Sörkänsallin leikkaus ja uuden elämän opettelu

Täällä taas! Minulla oli siis gps leikkaus eirassa maanantaina, ja nyt perjantaina, viisi päivää myöhemmin kirjoitteln kuulumisia.

Ensin vähän leikkauskertomusta kiinnostuneille... Maanantaina tulin sisään kymmeneltä, sain oman huoneen, kävin suihkussa ja laitoin leikkauskuteet päälle. Minulla oli oma nimikkohoitaja, joka oli kanssani iltakahdeksaan asti. Minulle esiteltiin BA-TUBE eli se keuhkojenvahvistuspilli. Täällä ei puhallella pulloon vaan pilliin. Paino tarkastettiin, ja Eiran vaaka oli paljon armeliaampi kuin omani: en ollutkaan laihtunut kuutta kiloa vaan yhdeksän! Tapasin molemat kirurgit ja otettiin verenpaineet jne. Sitten jo käveltiin leikkausosastolle, jossa tapasin leikkaushenkilökunnan ja anestesialääkärin. Sitten mentiin saliin ja menin pöydälle. Kanyylit ja systeemit kiinni ja sitten unten maille!

Heräämössä ihan alkuun kivut olivat aika kovat. Muistan hokeneeni, että haluan kyljelleni, on pako päästä kyljelleen! Mikäli muistan oikein niin kyljelleni minut hetkeksi myös käännettiin. Sitten sain "hyvät" tropit ja mikäs siinä oli kölliessä kun kivut oli veke ja päällä oli lämpöpeitto. Välillä vain heidän piti muistuttaa minua että hengittäisin syvempään että veren happipitoisuus ei laskisi. Leikkauksen aikana ja myös heräämössä mun verenpaineeni oli noussut hälyyttävän korkeaksi, joten sitä sitten kytättiin ja laskettiin lääkkeillä. Heräämössä oli vielä pystyynnousu joka sujui ongelmitta ja sitten oli siirto vuodeosastolle.

Osastolla minulle tuli illalla vielä vierailija, joka jälkipäin sanoi että vaikutin ihan skarpilta, vaikka olin varmaan vielä aika hei hei. Yö menikin sitten ihan pipariksi... Vaikka olin hyvin väsynyt jo yhdeksältä, valvoin käytännössä koko yön. joskus neljän viiden aikaan nukuin pätkittäin ehkä yhteensä tunnin, mutta muuten yö kului hengitellessä pilliin, tehden jalkajumppaliikkeitä ja tuijotellen kelloa. Leikkauksen aikana mahaan pumpattu hiilidioksidi ei mulla pelkästään aiheuttanut hartijasärkyä, vaan se sai keuhkot tuntemaan siltä kuin ei saisi happea. Vaikka happisaturaatio oli ihan ok, aina ollessani nukahtamaisillani, jolloin herkesin tietoisen nenän-kautta-sisään-suun-kautta-ulos -hengityksen, kehoni heräsi koska luuli että en saa happea. jee. Yöhoitaja kävi tosi usein tsekkaamassa tilanteeni ja antoi ylimääräistä kipulääkettä, mutta kun tuska ei ollut kipu vaan tuo muka-en-voi-hengittää.

Seuraavana päivänä oli vähemmän kipeä. Katetrin sain pois aamulla. (moka numero yksi: kukaan ei musitanut sanoa että pissassa on verta sen jälkeen. Oli pieni ylläri...) Päivän aikana käppäilin käytävällä ja kävin suihkussa. tipan sain pois keskipäivällä. Mielini olisi ollut lähteä pois jo illalla, mutta jäin sitten kuitnekin, jos ei muuten niin äitini mielenrauhan takia.

Lähdin sitten kolmannen päivän aamuna. (mokat kaksi ja kolme: Kukaan ei ollut kertonut minulle että leikkaus saattaa laukaista niin nopean laktoosi-intorelanssin, että seuraavina päivänä ei suositellaan lainkaan maitoa, tai sitten laktoositonta; mulle kärrättiin eteen ruoka-annoksia joktko oli yli kaksi desiä kerralla ja ne myös suurempia ihmettelemättä söin.) Lääkkeeksi sain parasetamolia, voltarenia, verenohennuspiikkejä, vatsahaponsalpaajaa sekä kestovitamiineja. (olisivat muuten antaneet pienet annokset mukaan kotiin jos en olisi päässyt heti apteekkiin.) Lääkkeet maksoivat satasen. Saikkaria tuli kolme viikkoa jatkomahdollisuudella. Kotiutumispaino oli sama kuin sisääntulopaino, mutta se on todennäköisesti nesteen kertymistä, turposin nääs tipasta.

Kotona, siis kolmantena päivänä olin hissun kissun, mutta kärsin hiilidioksidisärystä. Nesteen ja ravinnon syöminen on aika kovaa duunia. Ohjeena on, että lopeta syöminen heti, jos tunnet itsesi kylläiseksi." Mutta mitäs sitten, jos on ihan ähky olo vaikka ei ole syönyt tai juonut mitään kolmeen tuntiin? Mitäs sitten? Kuitenkin söin sen mitä piti, liian isoina annoksina luultavasti. Olihan neuvottu, että aloita 20-30 millilitralla kerrallaan, mutta kun olin jo sairaalassa vetänyt 2dl kerralla oksentamatta niin... Ruoksi olen syönyt keittoa, jogurttia, mutsikkakeittoa, lihalientä, lantrattua sokeritonta glögiä, mehua ja teetä. Kotona olemisen ehdoton paras puoli muutne oli se että voi nukkua kyljellään!

Neljäntenä päivänä hiilidioksidisärky oli poissa, jäljellä on vain leikaussärky. Ja ylläri ylläri, ähky ja huono olo. Oli sellainen olo että on juuri vetänyt jouluaterian ja röyhtäyttää mutta ei saa röyhtäistyä. Nukkumaan mennessä olo oli että saanko edes unta, mutta nukahdin sitten. Aamuyöllä heräsin siihen, että huono olo oli mennyt pois. Ai kun oli ihanaa nukkua melkein normaalisti!

Tänään, viidentenä päivänä, vointi on varsin hyvä, kun pienensin kerta-annokset alle desiin. Nyt vain ihmettelen että miten saan kitattua pakollisen nestemäärän kun tultuu siltä että olisi kaikein onnellisin jos ei söisi eikä joisi mitään. Väsynyt olen, ei esim. jaksa puhua puhelimessa tai surffata netissä. Ensi tiistaina on hakasten poisto ja kuukauden päästä on jälkitarkastus. tästä tämä sitten lähtee

Hieno homma. Onnea!
Imppa

Onnittelut uudesta elämästä ja mukava kuulla että kaikki on mennyt kohtuullisen hyvin:) Aamulla kävinkin täällä etsimässä kuulumisiasi ja vähän jo huolestuin kun en niitä löytänyt. Parin laparoskopian jälkeen tiedän miltä noi hartiasäryt tuntuvat eikä todellakaan ole mitään herkkua. Mun leikkaus Virossa edessä kolmen viikon päästä 7.12 ja se tehdään avona niin ainakin noilta säryiltä selviän:)

Onnea Salli ja Toipumisia......!!!

Huolissani olin minäkin, kun ei susta alkanut mitään kuulua! Kiva kuitenkin, että olosi on paranemaan päin, ja ainakin omasta kokemuksesta (vaikka meillä eri leikkaustapa olikin) voin sanoa, että jokainen päivä on aina vaan parempi olo.

Onhan se jännä tunne, kun oikeastaan on koko ajan kylläinen, mutta silti pitäisi ruokaa mättää sisään. Kyllähän se siitä kai vähitellen tasoittuu, ja nämä ekat viikot syödään vaan siksi että pysytään hengissä ja pidetään aineenvaihduntaa yllä...

Olisi kiva kuulla lisää toipumisestasi, jahka jaksat kirjoitella!

Tsemppiiii Salli!

Jaksamista myös!!!!!!!!!!!!

T: Tepa 43

Onnittelut leikkauksesi johdosta. Tervetuloa kerhoon...

Kummisetä

Onnittelut. Kyllä se siitä rupeaa sujumaan koko ajan helpommin.Röyhtäilyn
tarpeeseen ja mahan äänekkyyteen on kyllä tottumista.

T: Jemima-61

Kiitos kaikille toivotuksista! Eilen oli tosi hyvä yö, olin jopa unissani kääntynyt vatsalleni. Olo on kivuton, mutta en toki vähennä määrätyjä kipulääkkeitä vielä aikoihin, onhan ne ihan syystä määrätty. Seuraava projekti onkin sittten hissukseen duunata tämä syömisjuomishomma sellaiseen kondikseen että voisi mennä töihin reilun parin viikon päästä. Siellä kyllä ymmärretään jos syön välipaloja työskennellessäni, mutta ei passaa jos ei jaksa tehdä duuniaan tai jos joutuu menemään sohvalle pitkälleen kesken päivän...

Onnea onnistuneesta leikkauksesta, meidät leikattu samaan aikaan minut täällä kotimaassa yleisellä puolella ja tähystämällä mutta vasta eilen Perjantaina pääsin kotia sairaalasta koska täällä kuljetaan tietyn kaavan mukaan eli sairaalasa leikkuupäivä vain neste suoneen, toisena 500mm nesteitä kolmantena 1000mm pehmeätä ruokaa ja neljäntenä vasta vapaasti pehmeitä ja jos ei tule ongelmia niin sitten vasta kotia.

Ritu: aika hurja ero! Itse sain leikauspäivän iltana ja yönä suun kautta vettä (vaikka en paljoa juonutkaan) ja heti seuraavana päivänä tippa pois keskipäivällä ja 1,5 olis pitänyt juoda jos olisi kotiin halunnut päästä. Itse en ihan siihen yltänyt mutta enpä ollut kotiinkaan lähdössä. Kun sanoin kirurgille jotain siihen suuntaan että nyt hän oli hommansa tehnyt mutta kyllähän minä voisin homman sössiä, hän sanoi että siinä onnistuisin vain jos söisin kokonaisen tuplahampurilaisen

No joo, mulla on epäilys että joko se teki isomman vatsapussin kuin mitä se etukäteen kertoi tai sitten mulla ei oo oksennusrefleksiä paljon mitään, miten muuten on mahdollista että söin kolmantena päivänä leikkauksesta 2dl kerralla ilman suurempia seurauksia?

Muuten: Ennen leikkausta en ollut tajunnut että myös kirkas juoma täyttää mahan niin että sinne ei taas aikaan mitään mahdu. Eihän se määrätty vartin väli riitä mihinkään kun on niin täysi olo että ei voi syödä.

Terve! Aikamoinen ero yksityisellä ja kunnallisella näköjään on! Itselläni peijaksessa tiistaina leikkaus, siintä teholle ja keskiviikkona iltapäivällä varmistettiin ettei liitokset fuskaa. Sitten vasta osastolle jossa sain juotavaa. Eipä kyllä ollut janokaan yhtään, sen verran hyvin nesteytettiin kaiken aikaa. Ja täytyy sanoa että peijaksen henkilökunta täyttä kymppiä kaikki tohtori Leivosta ja Jaseria myöten!
Imppa

Todellakin, huh mikä ero! Minähän en ollut teholla ollenkaan vaan leikkuusta heräämöön ja siitä vuodeosastolle. Siellä oli kyllä kaikki mahdollinen valvonta seuraavaan aamuun asti, ainostaan sydänkäyrää ei vuodeosastolla otettu.

Mulla myös saumojen pitävyys tarkastettiin heti saman leikkauksen yhteydessä eikä enää jälkikäteen. Kustannustehokkaita ovat tuolla yksityisellä?

Tsemppiä teille!




: Tepa43

Onnea uuteen elämään! Hyvä että kaikki meni hyvin ja olet kotona

Kuulumisia: Päädyin sitten minäkin siihen "Ei saa syötyä ja juotua tarpeeksi" -junaan... Juuri join ja nyt pitäisi odotella että mahtuisi ruokaa mahaan mutta puolen tunnin kuluttua saa ottaa särkylääkkeen ja se vaatii nestettä ja sitten taas odotellaan... Onneksi on vielä puolitoista viikkoa saikkaria tähän rumbaan.

Ravintoterapeutilta tuli käsky vaihtaa funlight maitoon tai lantrattuun jogurttiin että saisin lisää proteiinia ja ravintoa samalla kun juon. Eli kauppaan ostamaan kaakaojauhetta, kun en maidosta sellaisenaan pidä.

Ainakaan en ole kertaakaan oksentanut vielä. Pelkkä ähky olokin antaa aivan tarpeeksi selvän viestin että "lopeta heti syöminen!" Valitettavasti jos ehdin tähän varoitukseen asti niin luvassa on joka tapauksessa puolen tunnin huono olo, vaikka oksua ei tulekkaan.

Mulla ei ole toistaiseksi ollut tommoisia ongelmia, päin vastoin tuntuu, että enemmänkin vois syödä kun sen 800 kalorin edestä! Tämä voisi antaa viitteitä siitä, ettei laihtuminen operaation jälkeen olekaan vallan "helppoa", eli tarkkaan täytyy syömisensä valita.

Annettiinko teille siellä Eirassa ohjeistusta noista proteiinilisistä? Pulssissa on vähän aikaa sitten siirrytty ohjeistamaan, että 2Xoma paino (siis grammoissa!) pitäisi mennä vuorokaudessa, ja SE on kamalan paljon se! Just äsken söin proteiinijauheella vahvistettua jukurttia, ja kohta taas samaa jauhetta rahkan seassa, eli epäilenpä, että viikon päästä ko. jauhetta tulvii jo korvistakin.

Noi Actimelit on kanssa käteviä pikkujuomia, saatko sellaisia juotua? Sen sijaan Elovenan välipalajuomat ei kyllä uppoa minuunkaan, mutta juotavat jukurtit sen sijaan ihan maistuvat, koska olen niitä ennenki pikkunälkään (nykyään ei enää muuta olekaan!) käyttänyt. Entäs saatko rahkaa syötyä, edes hyvin maustettuna? Siitäkin niitä proteiineja irtoaisi. Ai niin, ja meille kovasti markkinoitiin kanssa piimää, jota juon muutenkin, mutta aika "ruokaisalta" se tässä tilanteessa tuntuu.

Mä juon itse väliaikoina vaan vettä, kun kaikki muu syötävä onkin sitten maitopohjaista. Vessakäynneistä tajusin pari päivää sitten, että olen sittenkin juonut liian vähän, ja nyt mulla on vesilasi vieressä koko ajan. Eikun hörppäilemään...

Pitää kokeilla noita pikkujogurtteja... Nyt kokeilen intialaista lassia, eli juotavaa jossa on 1dl luonnonjogurttia, 2dl vettä, sekä vähän makeutusainetta, kanelia ja kaardemummaa. Rahkaa en ole vielä kokeillut kun sen lantraaminen vaikuttaa niin työläältä. Ravitsemusterapeutti sanoi että voin lantrata jopa tuorejuustoa jos tuntuu hyvältä...

Mulla ei ole proteiinille grammamäärää, paitsi että joka vaiheessa hoetaan että sitä pitää syödä ja paljon. Onneksi maustamaton proteiinijauhe ei maistu paljon miltään, paitsi jotkut ruoat se "hörhöttää" rumiksi.

Kokeilin lisätä ruoan kaloripitoisuutta lisäämällä keittoannokseen 1tl öljyä. (pitäisi syödä 4tl öljyä tai margariinia päivässä, hah) Kasviskeitossa onnistui, mutta kun lisäsin öljyä tämän hetkiseen soppaani, jossa oli jo rasvaa (kookosmaidosta), rasva tulikin sitten ulos sellaisenaan sitä "luonnollista reittiä". Eli eipä onnistunut rasvan lisäys.

Mutta en ole kyllä koskaan kuullut että gbp aiheuttaisi "Alli"-efektin eli rasvaripulia jos syö liikaa rasvaa. Mulla näyttäisi toimivan myös näin...

moikkelis ohitus ja osapoisto leikattu salli ja tirlittan!!

kiva että jaksatte kuulumisia foorumille,
soijapohjaiset jogurtti juomatja jugurtit varmaan hyviä
saa sen oikean laisen rasvankin siinä samalaa,,esim suosittelen,,


jännä kun erillaislla leikkaus jutuilla noinki erillainen leikkausken jälkeinen olotila,
tosin pieni prosentti otos, te olette mutta
saman kalitaisia ovat foorumin kokemuskset kyllä kun lueskelee tätä.
toipumisia ja uuden ruokailu tavan opettelua molemmille!!

Hitaasti mutta varmasti tuntuu paino tippuvan, 1kg viikossa. No, ei pitäisi valittaa tuostakaan.

- päätin lopettaa kahvin juomisen. Olen sitä itselleni kyllä keitellyt, mutta aina on jotenkin suurin osa kahvista mukin pohjalle unohtunut, ja nyt kun palasin töihin päätin että turhaan sitä juon jos ei tee mieli.

- Yleinen huomio, joka kannattaa ottaa huomioon jo leikkaukseen valmistautuessa: Ruoan määrää koskeviin ristiriitaisiin tunteisiin kannattaa varautua! Minäkin olen ihan älykäs ihminen ja tiedän kyllä kuinka vähän tai paljon pitäisi syödä ja mitä pitäisi syödä. Ongelma on siinä, että ruumiin uusi kylläisyysviestien määrä on niin outo. Kylläisyydestä saattaa tulla sellainen olo, että "olet syönyt tänään kuin sika, koko ajan syömässä jotain ja aivan liikaa!", ja kun sitten järjellä miettii niin on tullut syöneeksi koko päivänä sen verran kuin mitä normaalisti söisi yhdellä aamupalalla.

- Ruokaan ei enää näin 3 viikon jälkeen liity negatiivisia tuntemuksia, mutta olen edelleen sitä leikkauksen jälkeistä heimoa jonka on helpompi syödä liian vähän kuin liikaa.

Eli ollaan palattu arkeen, Sörkansalli! Mulle edelleenkin on suurin huoli se, että on vaikeaa pitää kalorit siinä 800 kieppeillä, eli toista heimoa olen kuin sinä. Kaikki maistuu ja uppoaa, joten voipi olla työlästä vahtia syömisiään jatkossakin, eli voit olla tyytyväinen "vähäsyömäsisyyteesi"!

Onnea vielä kerran teille molemmille! Itsellä on Gbp ens keskiviikkona Tallinnassa... Vielä(kään) en osaa ihmeemmin pelätä operaatiota mutta asia pyörii mielessä paljon. Ja just tää mistä Tirlittan kirjotti että jospa ne mieliteot ja ruokailu ei niin hirveesti muutukaan??? Mäkin kun olen aina ollut tosi hyvä syömään melkein mitä vain ja on tosi harvinaista että mun ruokahalut menis mistään. Nyt influenssassa ei ihmeemmin maittanut kun maku- ja hajuaisti hävisi mutta muuten syön aina hyvällä ruokahalulla.
Sörkänsallia ymmärrän hyvin tossa miten alkaa miettimään ruokamääriä eri tavalla; muistan itestäni joskus eneiltyäni kun repsahti niin piti niitä annoksia valtavina vaikka todellisuudessa oli syönyt vaan pari voileipää.... Joskus mietin että yhtä toivotonta laihduttajaa ei oo olemassakaan kuin minä, pärjäänköhän edes tämän viimeisen vaihtoehdon kanssa

Ällös huoli Turkutuulia, kyllä ne ruokahalut ainakin PIENENEE ja mieliteot muuttuvat semmoisiksi, että niitä on helppo vastustaa. Eli kyllä laihdut ihan varmasti!!!

Eilen oli yhden jälkitarkastus eli kävin hakemassa terveen paperit Samalla oli myös ravintoterapeutti. Muuten oli kaikki jees paitsi vähän mietittiin että miksi mun pitää edelleen syödä kipulääkettä särkyn kun mitään särkyjä ei pitäis enää olla. Keppiä tuli, että pitäisi syödä ja varsinkin juoda enemmän. Ravintoterapeutti pisti mut juomaan lasin vettä siinä vastaanotolla, ja lääkäri tsekkasi kuivan ihon, kuivat huulet ja kuivan kielen ja sanoi että toi on muuten kuivumista, juo!

Mutta milläs juot kun kaikki juominen on sellaista väkisin hörppimistä? Sitä menee helposti yhden lasillisen juomiseen kolme tuntia aikaa. Ja ohjeeksi tuli syödä 1200 kcal päivässä (!) Ai mihin mahaan? Mutta oikeesti tuo 1200 kcal on kyllä ihan hirmuinen määrä jos ruoka on sokeritonta ja vähärasvaista ja muutenkin hyvin energiatiiviistä ruoasta tulee ähky olo.

Yritän kyllä ottaa ohjeesta vaarin ja pitää tarkempaa syyniä ravinnosta. Standardiaamupalani (viilipurkki) lisäksi piti syödä vielä lihaleikkelettä, mutta kun piti ensin juoda ja sitten syödä se leikkele, aika loppui kesken ja viili piti syödä työpaikalla... huoh. Kuka olisi uskonut että syömisestä tulee ajanhallintaongelma?

Mulla nyt on jo puolivuotta leikkauksesta, mut toi juomis/syömis-rytmi ei tuota enää mitään ongelmia. En muista oliko ihan alkuun vai ei.. No joo, pystyn juomaan jo 10-15min jälkeen syömisestä (riippuu toki vähän mitä sitä on kiskonut napaansa ) ja juomaan ensin ja syömään sitten heti perään, ilman minkäänlaisia oireita. Joskus saattaa tulla vähän hassu olo ku juo heti syömisen jälkeen, mutta ei mitään siis kuolettavaa tuskanhikistä ahdistusta. Pystyn myös juomaan 7dl tunnin aikana. Hmm.. pitäisikö huolestua? On kyllä sellai olo aina, että syö koko ajan ja ihan liikaa... Mut paino putoaa joten ei kai sitä ihan hirveästi sitten väärin tee kuitenkaan asioita. Nyt jouluna on kaikenmaailman herkut kyllä kiusauksena, tänäänkin kiskasin menemään kaksi joulutorttua (tosin ennen aikaan meni surutta 4-5 ) ja suklaata.. Siitä potee sitten huonoa omatuntoa, vaikka tiedän että suunnilleen jokainen, normaali painoinenkin, tuppaa syömään jouluntienoilla kaikkea turhaa, mutta koska mä olen lihava ja nii lihava et ihan leikkauksessa piti käydä ni tuntuu että herkut on multa kiellettyjä. Hmh.. Ja sitten olen vielä niin laiska että en edes yritä lopettaa mätöstystä ennenku joulun jälkeen. Syyllisyys on kuulema hyvästä, ku se rohkaisee tekemään päätöksiä ja tekoja oikeaan suuntaan mut mitäs hitsin hyötyä siitä on ku on kauhea syyllisyys mut silti laittaa torttua poskeen minkä kerkiää.. Hyi. Nyt on taas tosi huono omatunto. Miksei sit vaan vois antaa niiden olla jos siitä tulisi henkisesti parempi olo?