä viestejämme ja pähkäiltiin että kuinka kauas hamaan tulevaisuuteen joudumme oikein odottamaan ja nyt ollaan jo molemmat melkolailla loppusuoralla

Jee, sulla on leikkauspäivä tiedossa ja kaikki, voi sua onnellista Kauhulla täällä laskeskelen että jos mullakin menisi tuolla tavalla aikataulu eli alle kaksi kuukautta kirurgin käynnistä, niin söisin jouluna pussikeittoja
Noh, nou kän duu

Ravintoterapeutilla käyty ja ene-ohjeet saatu. Maanantaina alkaa pussien juominen ja painosta pitäisi lohkaista se seitsemän-kahdeksan kiloa pois. Tuntuu hurjalta ajatella 2kg viikkotahtia. Parhaani yritän, mutten stressaa liikoja, jos ei se paino niin lähdekään vaikka ohjeiden mukaan menen. Kuitenkin pusseillut on-off sen 8 kk:tta ennen tätä viimeistä rutistusta ennen leikkuria. Varautukaa valitukseen tylsästä "ruokavaliosta" seuraavat neljä viikkoa

Moikka. Nopeasti sait leikkuuajan. Missäpäin sinut leikataan. Muistelin että yhtaikaa suunnilleen meillä oli eka ravintoterapeutin ja kirurgin ensikäynnit. Mulle Tampereella keskussairaalassa sanottiin elokuussa kun kävin että vuodenvaihteen jälkeen vasta olis ajankohta leikkaukseen. No tuntuu tämä aika matelevan. Vaikka eihän tätä vuotta ole enää kuin 3 kuukautta. Kerro vaan tuntemuksia eneilyn edistymisestä,yritän sua tsempata.😉

Hei Hellu. Leikkaus tehdään Hatanpäällä, jossa ei ollut pitkää jonoa. Muutenkin asiat sujuvat jouhevammin kuin keskussairaalassa. Kävin kuitenkin nuo muut käynnit kirurgiin asti keskussairaalassa, jossa on jonoja vaikka muille jakaa. Ja tässä on joulut ja uudetvuodet, joten aika menee siivillä, luulen!

Hejssan. Eneily alkanut, pari päivää tässä mentykin. Pahimmat mielihalut olivat eilen (tiesin tuon jo etukäteen), mutta niistäkin selvisin melko helposti nauramalla sisäänpäin itselleni ja ruoanhimolleni. Ummetusta ilmassa, vaikka kuitujakin tulee varmasti 500g kasvisannoksessa. Nutriletin pusseja en ole saanut menemään kuin neljä päivässä, yritän tsempata siinä asiassa. Tuo viiden "aterian" tahti tuntuu istuvan päivään hyvin. Nyt vain sitten päivä kerrallaan.

Unta odotellessa tulee aina mietittyä kaikkea mahdollista. Tällä kertaa mietin sitä, onko kovinkin yleistä se, että ajatus leikkauksesta ei isommalti tunnu miltään. Se nyt vaan on asia joka tulee ajallaan ja siihen valmistaudutaan tietyllä tapaa jne. Olisin odottanut enemmän jännitystä ja perhosia vatsassa asian suhteen, kun tänne alun loppusuoraan on päästy. Noh, ehkä nuo pussikeittojen höyryt ovat pistäneet pään pyörälle tai jotain

Mulle tuli se jännitys ja kauhu siinä leikkauspöydällä. Kesti ehkä 15 sekuntia, sitten tuli uni Ja kyllä heräämössä kivuliaana ja osastollakin vuodelevossa tuli mietittyä pari kertaa että mihin sitä tuli lähdettyä.

En silti kadu.

Ylävatsa ultrattu. Ei muuta mainittavaa kuin yksi n. sentin sappikivi

Tällä kertaa en oikein koe menneeni ketoosiin. Vaikka päivän hiilarit jäävät alle 70g/päivä. Hengitys ei hönkää ja nälkäkin vaivaa. Onneksi on se kasvis + proteiinilisä joka poistaa kyllä nälän vikkelään. Mielitekoja on kun nälkä vaivaa, jotka poistuvat heti kun syön ,tai juon pussin. Aika rutiinilla siis mennään. Reipasta syyslomaa kaikille!

Taidan olla yksi heistä, jotka eivät koe pikapudotusta painossa enen aikana. Puolitoista viikkoa ja tulos pari kiloa. Koko ajan hieman turvonnut olo, henki haisoo suloisesti (sanonko mille) ja energiaa olisi. Enää en odota niinkään päivän kasvis-proteiini ruokaa, vaan aamukahvia, jonka juon kaikessa rauhassa, ajan kanssa. Luulin aluksi, että vetäisin rutiinilla tämän leikkausta edeltävän ene-jakson, mutta pakko myöntää, että en tällä hetkellä haluisi nähdä enää pussin pussia. Ei ole siis ollut helppoa, eikä miellyttävää, mutta ei sen kuulukaan olla kun yritetään saada sisäelinrasvat pienemmiksi.
Kauniita syyspäiviä kaikille!

Oi Miumau,yksi et ole asian kanssa. Minä kun eneilin keväällä menin vain tukkoon. Sain kovia vatsanväänteitä ja virtsakiviä. Eneilyni kesti 6viikkoa 4 viikon sijaan että sain vaaditut 8kg pois. Mitään en enempää jännitä ennen leikkausta kuin sitä kamalaa eneilyä. Päätä särkee alkupäivinä karmeesti ja on huono olo. No muutama kuukausi vielä mulla odottelua. Toivon sinulle jaksamista ja sinnikkyyttä. Tahtoa se vaatii.

Jahas.. koska olen epäilevä eetu, niin kävin laskemassa kiloklubin ruokapäiväkirjasta (minne merkitsen orjallisesti kaikki syödyt) ene-kuurin miinuskalorit. Ja sen summan jaoin 7000:lla (kalorimäärä mikä tarvitaan kilon pudotukseen), ja ylläri.. paino on tippunut juuri sen verran mitä miinuskaloreilla kuuluikin. Joten olen ihan hiljaa ja tyytyväinen pudotukseeni

Miumau
Nyt jälkikäteen voin sanoa vilpittömästi olevani pahoillani siitä että joudut ENEilemään, en vieläkään tajua kuinka ihmeessä jaksoin omani läpi kun välillä melkein itku tuli kun teki mieli ihan kunnon kotiruokaa
Mutta jos minä selvisin siitä, niin selviät sinäkin TSEMPPIÄ!! Ei enää kauan ja sitten se on ohi!

Lellukka: auttaa paljon, kun tietää, että muutkin ovat selvinneet ja hyötyneet eneilystä. Vertaistuki on korvaamatonta Enää 19 päivää.. tätä hengityksen maistelua..

Nyt on esikäynnitkin hoidettu, tasan kaksi viikkoa leikkaukseen jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Mitään erityistä ei tullut esiin hoitaja/nukkumatti haastatteluissa, kirurgi oli valitettavasti leikkurissa, joten en päässyt juttusille. Soittaa jossain vaiheessa, kuulemma. Eipä nyt kauheasti kysyttävääkään olisi ollut, joten ei harmita. Sain ne upeaakin upeammat sukatkin mukaani, joita kokeilinkin. Menivät jalkaan liian helposti, joten luulen, että ovat liian suuret  

Nyt enää sitä odottelua, onneksi on töitä ja tekemistä, ei käy aika pitkäksi!

En nyt muista Miumau että menetkö sä taysissa sinne gastro2:lle leikkauksen jälkeen? Toivottavasti pääset sinne, siellä on aivan mahtava henkilökunta, ihanat hoitajat ja ihan kaikki siivoojista lähtien ovat ihan parhaita. Niin paljon kuin tykkäsinkin tulla kotiin niin jäi kyllä kova ikävä sitä osastoa.

Hei Miumau ja onnea leikkaukseen. Mulle ei vaan kutsua näy eikä kuulu.Tosin Täysissä on kuulemma pitkät jonot ja maaseudulla asuvana en Hatanpäälle pääse. Pitäisköhän soitella jonohoitajalle arvioaikaa jottei jouluksi mitään suurempaa suunnittele. Pidän peukkuja sulle.😊

Lellukka: Hatanpäällä leikataan, joten toivotaan että sielläkin on mukava henkilökunta. Eli seuraan suo melkeen ihan perästä, ja kohta voidaan vertailla kokemuksia osastoista

Hellu: Kiitos tsempeistä. Jonohoitajalle voisi olla hyvä pirauttaa, että saisi edes osviittaa. Tayssin tilanne on näköjään huomattavasti tukkoisempi kuin Hatanpää. Tosin on se iso laitoskin. Jaksamista odotteluun!

Jännä juttu tuo Tampereen tilanne. Sitä kun sanotaan, että nimenomaan näissä leikkauksissa leikkausturvallisuuden vuoksi leikkaavilla yksiköillä ja leikkaavilla kirurgeilla pitää olla tarpeeksi usein leikkauksia ja että Suomessa kaikki leikkavat yksiköt ovat tämän näkökulmasta liian pieniä... niin sit samalla paikkakunnalla on kaksi kunnallista leikkaavaa sairaalaa. Onko niissä vielä eri kirurgitkin?

Ibid: Kaikki sairaalat kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Nyt on vain murroskausi menossa ja tämän vuoksi tiettyjä toimenpiteitä suoritetaan pääasiassa aina tietyssä sairaalassa, riippuen siitä missä asuu, mutta koska koko sairaanhoitopiiriä ollaan kehittämässä, niin siksi kait hieman monimutkaisia jne nämä käytännöt. Sitä en tiedä ovatko kirurgit samoja yksiköissä. Kehitys kehittyy ja kaikille toimivan järjestelmän "synnyttäminen" kestää aikansa. Nyt kuitenkin puhutaan aika pienestä marginaaliryhmästä kun vatsanohitus/sleeve -leikkauksista on kyse. Mutta hei, nyt puhuu mutu-tuntuma, eikä kylmä fakta, joten nämä kirjoitukset voi pistää kategoriaan "mappi-ö".

Koska en ole tutkija-luonne, niin energiaa en jaksa pistää asioiden syvällisempään tutkimukseen. Olen kyllä miettinyt, että mistä vatsanohitusleikkaus on alkujaan syntynyt.. ehkä jonkun vatsahaava/mahalaukunsyöpä -hoidon sivuseurauksena kun on huomattu sen toimivan painonpudotuksessa? Mene ja tiedä