Snafun Leikkaus 8.10-13 KYS

Täälläpäin metsästäjillä "antennikoirat" ja maastureilla ajelevat, vähän näytästää tarvitsevan kävellä, kun metsään pääsee autolla. No karhuja, susia ja ilveksiä on ihan hyvin, jopa pihapiirissäkin ja silti riistaakin vielä jää metsästäjille. Itse kävin kävelemässä metsässä myös, kauemmas pitää mennä traktorilla tai maasturilla, talvella moottorikelkalla (siripirit mukana, kun vs-arvot alhaiset). Kyllä näin lämpimänä syksynä luonto on kaunis ja voimaannuttava meille kaikille!

Viikko takaperin tähän aikaan ei paljon töihin voinut keskittyä... Nyt on mielessä mitähän hyvää söisi aamupalaksi.
Pannaanpa hieman painotietoja kun en sitä hienoa taulukkoa osaa tehdä:
Eneilyn aloitus,144,7kg Eneillä kerkesin 3 viikkoa ennen leikkausta.
Leikkauspäivä 8.10-13. 134.4kg Sormet oli aamulla niin turvoksissa etten meinannut saada sormusta pois.
Tänään 14.10. 132kg Epäilen hieman tätä pudotusta kun on sen verran turvonnut olo vielä leikkauksesta. Eneilyn aloitus ja tämän päivän mittaus on samalla vaalla mitattu, leikkauspäivä mitattu sairaalassa.
Sitten syömiset, esimerkkinä eilinen päivä.
klo8:00 maitoon keitetty kaurapuuro 1dl + puolikas näkkäri(nosti sokerin nopeesti, kaurapuuro pois listalta)
Klo11:00 1dl Pinaattikeittoa + puolikas kananmuna
klo14:00  Puolikas prorahka
klo17:00 Mustapekka juustokeitto 1dl
klo20:00 Jotain piltti marjasosetta vajaa purkki
Lisäksi päivän aikana 1purkki projuomaa, 1purkki apteekin proteinijuomaa, +piimää 3-4dl ja 1,5L limupullollinen vettä.
Särkylääkkeitä en enää eilen syönyt.

Hienosti sujuu snafu!!!!!! 

Stafu, sullahan on menny mukavasti. Ja nuo kivut ovat samoja mistä muutkin kirjoittaa. Onhan se selvää kun leikataan tuskin ihan ilman kipujakaan pääsee, muista ottaa kipulääkettä tarpeeseen. Ja syödä ja juoda niin aineenvaihdunta pelaa.
Eikun etiäpäin, kirjoitellaan.

Kipuja ei enää ole, ainoa "outo" tunne on kun nukkuu kyljellään ja autolla ajaessa saa etsiä hyvän asennon. Lähdettiin eilen muksun kanssa aamupalan jälkeen lenkille/ajelulle, Ihmettelin että onko muksulla matoja tai jotain kun rupesi ruokaa kyselemään... oli mennyt 5 tuntia meidän aamupalasta, pakko näköjään mennä kellon kanssa kun ei tule nälkää ollenkaan.
Huomenna tehdään tytsyn kanssa jauhemaksapihvejä, pitää testata vähän purtavaakin.

Onnea pikkumasusta snafu. Niin huvittavaa lukea, että tarvii syödä kelloa katsoessa eikä nälkään. Tuosta haaveillen

Hei teille leikatuille,
Minä yritän tässä itselleni tehdä ruokavaliota teidän leikattujen ruokavaliosta, tehän syötte varsin vähän, jospa minäkin tottuisin silleen olemaan. Ottaisin vaan nuo vitamiinit etten huonoon kuntoon ja väsyneeksi tulisi. Täytyy vaan keksiä keinoja mennä eteenpäin. Aivot siis työskentelevät asian kimpussa, minulla on vielä verikokeet ennen keskussairaalaan menoa, täytyy tehdä ravintopäiväkirja ja mennä tutkimaan taas sitä tuttua kiloklubia, missä laihduttelin Kelan ryhmän ohella ja työssä ollen 114 kg;sta 92 kiloon. Kertaan siis niitä keinoja, täytyy myöntää silloin oli työpaikan ravintola käytössä ja siellä mahdollisuudet valita pienelle lautaselle pieniä ravintorikkaita annoksia + salaattia paljon. Nyt täytyy käydä tekemään enkä ole mikään ruokamaisteri, päin vastoin. Siinäpä homma se pikku masu puuttuu, täytynee taikoa se aivoihin se pikkumasu.
Lääkäri sanoi etten ole hirmu lihava, vartaloni on pyöreä joka puolelta, varasin jo mittanauhan peilin viereen ja vaa'an, minulla on tapana punnita aamulla ja kerran viikossa mitata vyötärö. Nyt muistin talven varalle pakastevihannekset, ulkomaisten varalle nekin auttavat ja niitä pakastimeen, josta suureen nälkään pussi, sekin täyttää. Eikun ohjelman tekoon,
eihän tässä muukaan auta. sanoi suunnitelma B.

Paras pudotus mitä minulla oli ennen leikkausta ja jota pidin todella helppona tapana pudottaa oli karppaus. Kolestrooli, verenpaine ja sokerit tippui hyvälle tasolle sen aikana.
Tänään iski jo pienoinen hätä kun söin 3,5 maksapihviä, ajattelin että tässäkö tämä oli pystyn saatana syömään samoja annoksia mitä ennen leikkausta eikä ole edes ähky. Sitten tajusin että olen TOSI täynnä ilman ähkyä ja ennen tuo 3 pihviä olisi mennyt jo paistaessa jonka jälkeen muutamia pihvejä+ perunamuusia ja kastiketta sekä santsilautanen.
Ehkäpä pitäisi rueta suunnittelemaan painonhallintaa sellaisille jotka eivät ole vielä leikkausvaiheessa, heittäisi kaikki "viralliset" ohjelmat pois ja miettisi meitä jojoilijoita ja missä meni vikaan ja mikä olisi mieluisa tapa laihduttaa. Loppujen lopuksi laihduttaminen on paperilla todella yksinkertaista jos taas käytäntö olisi sitä kanssa niin tätä palstaa ei olisi olemassakaan eikä minulla ja monella muulla olisi viittä pientä arpea mahassa.

Maanantain punnitus näytti 129.9kg, kympit paukkui! Meinasi tuossa metsällä ollessa tulla hätä, sairaan kova kipu mahaan ja hikeä puski. Ajattelin jo että tämä oli tässä, sauma repes mutta onpahan nätit maisemat jos tänne jään. No pikkusen helpotti ja ajelin kotia, semmoista kipristelyä koko matka. Pääsin sitten vessaan ja kivun/kipristelyn syy löytyi, päätti suoli aloittaa toimimisensa ihan kunnolla... Muuten menny toistaiseksi ihan hyvin, huomenna pitää käydä näyttämässä yhtä leikkaushaavaa terkkarilla, voipi olla tulehtunut. Kaikki ruoka mitä olen suuhuni pistänyt on kelvannyt mahallekkin kunhan vain muistaa syödä hitaasti.

Pannaanpas taas viikkopäivitys.
Paino on tippunut eneilyn alusta 16.1kg.
Olen saanut yhden leikkaushaavan tulehtumaan, nyt siinä on jotain hunajavoidetta ja joku "rätti". Tänään otettiin siitä bakteeriviljely ja verikokeena crp, hoitaja olisi soittanut minulle tänään jo tulehdusarvot mutta sanoin etten tee sillä tiedolla mitään jos niihin en voi vaikuttaa.
Sitten syömisistä, näkkäri maksamakkaralla on uusi lemppari. Ajattelin kokeilla tänään rajoja eli paljonko masuun mahtuu, söin desin jauhelihakeittoa ja mietin että mitäpä sitä enempää syömään kun tästä määrästä on juuri sopiva fiilis.
Testailin polarin sykemittarilla 24h kalorikulutuksen joka oli 3000-4000 kaloria, en muista tarkkaa.
Niin ja vesi on ruennut tökkimään aika pahasti...

Laita veteen sokeritonta/keinotekoisesti makeutettua mehua lisukkeeksi. Jostain syystä sitä pystyy paremmin juomaan kuin pelkkää vettä. Itsellä ainakin toimi tämä ratkaisu.

Ja arvaas, mitä lueskelen pienellä paniikilla? Metsästäjäntutkinto edessä maanantaina. Poikani (16-v) on käynyt hirvimetsällä lähemmäs kolme vuotta ja vanhaherra, jonka mukana poika kulkenut lopettelee metsästystä tämän kauden jälkeen. Ja viestiä tuli, että pojankin hyvä harrastus kuihtuisi saman tien. No minä topakkana hommasin päivitetyt opukset ja nyt minustakin olisi tärkoitus muokata "metsämies", jotta poikakin saisi jatkaa harrastustaan. Onhan minulla kortti ollut 20 vuotta sitten ja aseenkantoluvat sen myötä haulikolle. Metsästysseuramme ei silloin vain ollut valmis naismetsästäjille. No nyt metsästysseura uudistunut ja uusi naisjäsen tulossa linjastolla  Ja sinnehän ollaan menossa ja rytinällä.. Nyt vain päntättävä tenttiä varten...

Pitelehän peukkua minulle...

Peukut ja varpaa pystyssä. Helppohan se kortti on. Minä menin kokeeseen täysin tietämättömänä metsästyksestä, kuvat teki tiukkaa mutta nyt on kortti ollut taskussa muutaman vuoden.
Pitääpä testata tuota mehua.
Tuo haava mikä ei mene kiinni saa mulle harmaita hiuksia, prkle!

No mulla on alamaha auki ja kunnolla roikkoleikkauksen komplikaationa. Tiedän, että turhauttaa.

No kohta on kirja luettu lävitse. Tiedän, että kysymykset ovat melkoisen pitkälle järkeistäen ratkottavissa, mutta siitä huolimatta paniikki meinaa nostaa päätään aina välillä... Pakko saada koe lävitse kerralla. Ei tässä kunnossa jaksa pitkin pitäjiä juosta koepäivien perässä. Ne kuvat ovat pahimpia varsinkin vesilintujen kohdalla. Erot on niin pieniä.

Jeejee... Hotelliaamiainen tänä aamuna, muutama lihapulla, riisipiirakka jossa kinkkua päällä, voisarvi ja tippa muksun puuroa. Emäntä jo ihmetteli että meinasitko jaksaa kaikki, tottakai jaksan ja söin vielä nopeasti. Voi helvetti mikä olo, ei saanut henkeä ja pumppu hakkasi. Ehkäpä eka dumping.
No ajeltiin kotia ja muksu istui vieressä ja veteli namipäivä kun on niin nameja. Pakkohan siitä oli "pari" maistaa, olossa ei mitään ongelmaa. Kohta huomasin että olin syönyt niitä aika helvetisti, eli +10kpl, ajattelin että voi vitalis voin syödä imelää. No... se olo mikä niistä tuli on jotain sanoin kuvaamatonta, väsytti, ahdisti, koski, vitutti, pieretti.......
Pahimpana sokeri nousi viiteentoista joskin laskikin suht nopeasti alas.
Nyt olisi kaapissa odottamassa salmiakkinappeja, jotenkin ei tee mieli yhtään...
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja opettavainen päivä.

Snafu... Hyvin peukutettu. Kortti taskussa  

Onnee vaan Hansu!!! Se on helppoo kun sen osaa.

No niin taas päivitystä. Paino tippunut reilun kilon viikossa, viime viikolla tippui 2 kg. Vyötärö kiristyy kyllä enemmän kun tuo pudotus antaisi olettaa... Paino ei tipu salama vauhtia mutta riittää minulle.
Viikonloppuna söin taivaallista kanakastiketta joka upposi tosi hyvin, illalla sitten pannulla yksinäinen rintafilee ja paiston jälkeen napaa kohti. voi kiesus mikä olo siitä tuli vaikka sain syötyä reilu puolet siitä, pakko oli käydä oksentamassa. Mielenkiintoista oli että oksennus ei maistunut oksennukselta vaan sellaiselta vanhalta grillin paistorasvalta...
Viimeinenkin leikkaushaava on nyt ummessa ja käsipainoilla aloitettu pienimuotoinen treenailu.

Sitähän tämä on, eri ruokien testailua. Lauantaina testissä mualiman paras lihapiirakka, eli nokka kohti Hanna Partasta.

Päivitystä. Viime maanantaina oli paino tippunut eneilyn aloituksesta vajaa 23kg. Pitkä suhkuri ja kolestroli normaalit, lääkkeet otin viimeksi päivää ennen leikkausta. Vaikka paino ei tippuisi enää grammaakaan niin olen tyytyväinen, en kyllä pane pahakseni vaikka tippuisikin...
Kävin ravintoterapeutillakin ja hän sanoi etten saa proteinia tarpeeksi, Fastin whey 80 saa auttaa proteinin saannissa. Syömiset menny tosi hyvin ja leivoinpa elämäni ensimmäisen täytekakun, oli hyvää mutta se olo oli aika hirveä mikä syömisen jälkeen tuli.
Tämmöistä tällä kertaa.

Kannattaa testata Valion pro juomia, ainakin mulle maistuu se maitokahvin makuinen. Nin ja onnea Nanne pikkumasusta!