Etenemistä ja kuulumisia...

Mitenkäs olisi jo kaikilta leikatuilta kuulumisien kertomiset, ja uuden elämän aloittamisen ja sen jatkamisen kertomisien aika?

Elikkä itse olin Eiran sairaalassa 24.11.09 GBP leikkauksessa ja painoa on pudonnut leikkauksen jälkeen 37kg ja vaatekoko pienentynyt hurjaa vauhtia :)
Vuosi sitten aloitin eneilemään ja viime vuoden maaliskuusta on kokonaisuudessaan painoa pudonnut 52kg elikkä jo pienemmän ihmisen verran...
Ruokailu vielä hieman vaikeeta, hyvä kun saan edes sen 1 dl verran syötyä ennen kuin tunnen oloni liian täydeksi, ja vettähän juon sen 1½ litraa päivässä ja ulkoilen hulluna tytön kanssa ja ihan itsekseenkin välillä pääsen :)

Mielellään muidenkin kuulumisia kuulisin..

Toukokuussa 2009 Mehiläisen kautta (yhden leikkaavan lääkärin vastaanotolta) lähete Peijakseen, normi kunnallisten kiekuroiden kautta leikkauspöydälle(ei leikannut lähettävä lääkäri) 10.12, josta keuhkokuumeen lisätuotteena kuitenkin kotiin toipumaan viidentenä vuorokautena leikkauksesta. Kateellisena olen aina lukenut, kun kipuja tai muuta suurimmalla osalla ei ole ollut. Itse naukkailin kipulääkkeitä 1 1/2kk leikkauksesta, syöminen oli huonoa 4kk leikkauksesta, nyt viimeisen kuukauden aikana etovat pahat olot, yökkäily ja yleinen heikotus on häipynyt. Nyt vasta tunenn alkaneeni toipua. Ruokaa menee pieninä annoksina n 1 1/2dl kerrallaan tai 1/3 leipäsiivusta, maitoa, nestettä tai jururttia sellainen 2- 2 1/2 dl, mutta kiinteät siis rajoitetusti. painoa on loka-marraskuun vaihteesta lähtenyt ennen leikkausta 10kg ja eilen rikoin leikkauksen jälkeen 30kg laihtumisrajan, joten yhteensä olen 40kg "hoikempi". Matkaa tavllisen näköiseen ihmiseen on vielä saman verran, kun nyt pois olen saannut. Tällä kokemuksella, en ole lainkaan varma, lähtisinkö rumbaan uudelleen. No, nyt on helpompi hymyillä ja kenteis tämän vuoden joulukuussa, kun vietän vuosipäivää, olen kiitollinen ja iloinen uudesta minästäni. Vielä en osaa iloita, paitsi että vanhat vaattet ovat tulleet ylisuuriksi, mutta kaapissa on runsaasti ihan hyviä liiankin pieniä vielä odottamassa. Jos ei muuten kehtaa pitää, alan tuunailemaan niitä. Oikein mukavaa kesän odotusta kaikille, tsemppiä leikkaukseen mneville ja sitä harkitseville. Tämä oli vain yksi tällainen hiukan negatiivisempi kokemus, mutta skipatkaa yli, jos tuntuu pahalta. Suurin osa tai melkeinpä kaikki tällä palstalla ovat erinomaisesti toipuneita ja hyvin voivia leikattuja!

Ma olin leikkauksessa 15/12/2009. Toipuminen oli suht nopeaa ja kaikenkaikkiaan nyt on pudonnut 43kg. Viela on paljon pudotettavaa, mutta olen kylla nyt jo tosi tyytyvainen. Ilman leikkausta en varmasti olisi edes tassa painossa nyt.
Koko prosessi on ollut paljon helpompi kuin kuvittelin etukateen, ehka mulla on ollut hyvaa tuuria mukana, ja tietysti taitava kirurgi, joka on kovasti tyytyvainen mun edistymiseen. Hetkeakaan en ole katunut, etta lahdin talle tielle. Elama on normalisoitunut ihan huomaamatta, eika syomisiakaan enaa tarvitse niin kovasti miettia.
Hyvaa jatkoa kaikille leikatuille ja onnea matkaan teille, jotka viela odotatte leikkaukseen paasya.