Snafun Leikkaus 8.10-13 KYS

Kolmas täysi päivä eneilyä menossa. Enpä muistanutkaan että nestettä poistuu ihan kiitettävästi ja samoin olin unohtanut tämän tolkuttoman päänsäryn mikä parina eka päivänä on. Veriryhmä ja vastaaine? kokeissa käväisin ja vielä olisi muutamat verikokeet sydänfilmeineen ja röntgenkuvineen. 1.10 leikkaajan & nukuttajan tervehtiminen ja 8.10 aamulla kysiin jos vaan ei mitään hirvityksiä kokeista löydy tahi flunssa iske...

No niin, viikko takana eneilyä. Ostin viikonloppuna testiin Fit+Feelgood(tai joku sellainen) vaniljakerma pirtelön. Pakko myöntää että hakkaa Nutriletin 6-0 maussa, tosin Nutriletin vaniljaa en ole mistään löytänytkään.
Uutena, tai ainakin minulle uutena asiana tuli että pelkillä pusseilla kun menee niin saa/täytyy syödä 20g protskua lisäksi. Ravintoterapeutti lähetti minulle kirjeen jossa oli mitä ja minkä verran saa syödä.
Yllättävän kivuttomasti on eneily kyllä mennyt, poislukien metsästysreissu jonne varasin mukaan 1,5L vettä ja pari pussia... No ei tullut mieleen että ne pussit vie sitä vettä ja suossa tarpomisessa tulee kuuma. Oli muuten sunnuntaina olo kun olisi vetänyt koko viikonlopun viinaa, järkyttävä päänsärky ja muutenkin kökkö olo. Asian sai onneksi korjattua kovalla veden juomisella.

Tsemppiä, ei ole pitkä aika enää, jatkat vaan sitkeesti, joka kilo on omaksi parhaaksi ja pienenää myös sitä maksaa, että leikkaus onnistuu.

Hei Stafu,
Sinulla kuulostaa eneily menevän hyvin. Oletko kokeillut Nutriletin suklaata, minusta maistuu kaakaolle, eli ei kauheaa.
Aiemmassa eneilyssä 2000-luvulla en niitä keittoja saanut alas ollenkaan, mutta onhan niitä muitakin vaihtoehtoja tullut nyt.
Tsemppiä kovasti ja viikonloppuja.

Jos Annukka tarkoitat niitä Nutriletin pussisuklaita niin en oikeastaan muita juokkaan. Tänä iltana oli metsällä mukana mansikkapussi, ei minun mielikuvitus riittänyt löytämään mansikan makua siitä. Töissä oli toissapäivänä nutriletin valmispurkki, olisiko ollut mocca-joku en nyt muista nimeä, oli aivan sairaan hyvän makuinen. Lämpimiä en ole viitsinyt edes kokeilla. Vielä reilu viikko jäljellä. Mielenkiintoisen huomion olen tehnyt, joka paikassa puhutaan ruuasta, telkkari, radio... Metsästyskaverin kanssakkin tänään puhuttiin pizzasta, mitä päälle ja mistä saa parhaan. Rouvalle annoin pyynnön että tekisi eneilyn ajan ruokia joita en voi sietää.
Tuntuu toimivan oikein hyvin, poislukien että kaalikeitto haisi älyttömän hyvälle vaikka en sitä voi sietääkään.
Viikonloppuja sinnekkin

Ihan kamalaa kun asiat tapahtuu nopeemmin kun odotinkaan. Tuli perjantaina postissa kirje jossa aika kirurgille sun muille Peijakseen JO ensi torstaina 3.10 ja leikkaus siitä 5-8 viikkoa eli joskus marraskuussa.... Eneily ei pudottanut painoa yhtään viimmeisen kuukauden aikana mut siitä ei kukaan sano mitään. Ylävatsan ultra ja labrat on maanantaina. AUTS. Alkaa pelottaa.

Upea Rohmu=) Nyt alkaa jännät ajat ja itselleni leikkaus (6 viikkoa sitten) on tuntunut päivä päivältä yhä paremmalta ratkaisulta. Mietin ainoastaan, miksi en tehnyt tätä aikaisemmin. Mä en eneilyllä saanut kuin muutaman kilon pois, mutta ei ole vaikuttanut leikkauksen jälkeiseen painonpudotukseen. Reilun viikon päästä on jälkitarkastus ja kaikki on mennyt hienosti. Leikkauksen jälkeen on kipuja ja ruokailu vaatii opetelunsa, mutta kun tekee ohjeen mukaan ja kuuntelee kehoaan, niin löytää itselleen parhaiten toimivat raktkaisut. Tsemppiä vaan eteenpäin=)!

Näin se vaan aika rientää. Huomenna aamusta kysiin kirurgin ja nukkumatin puheille. Eilen tuli totaalinen repsahdus eneilyssä... Ranskanleipää pari palaa ja makkaraa/juustoa päälle, omena, salmiakkijauhoa jonkun verran. Paska olohan siitä tuli, kirjaimellisesti. Ilmeisesti ketoosi katkesi koska tänään on päähän koskenut suht lahjakkaasti ja vessassa on saanut juosta enemmän kun omiksi tarpeiksi. Viikko vielä, yeah!

Tsemppiä. viikko menee sukkelaan  

Tämä päivä vietetty kysissä kuunnellen ja kysellen, kävimpä keuhkokuvassakin. Fiksu ihminen ois ottanut pusseja mukaan vaikka meni tuo päivä pelkällä vedelläkin.

Tervemenoa leikkuriin Snafu!!!!   

Se oisi toiseksi viimeinen eneily-päivä jos ei loppusuoralla tapahdu mitään kummempia. Pakko myöntää että tänä viikonloppuna ei ole paljon askel metsällä painanut, tekee tällainen muutaman kilon pudotus jo ihmeitä. Eneilyn saldo tähän mennessä: 2 repsahdusta ja itse eneily meni Nutriletin suklaalla ja jollain uuden merkkisellä vaniljalla, lisäproteinia otin lihasta ja kananmunasta, joita tosin en oikein muistanut ottaa... Tykästyin Nutriletin moccachino? juomaan ja se tulee melko varmaan jäämään jos ei muuten niin ainakin metsästysrepun vakio sisältöön.

Tsemppiä leikkaukseen  

Lycka till! KYSsin poppoolle voi antaa oikein hyvän arvosanan palveluista Vaikka siellä yksi tomera täti patistikin syömään muiden kanssa, niin kyllä ne sitä ruokaa tuo ihan vuoteenkin vierelle (on ehkä mukavampaa totutella syömään omassa rauhassa kun siellä yleisessä tilassa hälinässä ).

Röyh ja nam, nyt on leikattu.

onnittelut! olet aika äijä! nyt vaan mieleen lause
"Tiällä ei piä hötkyillä"
nyt alkaa loppuelämän jatkuva syömisen ja juomisen uudelleen opettelu. Muista pienin annoksin, muista juoda, muista ottaa varovasti, viikkoon ei auton rattiin ja 3 viikkoon ei saa nostaa painavia...

Wau snafu! Toivon mutkatonta toipumista Sinulle  

Mikäs täällä on makoillessa. Äsken "opeteltiin" kävelyä rollaattorin kanssa. Pientä kipua on kun vetää keuhkot täyteen, tai ei tuota voi kivuksi sanoa.

Onnea ja hauska lukea noita kommentteja. Joo, tuo eipäs hötkyillä oli paras. Ohjeiden mukaan + näiden lisäohjastajien ohjeiden mukaan vaan elelet. Johan on kumma jos ei ala paino laskea ja ole armollinen itsellesi, voimia!!!!

No niin. Tiistaina oli leikkaus ka se meni hyvin. Eilen sai maistella jotain velliä ja nesteitä sai lipitellä sen mitä jaksoi. Tänään vajaa pilttipurkki sairaalassa ja ravintoterapeutilta ruokaohjeet ja eikun kotia. Entäs sitten kivut... Tiistaina niitä oli paljon ja piikkiä tuli aina kun vaan tajusi pyytää. Eilen yksi piikki ja jotain imeskeltäviä kipulääkkeitä. Kipu ei ole varsinaista kipua vaan enemmänkin vittumaista tunnetta palleassa, aina kun vetää henkeä oikein kunnolla sattuu palleaan ja oikeaan olkapäähän. Kaupassa kun kävelin niin tuntui että kaikki sisuskalut etsivät omia paikkojaan.

Se hartiapistoshan johtuu kaasusta, jota vatsaonteloon pumpataan jotta saadaan näkyvyyttä leikkaualueelle. Voi olla tosi inhottava vaiva, mutta menee ohi kunhan kaasut häipyvät hiljalleen.
Liikkuminen kai auttaa siihenkin.
Mukava kuulla että muuten menee hyvin. Toipumisia ja perässä tullaan.

Hei stafu,
Mukava kuulla että leikkaus meni hyvin ja olet hengissä. Nyt vaan syöt ohjeiden mukaan ja täältä tulee tukea lisää.
Voi hyvin, ja hyvää viikonloppua Sinulle. Voimia ja kirjoittele kun jaksat taas kirjoitella.

On tämä nälättömyys kyllä mahtavaa. Juomisista pakko kysyä sen verran että paljonko te jo leikatut juotte kerralla? Onko juominen jatkuvaa siemailua? Tässä olen opetellut annoskokoja silleen että laitan ruokaa vajaan desin ja lipittelen sen todella hitaasti. Ravintoterapeutti sanoi ettei liemiä tarvitse välttämättä edes syödä vaan ruoka voi olla helposti muussattavaa(perunamuusi ja lihapullat), en kyllä ainakaan tällä viikolla vielä uskalla sitä kokeilla sen verran arka tuo vatsan seutu vielä on. Olkapää ja pallea on vielä senverran kipeitä että tuskin maratoonia juoksen vielä tänään. Joku viisas on joskus sanonut että kipu on heikkoutta joka poistuu ruumiista, on sitä näköjään ollu aika heikko...
Ja sit se tärkein, kaduttaako leikkaus? En ehkä ikinä pysty syömään tosi rasvaista/imelää, saan oireita jos syön  nopeasti, syön nappeja lopun ikääni, ehkä ripulia, ehkä ummetusta, ehkä nämä kivut ei lopu koskaan... Kaduttaa että olin saamaton paska ja en pyytänyt lähetettä aikaisemmin.
Leikkaava lääkäri oli mahtava ja miten sen sanoisi... ehkä maanläheinen kaveri joka puhui kokemuksesta ei oppikirjasta, saan mennä metsälle/ampumaan ensi viikon lopulla jos tunnen jaksavani. Katsotaan nyt miten jaksaa ja on intoa. Kohta keittämään aamuvelliä, täältä tähän.

Nanne, setä oli se lekuri. 5vk menee tosi nopeesti, eihän se ole aika eikä mikään.
Jahtikaverilla on ajokoira joka on yleensä aina meillä mukana, eli pupua metsästetään mutta minä keskityn enimmäkseen lintuihin. Eipä tuolla tule oltua verenmaku suussa, lähinnä sen luonnonrauhan takia siellä tulee käytyä.