Leikatut, kertokaa...

Älä huoli BigMama. Mäkin napostelen jotain vähän väliä ja kyllä se paino silti tippuu. Varsinkin jos sulle tehtiin vatsalaukunohitus niinkuin mulla.

Tuota samaa minäkin pelkään, että jos mielihalut jäävät. Jos elämä onkin yhtä ruuan kanssa taistelua... ja sitten jossain vaiheessa kumminkin repsahdan, niin kuin aina...

Mulla on nyt 3.5 kuukautta GBP-leikkauksesta. Minusta on selvää, että tapoihin ja tottumuksiin leikkaus ei vaikuta. Siksi ohjeistetaan syömään proteiineja ja usein. Mulla ainakin hiilarit tekee sen että heti kohta on nälkä tai tekee mieli syödä.

Mulla annoskoko on kasvanut alusta, esim. pystyn syömään pienen banaanin nykyään kokonaan, kun alussa vaan kolmasosan. Myöskään pienissä määrin ei makea aiheuta enää huonoa oloa, mutta liikaa kerralla syönti kylläkin. Tosin ei sekään enää niin pahaa oloa kuin alussa.

Kyllä se paino laskee mutta ei se tarkoita sitä etteikö joutuisi katsomaan mitä syö ja myös vähän annoskokojen perään.

Mielihalut tulee yleensä siitä mitä näkee/on tarjolla. Siihen pystyy usein itse vaikuttamaan. Ei se elämäntapamuutospuhe ole pelkkää paatosta, sitä se pysyvä painon pudottaminen edellyttää. Pikkusortumiset ei haitanne, mutta Sirkesalon sanoin "Annoin pikkusormen, se vei koko käden"

Onnea kaikille ponnisteluissa, vanhan tai uuden mahan kanssa!

Minäkin olen miettinyt noita mielihaluja ja makutottumuksia, että muuttuuko ne ja mihin suuntaan.. jännittävää nähdä se sitten....

Tsemppiä uuden masun kanssa =)

Huomenna tulee kaks viikkoa täyteen leikkauksesta. Vaaka näyttää 7kg vähemmän, ihanaa päästä uudelle kymmenelle! Kaikki on sujunut hyvin ja vihlontakin on jo lähes kokonaan loppunut. Mielihalut ovat pysyneet kurissa, vaikka muutamia suklaapan olen sallinutkin itselleni. Päivittäisten syötyjen kalorimäärien perusteella voi joskus olla varaa herkkupalaan...

Täysi olo tulee pienestä, se on ihana tunne! Ei tarvii syödä koko pakettii tuoretta vaaleeta leipää, puolikas sämpylä täyttää jo masun. Pullaleivän ystävänä kovasti koitan ruisleipään siirtyä, ainakin osittain.

Tsemppiä kaikille!

Heei, jos joku viitsisi kertoa, miten tohon omaan juttuun saa laitettua tuota taipaleen kulkua, päivämääriä jne... Kuten edellä esim sinulla Wee2be.

Kiitos, jos joku vastailee! =)

Käyttäjätiedot, allekirjoitus

Jostain syystä ei näy, vaikka sinne kirjotankin.... hmm.

Tuolla käyttäjätiedot- valinnat - kohdassa on vielä kysymys "Liitä aina allekirjoitus" kyllä ei , tarkista se. Mulla se kyllä oli allekirjoituksen tekemisen jälkeen automaattisesti kyllä.

kiitti tiedosta. minulla oli samoja ongelmia. katsotaan toimiiko nyt.

Kiitos tiedosta =)

Itselläni leikkaus oli 15.11.2011.Kyllähän se jännitti. Sain peuutuspaikan n kuukautta ennen leikkausta ja alkoi hurja eneily. Kolmantena päivänä eneilyn aloittamisesta meinasin heittää hanskat tiskiin, olo oli huono ja nälkä oli mitä melkoisin.
Neljäntenä päivänä alkoi tuntua, että taidan sittenkin onnistua.
Älkää rakkaat lajitoverit antako periksi eneilyn alussa, vaikka olo on kamala.
Nyt on leikkauksesta reilu 1,5 kuukautta ja paino on pudonnu lähtötasosta 26 kg.
Portaiden kävely on helpottunut, samoin muukin liikkuminen. Olen viihdyttänyt itseäni ottamalla kerralla neljä kissanhiekkapussia käteen kerralla ja huh huh, kun ajattelee silloin aiempaa kokonaismassaa...
Kovasti paljon kiitoksia täällä palstalla oleville paino-ongelmaisille, annoitte tukea tiukalla hetkellä ja rohkaisitte siinä vaiheessa, kun meinasi itseltä usko loppua.

Minut leikattiin Lahdessa ja ei tainnut olla tiimissä yhtään valelääkäriä tahi -hoitajaa. Koko sairaalassaoloajan tunsi olevansa osaavien ihmisten käsissä.
Tuo oikea syömisnopeus -eli hitaus on se, mitä haluaisin viestittää toisille leikkauspotilaille.
Vieläkin tulee syödä hompsittua liian nopeasti silloin tällöin ja sitten on hetken aikaa tukala olo. En oksentanut sairaalassa, enkä sieltä tultuanikaan.