Rosmariinin matkassa

Röhä jatkuu... Kuus viikkoo sit sain uuden mahan ja neljä viikkoo oon kärsiny täst röhäst. Tänään kävin kontrollis sisätautilääkärillä ja hänen toimestaan miust otettiin sit keuhkokuvat, poskiontelokuvat ja verikokeet. Keskiviikkon sit soittaa ja katotaan miten edetään. Mahan takia ei ongelmia, mut röhä sotkee ny kaiken. Ärsyttää!!!

On sitkeitä tauteja liikkeellä kyllä. Inhottavaa, että tuollainen nyt tähän väliin tuli sotkemaan. Hyvä, että lääkäri otti asiakseen ja otatti kokeita. Josko se sitten täsmällisellä hoidolla ymmärtäisi pöpöt poistua.

Ihana lukea tarinaasi, Rosmariini, röhää lukuun ottamatta tietenkin. Perässä tullaan, leikkuria odottavan aika on, ja tuntuu vaan niin hirmuisen pitkältä.

Sitkee röhä on... ja ylläri pylläri se o virus... lähtee sit ku o lähteäkseen. Toi röhä sais jo muuttaa pois, sillä neljä viikkoo ja neljä päivää on jo liiiiikaa.



Maria-76 siekii oot koht jo pikkumasun onnellinne omistaja!!

Niin olenkin, jee!!! Ihan uskomattomalta vielä tuntuu, että näin lähellä on leikkuriaika

Röhä on onneks tekemäs jo lähtöö... Viis viikkoo ja viis päivää tulee huomen täyteen.

Syömisissä oon jo kokeillu lähes kaikkee. Kokoliha ja salaatti on viel kokeilematta. Pieni pulla ja riisipiirakka uppos hyvin kun söin ne hitaasti. Ei dumppinkia. Viikonloppuna tulossa kyläreissuja ja seuraavana viikonloppuna odottaa hotelliviikonloppu... Ah sitä aamiaispöytää. No sieltä valitaan sit sopivasti oikeita tuotteita.

Oispa tienny et kaik menee näin hyvin ni olisin hakeutunut jo aiemmin työterveyslääkärin puheille.

Mukavaa viikonloppua!

Tasan yhdeksän viikkoa täyttää miu maha tänään.

Ja miu röhä ei sit lähtenytkään pois, vaan tänään "juhlistetaan" myös sen kestäneen seitsemän viikkoa.... Toinen antibiootti- ja kortisonikuuri on nyt menossa. Loppuviikostaa punkteerattiin poskiontelot ja löytyhän sieltä "hieno löydös" kuten lääkäri asian ilmaisi. Virallisesti miul o ny poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdus. Ja liman yskimisestä läks sit ääni viikonloppuna joten sairastetaan taas jälleen kotinurkissa.

Kyläilyreissut on menny hienosti ja viikonlopun hotelliaamiainenkin meni loistavasti. Ei mitään ongelmia.

Koulutuksessa söin seisovasta pöydästä pikkasen ja miu lautanen näytti ihan naurettavalta. Onneks miu kaveri, joka tietää miu leikkauksesta, on valikoiva ruuan suhteen ja hänenkin lautasellaan oli naurettavan vähän ruokaa. Joten kolmas kaverimme joka ei tiedä leikkauksesta tokaisi vaan, et on siin sit kaks nirsoo syöjää... Miu ruokailu meni nirsouden piikkiin.

Ihana lukea, että sulla on toipuminen mennyt noin hyvin, röhää lukuunottamatta. Pikkumasusi on jo parin kk:n ikäinen, ja oot jo saanut herkutella hotelliaamiaisella ja seisovalla pöydällä, varmasti kivaa naureskella omalle annokselle lautasella, kun muut vaan pitävät nirsoina

Meiän perhe on lähdössä helmikuun lopulla laivalle, silloin mun pikkumasuni tulee olemaan 3.kk:n ikäinen. Ehkä mäkin voin silloin jo jotain nautiskella siellä ihanassa seisovassa pöydässä

Tsemppiä jatkoon Rosmariini

Kiitos Maria-76!
Ja onnea ens viikon leikkaukseen!

Pikku maha on tänään 10 viikon ikäinen. Ja röhää jatkunut 8 viikkoa... No onneks tää alkaa olla jo ohi... kolmen poskiontelohuuhtelun ja neljän lääkekuurin jälkeen. Tai no kuus lääkekuurii ku yskänlääkekuurit lasketaan mukaan.

Nyt oon koklaillu kaikkee ruokaa, mitä on tullu mieleen eikä mikään ole tuottanut pahaa oloa tai dumppingia. Maha kyl kertoo äänimerkillä jos meinaa syödä liikaa.

Uuden mahan kanssa ei ole ollut ongelmia. Tänään oli töissä jouluateria ja söin pikkasen sitä sun tätä, enkä tuntenut että olisin jäänyt paitsi mistään. Hitaasti syöden kaikki sujui hienosti.

Röhä ei tunnu lähtevän, vaikka välillä siltä tuntuukin. Lääkekuureja olen syönyt vähän väliä. Mutta kyllä se tästä iloksi vielä muuttuu.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!!

Kynttilän valoa ja piparin tuoksua...

Kaikkea sitä jouluruokaa, mistä tykkään, pystyin syömään pieniä annoksia. Tosin määrällisesti ne olivat "kirpun annoksia".

Elämä jatkuu syöden ja juoden, elämästä nauttien leikkauksen jälkeen... Reilu 14 viikkoa leikkauksesta.

Aika kuluu nopsaan...
17 viikkoa on tässä nyt syöty kirpun kokoisia annoksia. Hitaasti, mutta varmasti on olemus kutistunut.

Onpas sulla mennyt hyvin ja paino laskenut kivasti. BMI,si jo alle 35 :bounce: Mitä muita muutoksia olet kokenut, kuin painon alenemisen?

Itse en kutistumista viel huomaa, ku katson peiliin ... mut vaatteet sen kertovat ja mies.

Pieruja pääsee harvakseltaan, mut ilmaahan se vaan on. Miulle ei taida sellast sopimatonta ruokaa ollakkaan, mut joskus tulee sellanen pien paineen tunne mahas. Sillon lopetan syömisen justiinsa. Dumppareita en ole kokenut.

Röhäni jatkuu edelleen... Lääkekuureja olen jo useita syönyt, joten painokaan ei ole tippunut siihen malliin ku olisin toivonut. Mut hiljaa hyvää tulee, vai miten se sanonta menikään. Onneks tää röhä tuli vast leikkurin jälkeen...

Hae vaan lääkekuuri, ettei tauti turhaan pitkity. Nyt on ollu todella pitkäkestosia tauteja.

Ihanaa Rosmariini, oot jo yli puolenvälin. Mulla taitaa olla jumivaiheet päällä. Tai mitä lie. Uskon ja luotan miäki, että kyllä tää tästä. Joskus tippuu.

^

Oho, en ees aatellu, et oon jo yli puolen välin.
Jumit o tyhmiä, mut kyl se paino sit humpsahtaa alaspäin... Hyvin oot saanu siekii painoo karistettuu!

Hitaasti paino laskee... mut laskee kuitenkin.

Varsinaisia "dumppareita" en ole kokenut, mut joskus sydän alkaa lyömään nopeempaa tahtia. Siitä viimeistään tiedän, et stop syömisiin.

Vähän toi 10 kg enää on, mut tiedän et viimeiset kilot on vaikeita laihduttaa. 

Lomalla en ole pahemmin syömisiäni vahtinut, joten paino on ollut samoissa lukemissa koko heinäkuun. Kiva ettei ole kumminkaan noussut.

Vaatekaapin vaatteet on vaihdettu pienempään kokoon ja housut on jo huomattavasti pienempää kokoa kuin viime kesänä. Pitäs vaan saada isot vaatteet vietyä kirpparille...

Tasan vuosi sitten sain uuden masun. Leikkausta en peruuttaisi mistään hinnasta. Kyllä se vaan on muuttanut elämäni. Paino putoaa nyt ärsyttävän hitaasti, mutta se silti putoaa.

Hei Rosmariini,
Mukava kuulla kuulumisiasi. Jos BMI on 26.7 hyvältähän se jo näyttää, kyllä laihdutuksessa aina on välillä sellaisia aikoja jolloin tuntuu ettei mitään tapahdu. Ole vaan toiveikas kyllä se siitä taas lähtee paino alenemaan. Tarkista vatsan toiminta, syöminen, juominen ja liikkuminen. Siitä se, tsemppiä sulle.

Vielä on pieni matka tuohon BMI 26,7... Mutta hyvältä silti tuntuu kropassa.