HyeeNa! tässä hei.

Ihmeellinen mies sulla :O Vaikka meilläkin saadaan tapella jos jotain isoja muutoksia tehdään niin kerran kun sen suostumuksen saa niin molemmat on sitten tyytyväisiä lopputulokseen. Voimia kuitenkin!

Enivei mukavaa luettavaa tuo painonpudotuksesi, jännittää vaan enemmän että miten se oma elämä muuttuu leikkauksen myötä

Ompa ikävää Saanko kysyä ootteko kauanki olleet yhessä?

Kyllä nyt tohon joku roti saatava. Meillä taas mies ei näytä hirveesti tommosista välittävän. Meillä on ongelmana enemmänkin se, että mies pelaa hirveesti tietokonepelejä ja mä meinaan saada hermoromahduksen kun se tatittaa niin hirveesti koneen äärellä ja valvoo yöt, vaikka käy töissä siis. Enemmänkin välillä huolestuttaa sen jaksaminen kun on fyysistä työtä ja yöunet jää vähäisiksi. Jatkunut jo jonkun aikaa tää meno...

Ootko ihan avoimesti puhunu tosta asiasta miehesi kanssa? Kerro suoraan sun tuntemuksesi siitä, ettei ole hyvä olla näin jne. Tuntuu ettei kaikki miehet oikein meinaa ymmärtää ennenkuin rautalangasta vääntää ja sanoo että on paha olla. Ainaki oma kokemus on semmoinen, että kissa pitää nostaa pöydälle. Yks kerta sanoinkin et jos tää homma ei ala muuttuu niin mä otan muksut mukaan ja muutan muualle.

Ja itse mietin sitä, että sitkun painoa tippunut itelläni enemmän. Niin miten sitä oppii itse suhtautumaan itseensä. Tai näkemään itsensä. Tällä hetkellä koen vain kuvotusta itseäni kohtaan mikä tietty sit vaikuttaa myös parisuhteen asioihin ja sillee

Kyllä me ollaan puhuttu asioista. aikalailla paljonkin. Yhdessä on oltu vähän reilu 2 vuotta joista vähän reilu vuosi asuttu yhdessä. Kyllä mieskin tietää, miten paha mun on olla, yrittää piristää kaikin tavoin, vaan kun ei naurata niin ei

hmh!

Parisuhdeasiat alkaa helpottaa.
Eroa käsiteltiin jo aika pitkälle, mutta päädyttiin kuitenkin siihen ratkaisuun että nyt, kun molemmilla on omat "kuntoutus" prosessit menossa, meillä ei jää aikaa hoitaa parisuhdetta. Joten muutamme erilleen, ja olemme molemmat tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Se voi joskus olla tosiaankin parasta kaikille. Ja yhteenhän voi aina palata jos siltä alkaa kuulumaan.

Jep, niin kauan kun kummatkin on tyytyväisiä ratkaisuun niin ei valittamista. Minähän oon tässä enemmän ku tyytyväinen, mulle jää iso kämppä jossa on mainiosti tilaa pikkuruiselle tanskandogille.. ja vähän ehkä minullekkin.. mutta minähän en paljoa tilaa tartte. >: )

Kyllä nyt voi pieni ihminen tuntea itsensä tyhmäksi..
Vaasasta kun leikkuun jälkeen pääsi kotiin, saatiin mukaan lappu missä oli seuraava kontrolliaika.. Nojooooo 23.5... minähän sen luin että 28.5... ELI HUOMENNA... Voi käpy. Pitää huomenna aamusta soitella sinne ja kysyy et mitämitä, antaako ne uuden ajan vai saako hoitaa koko homman puhelimessa...
Kyllä nyt ottaa pattiin.

nojoo.. Hei taas kaikille
Jotkut teistä varmaan ovat jo lukeneet facebookin kautta että olen eronnut tänään yli kahden vuoden suhteestani. Uusi elämä kolkuttaa ovella siis. Ei muuta.

herrantähen.. Tänään kävin Pipsan juttusilla Vaasassa, 200g lievään ylipainoon! OU maI FakIN KAAD!!!

Ensimmäistä kertaa elämässäni mä voin katsoa peiliin ja sanoa itselleni että "sä oot kaunis", valehtelematta. Kaikki vitamiiniarvot sun muut oli ihan ok, d-vitamiinii sais lisätä. Proteiinit oli jopa himpun verran korkeammat kuin olisi ollut tarpeellista.(: Ei kuitenkaan liian korkeat.

oli puhetta jo korjausleikkauksista!

Ai että oon onnellinen sun puolesta!

Voi kiitos Viipe! <3

Hellou! Kiinnostuneena kyselen et kauas sulta oli nyt leikkauksesta ja paljonko lähtenyt leikkauksen jälkeen?

Mulla oli se leikkaus paino 120,5kg ja tällä hetkellä paino jotain vähä päälle 98kg. Sotanorsu olo vieläkin :'( Ja nyt taas paino vähä junnannut, oisko syy kenties juhannus syömisen ja työkiireiden kun ei ehi säännöllisesti syömää kun tekee 6 päivää viikossa töitä.... Onnistuin pitkästä aikaa vetäsee sillee et sain olla sormet kurkussa vessassa. Vaikken syönyt mitään sen raskaampaa kuin salaattia ja kanaa... Pelottaa vieläkin et jos jotenkin onnistun venyttää tota vatsalaukkua takas isoks Stressaako kukaan muu tommosta?

Hienostihan sulla on paino pudonnut! Mutta varmaan kaikki epäilevät kaikkea, mikä liittyy onnistumiseen, kun me olemme kaikki pettyneet niin monta kertaa. Itse vasta olen menossa leikkaukseen (elokuussa) ja epäilen, että laihdunko ollenkaan sen jälkeen. (Ensin tietysti pelkään, leikataanko ollenkaan =)) Kunpa olisi kristallipallo, jonka kanssa näkisi jo ensi kevääseen, voisi antaa uskoa. Nyt uskoa saan näistä teidän kertomuksistanne. Nyt olen kevennetyllä ja enellä vuoropäivin, toinen viikko vasta menossa.

Minulla ainakin syömiset normalisoituneet ja kauhulla aina punnitsen itseäni. Ruokaa menee enemmän kuin laki sallisi, joten mahan koko on kasvanut. Ongelmana se, että napostelen jos en syö oloani tyytyväiseksi. Karmea tapa!!

Ei tuo paino ainakaan minulla ole lähtenyt nousuun. Ruokavaliokin tosin on paljon terveemmällä pohjalla kuin ennen. Nytkin grillasin maissia ja söin ison tähkän. Sitten vasta mietin, et sulaakohan tuo putkessa ollenkaan? Lisukkeena meni kokolihavarras ja kananmunan kokoinen peruna. Määrällisesti liikaa, mutta laatu ei onneksi huonoimmasta päästä.

mua ei yhtään haittais, vaikka ihan vähän venyisikin, nuo mun ruokamäärät on niin säälittävän kokoisia että vähän enemmän sais mennä alas. Mut leikattiin 13.2.2013, vuoden alussa paino oli 107kg, leikkauspaino oli tasan 100kg ja 3kk tarkistuksessa (mihin menikin se 4kk) paino oli 76, mihin se on tuumannu hetkeksi näemmä taas jämähtää. (:

hienoa, hyvää jatkoa teille, on ihanaa kun saa olla onnellinen:heart: 

Hus. Hehkutusta vain.

Mitenkä ois parit Ennen - Jälkeen kuvat?   Ei varmaan tarvii erikseen mainita, kumpi on ennen ja kumpi jälkeen. : D

" />

" />

No siis wautsi wau! Ihanaa kun (mahdollisesti leikkauksen avustamana) elämä voikin muuttua parempaan suuntaan kokonaisvaltaisesti! Ja todella mahtava muutos nähtävissä jo kuvissakin, itsevarmuus oikein loistaa uudella tavalla

Huisia! Hienoa HyeeNa!! Ja vaalee tukka sopii tosi hyvin sulle

Voi kiitos ihanat. (:

Joo ja siis tätä itsevarmuuden määrää ei voi ees verrata siihen edelliseen!

Kerrassaan upeeta Hyeena:heart: Nuori, nätti ja niin itsevarma:cheers:   
"Ja juna kulkee taas kulkee..." Eteenpäin...

Vähän taas pientä päivitystä!
Eli hyvin menee, muutin pois Kokkolasta ja nykyään asustan Tampereella uuden miehekkeeni kanssa. Vähän on tässä sairasteltu loppukesän flunssaa ja lihasjumituksista kärsitty, mutta eipä siinä mitään..
Töitä mulla ei oo, ja raha-asiat menee vähän perseelleen mutta ei voi mitään, kyllä ne aikanaan taas asettuu kun saadaan noi kela-sossu-työkkäri -paperiasiat kuntoon. Jumikautta elellään, paino ei oo liikkunu alle 75kg, mutta ootellaan ootellaan, kyllä se sieltä tipahtaa taas kun on tipahtaakseen. Parisen kuukautta tässä ollaan oltu nyt samassa.

Olkaat hyvät, pari uutta kuvaa taas.
Mieheke yrittää auttaa mua pääseen sinuks kameran kanssa niin se nostelee mua tommosiin ihmepaikkoihin (puuhun...) ja käskee kattoo sinne ja tänne ja siirtää kättä kaks millii oikealle jne... : D

"

"

Heippa HyeeNa! Mitä kuuluu?