Laihdutusleikkaus ja raskaus

Toivotan onnea vauvauutisiin, hedelmöityskyky kun laskee kolmenkympin jälkeen kuin lehmän häntä. Toisaalta jos vauva tulee, on se tullakseen, eikä siihen kukaan voi sanoa mitään. Ihan kamalasti en sitä päätöstä lykkäisi, varsinkin jos voit hyvin ja painonlasku on tasaantunut. Mulla paino ei ole koskaan mitään kilokaupalla tippunutkaan vaan ihan tasaisesti n. kilon viikossa ja ihan ilman komplikaatioita ja ongelmia olen selvinnyt.

Sain itse raskauteen luvan 1 vuosi ja 3 kuukautta jälkeen leikkauksen. Painoindeksi oli silloin jo alle 30. Lääkäri määräsi foolihappokuurille 2 kuukaudeksi ennen, kuin lupa heltyi. Ensimmäinen raskaus 8 vuotta sitten olin yli 40kg painavampi.Silloin raskausajan diabetes, korkeat verenpaineet ja synnytys käynistettiin raskausmyrkytyksen vuoksi. Nyt verenpaineet 110/75, et toivottavasti nyt menee paremmin loppuun asti.. ;)

Painoindeksi itsellänikin oli jo tuossa vuosi leikkauksesta bmi 28 joten kai se turvallisella puolella oli mutta lupaa ei vaan tullut. Tosin b-12 vitamiinit olivat myös puutos tilassa mutta toivottavasti saan sen tuossa 18 kk tarkastuksessa koska muuten mulla jää ne lapset tekemättä. Ikä tulee jo likaa vastaa ja SE on tosiasia sanoo lääkärit mitä sanoo.

Tikrustiina minulle on tullut se käsitys yleisenpuolen lääkäreistä, että ovat enemmänkin kiinnostuneita leikkaustuloksistaan kuin potilaan raskaushaaveista. Sairaalathan keräävät leikkauksen jälkeen väh. 2 v. ajan (aikaisemmin 10v., nyt enää tutkimuksessa mukana olevia seurataan 10v.) painotietoja ja raskaushan ei kovinkaan "hyvää" tee sillä painoindeksille. Omien ja muiden kokemuksien perusteella sanoisin, että 2v. raja on juuri siksi laitettu raskaaksi tulolle.

Jos sulla paino pudonnut ok ja vitamiinipuutos hoidossa rupeaisin foolihappoja ottamaan(hyvä artikkeli http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Raskautta+suunnittelevien+naisten+kannattaa+sy%C3%B6d%C3%A4+foolihappolis%C3%A4%C3%A4/1135247339942 ).

Itse en ainakaan meinaa 2v. odottaa lapsettomuushoitojen jatkamisen kanssa vaan varmasti kevään aikana aloitetaan (vajaa vuosi leikkauksesta). Voi olla, että laihtumiseni kärsii sitten siitä, jos raskaaksi tulen, mutta antaa kärsiä vaan. Enemmin haluan lapsen, kun olla normaalipainoissa pari vuotta leikkauksesta. Kyllä mä kerkiän sittenkin, jos lapsen saan jatkaa sitä "kalorilaskentaa".

Oletko kysynyt lääkäriltä selvää syytä miksi et saisi tulla raskaaksi? Ja oletko kysynyt sitten asiasta vielä lapsettomuuslääkäriltä/ gyneltä? En nielisi sinuna kieltoa ja jäisi odottelmaan.

Onnea kaikille raskautuneilla ja onnea matkaan niille jota sitä suunnittelevat!

Mä tulin raskaaksi tossa toukokuulla ja kaikki sujui normaalisti kunnes viime keskiviikkona tyttäremme syntyi spontaanisti raskausviikoilla 25, eli siis lähes 4kk ennen laskettua aikaa. Hän on nyt lastenklinikalla tehohoidossa ja on voinut tasaisesti ensimmäisen elinviikkonsa. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, mutta toivo hänen jaksamisestaan on suuri.

Lääkärit eivät ole osanneet sanoa mitään selkeää syytä ainakaan toistaiseksi ennenaikaiselle synnytykselle, mutta kukaan ei ainakaan ole myöntänyt, että syy voisi olla ylipainossa tai laihdutusleikkauksessa. Ehkä jälkitarkastuksessa osaa lääkäri jotain sanoa, en tiedä..

Oi- onnea teille! Toivottavasti kaikki menee hyvin. Mun veljen vauva syntyi 26 viikolla ja on oikein ponteva kaksi vuotias nykyjään. Lastenklinikalla on hyvä hoito.

Voi juku sinizii! Onnea pikkutytöstä! Kaikki ei mennyt ihan niin kuin piti, mutta ihmeen sitkeitä nuo pikkuiset ovat. Parin vuoden iässä mitään eroa kehityksessä ei enää ole. Toivon kuitenkin jaksamista teidän perheelle.

Siniziille onnea pienen pienestä prinsessasta <3. Ja kovasti pikkuneidille enkeleitä matkaan, että jaksaisi vielä kasvaa sinnikkäästi ennen kotiinpääsyä :-)

Onnea ja voimia Siniziin pikkuiselle ja perheelle!
Oma lapseni syntyi aikoinaan viikolla 33 ja on nyt 6v, eskariryhmänsä pisin.
Syntymäpaino oli 2070g ja pituus 45cm.
Tehohoidossa oli vajaan kuukauden.
Hänen viereisessä pedissä oli silloin tyttö, joka oli painanut syntyessän 500g. Hän painoi 3kk iässä 1,5kg. Jäi mieleen, oli niin pieni, mutta tosi sitkeä sissi =)

Sinizii paljon onnea pienestä silmänterästä.

KUN ON OIKEIN PIENI

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI LENTÄÄ LINNUN UNTUVALLA,
NUKKUA ORVOKIN LEHDEN ALLA,
KUN ON OIKEIN PIENI.

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI KEINUA HEINÄSSÄ HEILUVASSA,
LEVÄTÄ KUKASSA TUOKSUVASSA,
KUN ON OIKEIN PIENI.

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI ISTUA LUMIHIUTALEILLE,
JA LIITÄÄ MAAILMAN TUULIEN TEILLE,
KUN ON OIKEIN PIENI.
-Hannele Huovi-

Toivottavasti kaikki menee hyvin Sinizii!! Ja Onnea koko perheelle!!

Tikrustiina75!! Itse en edes lupaa ole kysynyt kun "vahingossa" raskauduin! :D
Olin ihan vaan varmuuden vuoksi hakemassa ehkäisyä (ei olla miehen kanssa käytetty mitään 5 vuoteen ku mulle sanottiin et eipä taida napata...) kun ei saisi siihen kahteen vuoteen raskautua ja lekuri sitten sanoi että hmm... ois kohtu vähän turvoksissa...
Pelästyin tietty et nyt on jotain pahasti vinossa, mut eipä sit ollukkaan, vaan pieni ihme oli tapahtunu... :)

Tyksissä mut on leikattu ja ei oo kyl yhtään pahaa sanaa ketään sanonu! Olin itse ihan varma et nyt tulee kyllä aborttikäsky ku leikkauksesta ol just alle puol vuotta, mut ei tullu muuta kun et normaali raskautena pidetään! :)

Tietty kannattaa pitää ne vitamiinit ja foolihapot sun muut paremmassa syynissä ku normaaliraskaudessa, mut muuten ei oo mitään ihmeellisyyksiä.

Olin viimeviikolla "treffeillä" kirurgin kanssa (1-vuotis kontrolli) ja häneltä kysyin et kun se vauva kasvaa niin isoks et toi vatsalaukku menee vähä niinku lytyyn, ni onko mahdollista et se ruoka ei enää mene eteenpäin sieltä, ni vastauksena sain et eihän se sinne "tavalliseen"kaan vatsalaukkuun jää... :D

Nyt ois menossa rv 24+6 ja tuntuu et jotenki toi ruoka kyl liikkuu hitaampaa tuolta vatsasta eteenpäin ja olen tullu viel herkemmäks niille ruoka-aineille mitkä ei aemminkaa sopinu.
Miten teillä muilla? Onkko vatsa viel herkempi sanomaan niistä epäsopivista ruoka-aineista? (mulla on vehnäjauho ihan tosi iso ei-ei nykyään!!)

rauhaisaa odotusaikaa! :)

Mulla oli kanssa sama, että ruoka aineet jotka hieman tökki aikaisemmin alkoi tosiaan tökkiä ku tulin raskaaksi. Esim pasta ja kokoliha harvoin halusi pysyä sisällä lainkaan. Mulla oli myös pahoinvointia koko raskauden ajan ja oksennusherkkyyttä ns ällöttävien asioiden äärellä. Olin oikeastaan jo niin tottunut siihen, että hämmästyin ku olo "normalisoitui" synnytyksen jälkeen lähestulkoon samantien.

Mulle on alusta asti sopinut kaikki ruoat eikä raskaus ole tuonut siihen mitään uutta. Vatsakin toimii ihan normaalisti. Terveelliemmin voisin syödä ja pitäisikin, mutta jostain syystä karkit ja suklaat maistuvat paremminkin kuin ennen raskautta. Pienemmästä määrästä tulee kylläiseksi ja tyytyväiseksi. Helpompaa tietysti syödä pätkis kuin tehdä ruokaa.

Vauva kasvaa ja voi hyvin, huomenna alkaa 24. viikko. Potkut ja muksautukset ovat tällä hetkellä ihaninta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Muutenkin olen kyllä nauttinut kauan kaivatusta raskaudesta heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Paino on tippunut 10kg näinä 24. viikkona ja on nyt pysynyt samoissa jo jonkin aikaa. Nyt haasteena olisikin jättää ne karkit kauppaan ja oikeasti panostamaan ruokavalioon, ettei paino lähde kovasti nousemaan kun vauva kasvaa.

Onnea Sinizii teidän perheelle ja pienelle hyviä vointeja! Onneksi on hyvät teho/keskoshoidot Suomessa

Menkat oli 2vko:a myöhässä ja ehdin toivoa olevani raskaana, alkoivat kuitenkin tänään, melkoinen syntymäpäivälahja.
Tuntuu kuin vuori olisi heitetty niskaan. Ikä loppuu kesken lasta yrittäessä ja parisuhdekaan ei tunnu onnistuvan ja meni vielä työpaikkakin alta, vähän liikaa yhden ihmisen kestettäväksi.
Paha mennä mihinkään lapsettomuus tutkimuksiinkaan jos tämä parisuhde kaatuu alta, yksinäisillä ihmisillä kun ei sinne ole mitään asiaa.

Eikö Suomessa yksinelävä saa hedelmöityshoitoja luovutetuilla siittiöillä? :O

Lootus; Voimia!

kyllä varmaan yksityisellä puolella mutta julkisella tuskin

Lootus ei maksa paljoa yksityisellä puolellakaan. Parilla sadalla saa luovutettuja (tanskalaisia) siittiöitä. Tsemppiä!

Älä lootus hätäile, koskaan ei tiedä koska kohtalo kävelee vastaan. Parempi saada se lapsi miehen kanssa, joka pysyy lapsen ja sinun elämässä. Minulle tehtiin keinohedelmöitys 37-vuotiaana ja raskauduin heti ensimmäisellä kerralla. Vaikka siittiöt maksaisi vaan pari sataa, niin kyllä keinohedelmöityksen kustannuksissa puhutaan tonneista eikä satasista. Pelkästään lääkkeet pamauttavat maksukaton yli heti alussa. Ja mikä kummallista kaikki lääkkeet eivät kuulu maksukaton piiriin mm. progestroni, joita on kuitenkin otettava. Ei sinulla ole vielä niin kiire, ettetkö ehtisi laittamaan elämääsi järjestykseen ja vielä löytämään itsellesi elämäsi rakkauden.

Ei pelkkään inseminaatioon tarvita välttämättä edes lääkkeitä. Se voidaan tehdä luonnolliseen kiertoon. Sen sijaan ivf maksaa toki kolmisen tai nelisen tonnia riippuen tuleeko pakastettavaa vai ei.

Inseminaatio hoidon lääkkeet taas eivät yleensä maksa kuin alle 100€

Minulla ei tuo inseminaatio tuottanut mitään tulosta. Siinähän ruiskutetaan siittiöitä vain kohtuun. Sen homman osaa ukkokultanikin. Inseminaation onnistumisessa on kyllä eroja, tiedän kyllä pareja, jotka ovat tulleet inseminaatiolla raskaaksi, eikä ole tarvinnut lähteä keinohedelmöitykseen.

Itse tiedän monia inseminaatiolla raskautuneita. Sehän tuottaa plussan vain 15% tapauksissa eli saman minkä normaalistikkin saa aikaan. Jos miehessä vikaa, niin saattaa toimia hyvinkin.

Heippa, mitäs kuuluu näin loppuvuodesta muille odottajille?

Itsellä viikkoja nyt 23 takana ja väsymys painaa edelleen. Neuvolassa ne olivat huolissaan, kun painoni on noussut ainoastaan 200g koko raskauden aikana ja alkuraskaudesta paino laski yli 2 kiloa. Ylimääräiset verikokeet otettiin, niissä kaikki hyvin ja ultrassa myös. Vatsa on 1cm isompi, kuin aikaisemmassa raskaudessani 8 vuotta ja 50 kiloa sitten. Ruoka vaan ei maistu tai sitten, kun syön niin oksennan hetken päästä Sitten, kun ei pysty syömään niin alkaa huimaamaan ja verenpaineet ovat olleet alhaiset 112/66. Toivon vaan, että kunnialla loppuun asti pääsisin oloni kanssa, kaikesta huolimatta onnellinen

Kiva kuulla Pia, että raskaus sujuu kuitenkin hyvin. Pitää vaan yrittää syödä usein pieniä annoksia, minulle maistui parhaiten hedelmät ja salmiakki. Kunnon ruokaa en oikein saanut syötyä. Unta tarvitsee enemmän ja säännölliset päiväunet tekee hyvää. Minulla kun ei ole muita lapsia eikä perhettä hoidettavana, olen voinut hyvin levätä kun väsyttää ja syödä mitä mieli tekee ja jättää syömättä jos ei tee. Ei ole tarvinnut ressata mistään. Nyt on ruokatottumukset hiukan muuttuneet taas normaalimmiksi, mutta pääosin hiilihydraattipitoisia ruokia syön edelleen. Proteiinit ällöttää. Minulla tippui paino siinä alussa 10 kg ja koko raskauden aikana on tullut 2 kiloa takaisin. Leikkauksesta oli tosin kulunut vain 4 kk kun tulin raskaaksi. Vatsa on jo aika valtava. Minulla on siis 33 viikko lähdössä käyntiin. Olen nauttinut tästä raskaudesta täysillä ja toivon, että loppukin menisi yhtä hyvin. Kuukauden päästä alkaa äitiysloma ja kahden kuukauden päästä odottelemme jo vauvaa tulevaksi. Ihanan jännittävää aikaa eletään.

Kaikkea hyvää Haaho!
Ihana kuulla hyviä uutisia =)