Plörinöitä näin aluksi

No voihan jumi... tsemppiä selättämiseen!
p.s. pääset siis jo hyttysiä pakoon? Hienoa

Annniina: ensi kesänä pääsen jo kärpäsiä pakoon? *nauraa*

Pitää nyt kirjoittaa tuosta jumittamisesta. En tiedä olenko vaan yksinkertainen tai jotain, mutta miksi oi miksi en koskaan tajua ottaa huomioon kuukautisten tuomaa painonvaihtelua!! Itselläni se on oikeasti aika näkyvää kun tuijottaa vaa'an lukemia. Paino nousee pahimmillaan sen kaksi kiloa ja tuntuu, että senteissä tulee nopeasti ylimääräistä kun ottaa mittanauhan käteen viikkoa ennen niiden alkamista. Oi voi... sitten sitä kuvittelee, että on syönyt ihan päin pyllyä, vaikka järki sanoo, että syö ihan normaalisti ja seuraavaksi tulee mieleen, että ryhtyy nälkäkuurille kun pelko takaisin lihoamisesta on niin suuri. Liian vähä syöminen taas aiheuttaa painon junnaamista ja tyhmää oloa. Tämän kun yhdistää vielä pms -oireisiin pään sisällä (itku herkässä ja negatiivinen minäkuva) niin soppa on valmis, ja joka kuukausi sama rumba! Ajattelin nyt pistää kalenteriin ylös muistutuksen siitä, että kohta alkaa pms... pysy kaukana kaikista mittataulukoista ja nauti leppoisasti kaikesta

Jumi tuttu tunne, se on pitkälti pään sisällä.

Ainakin minulla, kun odotukset on niin korkealla.

Mutta kun katselee takautuvasti, niin tasaista pudotusta on ollut
vaikka pää sanoo, että kokoajan jumittaa.
Mulla ainakin on paino sellainen, että paikallaan muutamia päiviä tai jopa nousee.
Ja sitten kerralla useampi kilo pois.
Tyyliin 4kg parissa viikossa.

Niin ja ainakin mulla on ollut pari jumittajaa:
1. Ettei syö tarpeeksi (säästö liekki), tai 2. Unohtaa juoda. (keho alkaa varastoida nestettä).

Jostain luin, että kehonrakentajat/Fitness urheilijat huijaa kehoa, juomalla todella paljon,
ja sitten olevat 24 h juomatta. Kehon koneisto ei ehdi tehdä nesteen säästämistä, vaan "ulostaa"
nestettä vielä sen 24 tuntia. Ja joku oli näin saanut yössä 7 kg pois nestettä, kun ei sitä sitten
keholle lisää tarjonnutkaan kuten normaalisti oli. Näin saivat lihakset paremmin näkyviin.

Noista naisten vaivoista ei ole kokemusta.

-Petri

Voe sanonko mitä! Tein kuukausittaisen mittanauhamittauksen ja mitat eivät ole pienentyneet, tullut ehkä aavistuksen takaisin.. mutta vaatteissa huomaa pienentyneensä... öööh??? Roikkonahkaa siis tullut lisää?? Ota tästä nyt sitten selvää. Olo on vieläkin mainio, jatkan siis tavalliseen tapaan

No selvästikin roikkoa? Mitäs noista, kunhan olo jatkuu mainiona, jatketaan samaan malliin

Jahas. Korjausliike ateriarytmissä ja ruokailussa. Olen pikkuhiljaa palaamassa entisiin tapoihini, joten odottamani hetki on nyt tässä. Se todellinen työ alkakoon, joten positiivisuuden haarniska päälle ja kohti sitä loppuelämän ravintopuolta. Ei pelota enkä oikeastaan ole huolissani koska tähän hetkeen olen valmistautunut niin pitkään. Tein tuossa muutamana päivänä seurannan, mitä pistän suuhuni ja vasta silloin tajusin, että tuo oma energiansaantitarve on painon pudotessa pienentynyt merkittävästi. Olin vielä autuaasti siellä +40kg energiantarve -puolella, joten ei ihme että jumittaa Olen tainnut olla liian lepsukka kun tuntuu, että paino tippuu "itsestään" ja en miettinyt miten tuo painon muuttuminen muuttaa automaattisesti sitä minkä verran energiaa tarvitsen. Tuo ryhdistäytyminen pitää sisällään oikeastaan vain sen, että jätän ne napostelut pois, ja lisään kasviksia ruokavaliooni. Ja vähemmän kovia rasvoja (henk.koht. tarkoittaa oivariinin jättämistä leivän päältä pois) kun vetelen päivän hyvät rasvat jo aamukahvin kanssa kitusiini.

Aurinkoisia päiviä!

Muistutus itselleni: ethän juo proteiinijuomaa (jossa sokeria) aamupalaksi, koska yhdistettynä siivoamiseen se saa aikaan hypon. Aamupalalla hitaita hiilareita ja protskua. Kiitos jo etukäteen!

Mä olen syönyt Oivariinia niin kauan kuin sitä on ollut saatavilla ja se olikin kova paikka kun ravintoterppa sen minulta kielsi
Mutta onneksi hän osasi suositella Keiju Rypsiä, se olikin todella hyvää ja käy kaikkeen, myös ruoanlaittoon. Kannessa lukee: lisäaineeton Keiju Rypsi rypsiöljylevite 75% sellainen vihreä-kelta-valkoinen kansi. Myös muu perhe sen hyväksyi, ihme kyllä
Korjausliikkeeseen intoa sinulle

Minä kyllä oon syöny oivariinia ja aijon jatkossakin syödä! Ei terppa ole edes kieltänyt sitä.

Mulle terppa suositteli Becel goldia ja sillä on täällä menty, tosin muu perhe alkukokeilun jälkeen päätyi takaisin Oivariiniin
Sä oot projektissa jo pitkällä, tsemppiä jatkoon!

Tänään kävin ottamassa b -vitamiinipistoksen. Äkkiä se 3 kuukautta hujahtaa. Jään tarkkailemaan, vaikuttaako yleisvireyteen mitenkään.

Korjausliike tosiaan menossa.. mutta jotenkin tuo kasvispuoli vaan tökkii. Tekee mieli siis kasviksia, mutta laiskajaakkona niiden ruoaksilaitto on muka kauhian vaikiaa.. todellisuudessa ei todellakaan ole. Mutta eiköhän se tästä!

Kerppinen: kun sanoit, että olen projektissa pitkällä niin minun tapauksessani olen vasta alussa. Kun olen selvinnyt seuraavista viidestä vuodesta suhteellisen puhtain paperein, niin silloin voin sanoa, että projekti on hyvässä vauhdissa Aivojen uudelleenkouluttaminen, ajattelemaan eri tavoin ruoasta, kestää ainakin sen pari vuotta. Tiedostan vieläkin todella hyvin kuinka ne vanhat peikot pilkistävät kiven koloista, kun ruoka ei enää aiheuta rajoituksia samassa määrin kuin alkuun.

Ai niin, Salmiakkikausi alkoi taas. Kaamea suolanhimo

Mikä niiden kasvisten valmistamisessa tökkii? pakko nyt jakaa yks mun suosikkiresepteistä! Nimittäin helppo kasvisvuoka!
Heittele vuokaan vihreitä papuja, halkaistuja ruusukaaleja, parsakaalia, kukkakaalia jne. Mitä nyt sattuu kaapissa olemaan. Ripottele päälle hiukan suolaa, valkosipulia tai millä nyt tahtoo maustaa. Sekoita joukkoon purkillinen kaurakermaa (tai perus ruokakermaa, ei ole mitään väliä), tarkista maku ja anna valmistua 175-225 asteisessa uunissa 30-45min tai kunnes kasvikset on valmiita

Hyeena: taitaa mennä reseptis heti tänään kokeiluun

Toivottavasti maistuu!

Hyeena: maistuihan se, tosin annoin ehkä kypsyä liiankin kanssa, mutta herrrrrkullista oli! Ja tietysti tein heti koko uunivuoallisen, joten riitti pakkaseenkin. Ja kun pelkäsin, ettei kasvisruoalla tule sitä "tyydyttynyttä" oloa, niin pelko oli turha. Ennemminkin pitäisi sanoa, että tuli oikein hyvä olo syömisen jälkeen

Niinpä, kovasti mietin myös itse samaa kun tätä kasvisruokailuani aloitin että mahtaako nälkä lähtee kunnolla ja tuleeko nälkä heti takas. No kyllä lähtee eikä tuu heti uudestaan nälkä! Eikä tuu armotonta ruokaväsyä Aivan ihana resepti, itse tykkään laittaa sekaan vielä vähän pähkinöitä. Joskus teen tätä samaa ruokaa ilman kermaa ja lotraan oliiviöljyä sekaan, mutta silloin kasvikset pitää laittaa osissa sekaan kypsymisjärjestyksessä. Kerran sain aikaseks vuoallisen raakoja ruusukaaleja palaneen parsakaalin ja kuivahtaneiden papujen kera

Ruokailun korjausliike saatu aikaiseksi, ja vaakakin kiitti nytkähtämällä aavistuksen alaspäin ja olen nykyään merkittävän lihava. Kauan tuota nytkähdystä saikin odottaa, melkein kaksi kuukautta jumittamista. Kohta on korkeimmasta painosta tippunut 50 kg. Sata grammaa vajaa Omaan henk.koht. painotavoitteeseen on vielä matkaa (olen sellaisenkin ottanut), mutta nyt näyttää hyvältä. Kunhan muistan syödä oikein ja säännöllisesti ja juoda edes kohtuudella!

Hahaa, mitäs me merkittävät Kummasti kannustaa tämäkin tieto. Seuraavaan kategoriaan onkin taas vähän matkaa...
Mutta jestas sun 50 kg!!! Onneksi olkoon, aivan huikeeta

Wau, on tuo niin hieno pudotus! Onnea!
Pitkä projektihan tämä on, niin kuin tuolla yllä kirjoititkin, mutta päivä kerrallaan oikeaan suuntaan mennään

Muutama ajatuksensikelmä alkoholista. Olen tässä nyt harrastanut alkoholinkin kanssa läträämistä opettelu-metodilla. Eli olen yrittänyt etsiä sitä sosiaalisen juomisen kultaista keskitietä. Kaiken tämän tutkimisen tulos on seuraava; en saa alkoholista enää mitään irti. Kerta-annokseni on ollut 1-2 shottia kirkasta tai vaihtoehtoisesti 1-2 pullollista lonkeroa/siideriä. Alkoholi nousee päähän nopeasti, vaikka joisin hyvin hitaasti, ja kyllä se yhdellä kahvikupillisella sitten selviääkin Sitten siihen miksi nykyään humalatila on kaikkea muuta kuin mukava; siitä puuttuu kokonaan lempeä nousuhumala, joka on itselläni ollut se "koukuttavin" tunne, tiedättehän se vaihe kun peilistä katsoo todella hyvännäköinen tyyppi, jonka asiat on sillä hetkellä enemmän kuin hyvin. Ei tule tuota tunnetta enää, ja taitaa olla, että hyvä niin. Nyt humalatila on lähinnä häiritsevä ensimmäisen viiden minuutin jälkeen ja haluan selvitä nopeasti. Luulen siis, että kohdallani tuo alkoholin käyttö rajoittuu minimiin ja keskityn sosiaalisissa tilanteissa tekemään vertailuja paikan tee-valikoimasta..

Niin vielä.. tein pientä laskelmaa painonpudotuksen saralla, leikkauksesta 8 kk:tta. Keskimääräisesti tahtini on ollut n. 2 kg/kk, siis leikkauksen jälkeen. En ole laskenut siis kokonaispudotuksen mukaan vaan leikkauksen jälkeisen. Jos taas mietin kokonaiskuvaa niin puolentoistavuoden prosessi on vähentänyt painoa sen 50kg, joten kärsivällisesti elämää eläen tuo paino pikkuhiljaa laskettelee sinne lievän ylipainon rajoille (tämä olisi toiveissa). Hitaasti. Mikä on suhteellisen kärsimättömälle ihmiselle ihan kauheeta ! Halusin vain kerrata tämänkin asian tänne, koska tiedän, että toisetkin tuskailevat niiden lukujen kanssa, vaikka tärkeämpää olisi nauttia keventyneestä olosta ja jaksamisen lisääntymisestä.

Raikkaita sadepäiviä kaikille!

Ihana lukea sun postauksia ja todeta samoja asioita kuin itsellä. Hitaasti paino putoaa mutta pää-asia että alaspäin. On oikein tutkittu että hidas painonpudotus on pysyvämpää kuin raju pudottaminen. Minäkuva muuttuu lempeämmin ja psyyke pysyy perässä. Mulla myös paino n. 2kg kk alaspäin leikkauksen jälkeen. Olen mielissäni kun pieneneminen tuntuu enemmän vaatteissa päivä päivältä ja liikkuminen helpottuu. Pyysit liikunnan intoa ja täältä niitä lähetän sylin täydeltä. Itse aloitin 10 min jaksoista muutamasta sadasta metristä. Nyt menee kepeästi parikin kilometriä jo. Uida tykkään paljon ja marjametsässä liikkua. Mulle se on helppoa lähteä kun asumme luonnon keskellä metsän ympäröimänä. Tänään keräsin ensimmäiset mustikat vaikka valikoiden sai noukkia. Eivät vielä ole niin kypsiä. Pari tuntia seilasin mättäältä toiselle.
Tuota alkoholia en koskaan ole harrastanut joten sitä on leikkauksen jälkeen helppo olla ilman. Matkalla otin lasin shampanjaa kun eräässä konsertissa väliajalla tarjoiltiin. Tuli kauhea korvennus yöllä ruokatorveen ja piti oksentaa. Karmea kokemus, ei ikinä enää. Hyvää jatkoa ja onnistumista sinulle. Olemme molemmat nyt saavuttaneet yhden etapin painonpudotus tavoitteessa. Merkittävä lihavuus ei enää sairaalloinen. Hyvä me.😊

Mielenkiintoisia havaintoja sulla Miumau alkoholista, mun pitääkin harjoitella tuota alkoholin nauttimista turvallisesti kotona, nimittäin juhlia on tulossa. Oisi ikävä pilata ilta ystävien kanssa sillä että meikä sammuu kuin lyhty nurkkaan

Juuei ole kärsimättömän ihmisen touhua tämä laihtuminen Menin vielä kertomaan eräälle ystävälle tästä leikkauksesta ja hän joka toinen päivä kyselee paljonkos nyt on pudonnut. ARgh...

Anniina, sano sille sun kaverille että käyt vaa'alla vain kerran 2viikkoon-kuukauteen että turha kysellä niin usein!

Hei! Sä kirjoitit mun ketjuuni että sulla on käytössä jonkinlainen soijaprotskujauhe, oisko sulla jotain linkkiä et minkä valmistajan jauhe kyseessä? Me ollaan miehen kanssa vähän tuumailtu että haluttais aloittaa urheilu ja ruveta treenaamaan ja jotain lisäprotskua pitäis varmaan ruveta miettimään. Maistuuko se joltain, ootko ollut muutoin tyytyväinen siihen?

Ei oikeastaan mitään uutta tapahtunut. Kiirettä pitää ja päivässä on väliin liian vähän tunteja. Paino laskee tasaisesti syklittäin, tahti on hidas. Tutut ovat alkaneet huomauttelemaan pienenemisestä ja pakko myöntää, etten pidä sitten yhtään tuon kaltaisesta huomiosta. Neutraalit kommentit eivät häiritse, mutta heti kun mennään "liioittelu" -linjalle eli tehdään asiasta numeroa, niin olo muuttuu todella vaivaantuneeksi.

Nyt menen nauttimaan kauniista päivästä ja illalla taas töihin.. ei yhtään huvittaisi (piti olla vapaapäivä)!