Paino EI tpu? vaan nousee????!!!

Tervehdys laila!
Voi sinua... älä vaivu nyt missään tapauksessa epätoivoon! 8 kiloa on jo hyvä määrä (1 kg/vk=ihanteellinen määrä) ja koko ajanhan kuitenkin putoaa. Kilon nousu voi olla nesteitä, hormoni toiminnan oikkuja tms. siitä en huolestuisi, samoin pari viikkoa paino junnailee samoissa vähän jokaisella Ü Tuntuu vaan sillä hetkellä ikuisuudelta ja isolta tappiolta, varsinkin on tehnyt kaiken "niin kuin pitää".

Yhdyn kyllä täysin tuohon pudottamisen vaikeuteen. Omalla kohdallani kaikki pudotus on myös kovan työn tulosta. En todellakaan voi laittaa suuhuni mitään ilman suurta harkintaa ja tutkiskelua ja liikkua pitää. Olemme kaikki tosiaan yksilöitä ja kroppa toimii omalla tavalla. Mua myös harmittaa esim. mahdollisuus syödä melkein mitä tahansa ja vielä isohkoja annoksia. En edes tiedä mikä on dumping! Joudun jarruttelemaan annoskokojani jatkuvasti. Jokaiselle kai sitä jää omat päänvaivansa, jonka kanssa on opittava jotenkin selviämään. Ja hei, vastahan tässä harjoitellaan Ü Uskon, että ajanmyötä tulee helpompaa kun uudet tavat juurtuvat.

Ja niin kuin itsekin sanoit pakostikin tämä toimii pitkällä tähtäimellä, ei epäilystäkään näin suuren elämäntapamuutoksen myötä. Odottavan aika on vaan niiiiiiin pitkä. Mäkin haluisin olla jo pieni ja sievä, mieluiten jo eilen Ü
Kaikilla meillä samoja ajatuksia mielessä; pelko tulevasta...
Oletko Laittanut Anetelle viestiä ajatuksistasi? Jos et niin tee se ihmeessä. Sieltä voisi myös saada jotain vinkkejä ja kannustavia ajatuksia.

Iloista viikonloppua ja tsemppiä jatkoon!

Kiitos Ann,

olet ihanan kannustava ja tunnut painivan samojen asioiden/pelkojen kanssa. Kaikista suurin pelko on tietenkin, etteikö edes tämä auta minua? Minäkin voin syödä melkein mitä tahansa ja kuten jo aiemmin todettua niin yllättävän paljonkin eli tarkkana saa olla.
Ehkä tästäkin vaikeudesta olisi hyvä keskustella sillä ainakin minä luulin, sinisilmäinen kun olen luonteeltani, että leikkauksen jälkeen olisi huomattavasti helpompaa. Tosin muistan Aneten sanat"leikkaushan on vain ja ainoastaan apukeino pysyvään painonhallintaan" eli iloisin mielin täytyy vain jatkaa tätä elämänikuista taistelua, eikö niin??
Kiitos tsemppauksesta!

Moi!

Minun pitää olla tosi tarkka noiden nopeiden hiilihydraattien kanssa. Jos erehdyn syömään niitä, niin sitten ei mahdu proteiineja riittävästi ja silloin iskee JUMI! Tosin olemme kaikki yksilöitä, mutta minulla aivan selvästi vähäinen proteiinien määrä hidastaa painon putoamista.

Toinen elintärkeä juttu on VESI. Aineenvaihdunta ja suolen toiminta hidastuu heti jos vesimäärä jää liian pieneksi.

Uusi suosikkivälipalani muuten on turkkilainen jugurtti (10% rasvaa, hui!) ja sokeriton marjakeitto. Maistuu hyvälle ja pitää pitkään kylläisenä.

Tsemppiä ja kärsivällisyyttä, joskus tuntuu, että lässkeihin tottunut kroppa pitää niistä kynsin hampain kiinni. Kyllä se antaa vähitellen periksi ja painoikin lähtee putoamaan.

Oon ollut kotona nyt viikon sairaalasta pääsyn jälkeen, eikä paino ole tippunut kuin puoli kiloa. Sen sijaan mahassa ihottumaa, samoin nivuksissa.
Kävin neuvolassa joka kehotti lisäämään hiivalääkettä kahteen päivässä. ( oLen ollut viisi vikkoa antibioottikuurilla komplikaatioiden johdosta) Ilmeisesti antibiootista toi kutina. Käski lopettaa sen syömisen.
En jaksa murehtia painoa, vaan yritän vain kerätä voimia ja toipua ja saada ruoka pysymään sisällä ja maistumaan.

Tervehdys Maalu ja todella kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa.

Sinun tilanteesi on aivan toinen kuin minun, minähän selvisin leikkauksesta ilman mitään komplikaatioita joten unohda vaaka joksikin viikoksi.
Itsekin olen joutunut kokemaan keuhkoembolian muutama vuosi sitten (eikö sinullakin ollut sellainen?) ja tiedän, että jo yksin siitä toipuminen vaatii aikaa ja voimia , niin henkisiä kuin fyysisiäkin.
Koeta vaan nauttia tästä päivästä ja niistä pienistä onnenhetkistä joita alkaa tulemaa joka päivä lisää nyt kun olet jo kotiin päässyt . Rakasta läheisiäsi ja saat taas voimaa jatkaa kuntoutumista.
Itselleni iski kauhea tyhjyys embolian jälkeen, siis kysymys elämänmielekkyydestä? miksi sain jäädä elämään, mikä onkaan mun loppuelämän tarkoitus jne? Luulen, että nämäkin kysymykset kuuluvat toipumiseen,älä säikähdä niitä ja jos haluat vaihtaa ajatuksia näistä tunteista niin yksityisviestikin on mahdollinen.

Jokatapauksessa VOIMIA sinulle, olet ajatuksissa...

Kiitos Laila. Tuli tippa silmään kun luin juttuasi. Olet oikeassa. Mieliala on vähän matala. Tänään olin ystäväni (75-v) hautajaisissa ja koko ajan mietin miten minä voisin olla nyt siinä. Sain jatkoaikaa..

En tiedä miten saisin sulle yksityisviestiä, kun oon huono käyttämään tätä portaalia

Jatkoajalla täällä taaplataan ja hyvä niin, elämä kantaa vaikkakin se myös välillä koettelee. Minullekin mielialan lasku tuli yllätyksenä eikä siitä kukaan varoittanut tai ymmärtänyt. Olisihan minun pitänyt olla kaiken järjen mukaan ikionnellinen kun tulin "rajalta" takaisin...mutta ½-vuotta meni ennenkuin tuntui siltä.

Yksityisviestin laitto on helppoa eli menet oikealla olevaan laatikkoon jossa on nimimerkkini ja sen alla on kaksi "avaimenreikälaatikkoa" joista toisessa lukee pm eli siitä kun napsautat niin viestikenttä aukeaa. Sitten vaan tekstiä.

Aika on tässä puolellamme, eli jos pystyy kannattaisi käydä vaakassa vaikka vain kerran kuussa, ja käyttää sitä mittanauhaa samalla. Viikkoja jolloin paino menee ylöspäin tulee kaikilla. Ja jos jokainen jumi/painonnousu vaikuttaa motivaatioon, on parempi käydä vaakalla harvemmin.

Olemme yksilöitä ja lähtötilanteeltakin erilaisia. Ja automaatti tämä leikkaus ei ole, mutta helpommalla pääsee ja apu on niin pitkäaikainen että ylipainosta on mahdollisuus päästä.

Olen samaa mieltä että proteiini ja vesi on hyvät kaverit tällä matkalla.
Tsemppiä kanssasisarille ja -veljille!

Kovasti tsemppii ja positiivista mieltä niin ja huumoriiiiiii!
Ens kesänä et ees muista tätä keljuu alkuu usko pois!

Muuminmamma4 - mut on sleevattu samana päivänä kuin sut - hieman "etelämpänä" vain eli Turussa... Tänään 15.10.2010 mä olen nyt viikon kärvistellyt tässä samassa ongelmassa kuin sä lokakuun alussa - paino ei laske -- luen tarkemmin tätä ketjua hetken päästä, mutta voisikohan se olla, että syön liian vähän/vääriä asioita...

________________
7.8.2010 painoa 107 kg
12.10.2010 painoa 97 kg

Moikka Pienimuttapyöreä!
Minähän kävin rav-suunnittelijalla ja se totes että syön liian vähän siis saan liian vähän kaloreita! No on mulla paino mennyt nyt alaspäin mutta edelleen taistelen ton kalorimäärän kanssa! Suositus kuulemma on se 12-1300kcal päivässä mutta en saa sitä summaa millään! Tällä viikolla olen kahtena päivänä saanut 1060kcal mutta sekin ainoastaan suolapähkinöitten avulla?! Muina päivinä olen saanut 860,654 ja tänään on mittarissa huikeat 345kcal!! Mitä hittoa mun pitäis syödä? pelkää rasvaa tai herkkuja? Mutta haluan syödä terveellisesti niin ei se kalorimäärä nouse! Tulen täyteen niin äkkiä! Ja yksi asia mikä on mua alkanut "pelottaa" on se että en halua enää syödä! Jos mun kalorimäärä alkaa lähentyä sitä 1000kcal niin alan jo panikoimaan että nyt on jo liikaa! Yhden kerran olen maistanut aivan minimaalisen palan kakkua ja nyt en millään halua suuhun työntää moista moskaa! Ja mikä niihin pähkinöihin tulee niin sama juttu! En tiedä miksi mulla on nyt niin vaikeeta koko homma! Haluan niin laihtua ja pelkään koko ajan että syön liikaa VAIKKA tiedän että en syö paljoa.... Aikamoinen ongelma tästä on nyt tulossa! Olen alkanut inhoomaan ruokaa! :(

Kyllä se ruoka alkaa taas maistua ku syömisestä ei tule aina ihme oloja.. Mulla ainakin alussa syömistä rajotti todellakin se, että ikinä ei tiennyt etukäteen onko tulossa hyvä vai huono olo ja sit oli muutenki niin helppoo jättää syömättä. Mut se meni ohi kun kiltisti söi vaan. Mut ei ole mitään syytä antaa ruokahaluttomuudelle valtaa tai antaa itselleen kehittyä mitenkään vääristynyttä mielikuvaa ruoasta. Ajan kanssa oppii löytämään ruoat joita on kiva syödä ja syöminenki helpottuu ku massu ei ole niin "tiukka" kuin nyt alkuun. Se on niinkuin upouudet kengät, hetki menee ennenku jalat tottuu. Mutta aika pehmittää kengät ja mahan.:)

Muumimamman4, jaan ajatuksesi tosta syömis "pelosta"..

Mulla on se ongelma, etten tunne nälkää, en kylläisyyttä, en mitään.. syön. 700-900 päivässä ja pelkään syöväni liikaa tai väärin tai jotain..ja jotenkin se 1000 ylittäminen pelottaa..

Jos olisi selkeet viestit nälkään/täyteen oloon, olisi helpompaa.. :P

Moikka kaikille! Joo ei mun ongelma ole se että en voi syödä mutta kun en halua syödä! Kun ei ole nälkä ja ei mitään himoja on vaikee syödä! Ja mikä tohon kalorimäärään tulee ne sisimmässä halua syödä yli 1000kcla?! Mua alkaa ahdistaa kun kalorimäärä nousee lähelle sitä tuhatta mutta kun se pysyy alle sen 500 olen tyytyväinen! Eilinenkin kalorimäärä jäi alle sen 500, eilisen saldo oli 467kcal..... Tiedän että mun huimaus ja huono olo johtuu varmaan tosta liian vähäisestä energian saannista mutta kun ei niin ei! Paino tänä aamuna oli 115,7kg Siis mahtavaa =) Alas menee ja voi kuinka ihanalta se tuntuu! Kait se on mun suurin syy että en uskalla syödä, pelkään että paino lähtee nousuun!

(Lainaus
Mua alkaa ahdistaa kun kalorimäärä nousee lähelle sitä tuhatta mutta kun se pysyy alle sen 500 olen tyytyväinen! Eilinenkin kalorimäärä jäi alle sen 500, eilisen saldo oli 467kcal.....)


Ethän ole sairastumassa anoreksiaan, kannattais varmaan hakea apua ammattiauttajalta ettet vaaranna koko terveyttäsi.

Itsekin syömishäiriösenä ja siitä hoidossa Lapinlahdessa olleena, sanoisin muumimammalle että nyt kannatta kyllä hakea apua. Tuo ajattelutapasi on nyt niin vääristynyt ja viittaa nimenomaan anoreksia-oireisiin. Ihmisiä on ihan oikeasti kuollut siihen kun eivät syö tarpeeksi. Eri syömishäiriösairaudet ovat ovat hyvin lähellä toisiaan vaikka oireet voivat olla vastakkaiset. Mullakin tuli noita anoreksiaan viittaavia ajatuksia ekan 12 viikon ENEilyn aikana. Siitä se sitten salamannopeasti kääntyikin täysin päälaelleen ja turposin 70 kiloa takaisin... Jos olisin silloin saannut sen avun mitä myöhemmin sain Lapinlahdessa, niin ehkä en olisi koko leikkauskessakaan käynnyt.

Mulla kanssa huolestuttaa sun ajatukset muuminmamman4. Ne määrät mitä meille leikkauksen jälkeen syötäväksi suositellaan auttavat meitä oikeasti laihtumaan mutta myös pitämään elimistömme terveenä.

Moikka kaikki! Joo olen minä itsekkin säikähtänyt noita mun ajatuksia ja tajusin sen nyt kunnolla kun kävin lukemassa noita teidän viestejä! Mulla alko mennä alaspäin sen jälkeen kun liityin kiloklubiin ja aloin siellä laskea sitä kalorimäärää! Tuntuu itse että syö kunnolla mutta aina se valittaa jostakin! Kait sitä pitää tietää itse paremmin mutta,mutta..... Mulla onkin tossa parin viikon päästä aika rav-suunnitelijalle joten täytyy ottaa puheeks koko asia...
Kiitos teille <3

Muumimamman4 mulla oli kanssa samoja mietteitä alussa ja etenkin, kun ei nälkää tuntenut ja silloinkin, kun pieni näläksi tulkitsemani kolotus iski sain sen pois vesilasillisella.

Tajusin hyvin pian, että olen kovaa vauhtia menossa äärilaidasta toiseen ja sairastumassa anoreksiaan. Lopetin kaloreiden laskemisen, mikä sinäänsä saattaa olla väärin, mutta katson ruuan olevan tervellistä ja huolehdin siitä, että syön 5-6/ pvä. Ja siihen päälle vielä pari kertaa jääkaapista haen parit kinkkuviipaleet/ paahtopaistia ja pari isoa lasia maitoa päivän mittaan veden lisänä.

Nyt on olo parempi, paino ei toki putoa kohtisten, mutta ei se ikuisesti näännyttämälläkään putoa. Itse muistan kauhulla aikoinaan Teho-osasto-ohjelmassa(?) ollutta jaksoa, jossa nainen kuoli sydänkohtaukseen ja syy oli, että oli laihtunut 50kg vuodessa ja se oli heikentänyt lihaksia = myös sydänlihasta. En tiedä onko oikeasti totta, mutta silti tuntuu ajatuskin pahalta.

Kokeile saada järkeviä kaloireita aikaan esim. lihaa syömällä (pelkkää lihaa), maitoa juomalla (sitä voi hyvin juoda 8dl päivässä eikä paljoa kaloireta tule) ja syömällä muutenkin niitä lemppareita. Itselläni peruna/ riisi /leipä ei koskaan ole ollut muuta kuin kyytipoika ja nyt olen jättänyt ne pois ja syön ihan kursailematta päälliset/ pääruuan sellaisenaan.

Niin ja piti lisätä, että kaunis nainen olet ja ihana tukka sulla! Älä vaan anna tukan kärsiä yhtään ekstraa syömättömyydelläsi.

Mulla tukka lähtee, niin, että vitsit rupeaa olemaan vähissä=(

Kiitos Poutapilvi <3
Joo olen tänään yrittännyt syödä paremmin! Päätin myös että en enää mene sinne kiloklubiin kirjottamaan mitä syön... Koska vertailin omia laskelmia niihin niin siellä tulee AINA 10 kertaa enemmän esim hiilareita vaikka itse tiedät että hiilarit ovat melkolailla nollassa.... Se kiloklubin ruokapäiväkirja laitto minun aivot sekasin =( Niin mikä tohon kuvaan tulee niin se on kyllä parisen vuotta vanha ..... Minulla ei ole enää tukkaa ollenkaan, tai pikemmin tommonen sänki :D... Menin tonttu pilaamaan sen kun käytin värinpoistoa ja värjäsin sitä liikaa! Leikkasin nyt parisen viikkoa sitten sen ihan siiliks ja ajattelin aloittaa pitkän tukan kasvatuksen aivan alusta ;D

HEI! Nyt vasta ennätin lukea tätä ketjua alusta asti...
Huomasin, että lähes Teillä kaikilla on käytössä kalorilaskenta ja ongelma siinä, ettei halua/jaksa syödä. Mulla ei oo kyseisiä asioita!! Mulla on jopa ajoittain nälkä (kuten nyt ja mietin, että kuinka paljon kakkaa (lue: suklaata) laittaisin suuhuni siitä päästäkseni! Te muut olette paljon "pidemmällä" tiukkoinen kalorilaskemisienne ja näläntunteettomuuden kanssa; olenko mä siis epäonnistunut jossakin? Onko sleevaus epäonnistunut? Olenko mä toivoton tapaus?? Kääk!
ps. jaan Poutapílven mielipiteen Muumimamman4 hiuksista!! :)

Pienimuttapyöreä: Et ole epäonnistunut vaan otat asiat terveesti ja sulla luvassa terve ja oikea painonpudotus kun et nälkiinnytä itseäsi.

Kiitos Ritu kannustuksesta! Olenkohan kuitenkin ainut, jolla on nälkä?! Kun muilla ei ruoka tipu alas millään, mutta mulla on nälkä het´ syömisen jälkeen (about ½ - 3 tunnin sisällä ruokailusta) - - -

Kerrotko mulle Muumimamman4 mikä on kiloklubi? Paikka helvetissä? :)

www.kiloklubi.fi Varsin terveelliseen ruokailuun ohjaava paikka, paljon tukea ja neuvoa ja ei mikään kidutuskammio. Siellä täytetään omaa ruokapäiväkirjaa, joka laskee sulle kalorit, rasvat, proteiinit ja hiilarit. :)