Kuulumisia

Moi !

Eipä tuu palstalle kirjoiteltua, mutta tässäpä vähän kuulumisiani.

Kävin Oys:ssa 6 kk:n kontrollissa viime viikoilla. Kaikki Hyvin. Paino 139,6 kg eli -44,4 kg yhteensä ihan alusta. Leikkauksen jälkeistä pudotusta siis n. 23 kg. Kyllä mulla on hyvä mieli tästä kaikesta!

Leikannut kirurgi Koivukangas teki kontrollin yhteydessä gastroskopian, koska osallistun leikkauspotilaiden tutkimukseen. Oli se tähystys taas karmeaa, mutta kivalta tuntui, kun lääkäri kertoi, että mahalaukku on pikkuruinen ja muutenkin kaikki kunnossa.

Viime viikolla oli myös ravitsemusterapeutilla käynti. Edeltävästi pidin tarkkaa ruokapäiväkirjaa 3 pv. Ravinnonsaanti, ruokamäärät ja syöntitiheys ovat pääosin ok. Mutta makean välttämiseen sain opastusta ja kannustusta. Karkit kun maistuvat edelleen!!! Vitamiiniarvot muutoin hyvät, paitsi d-vitamiinin määrää lisättiin edelleen. Nyt uusiksi ohjeiksi sain: Multitabs 1 tbl, KalciposD 2 tbl, Betolvex (b-vitamiini) 1 tbl, D-vitamiini 10 mikrogr. 2 tbl. Melkoinen määrä vitamiineja päivittäin.

Olen niin onnellinen, kun tähän saakka kaikki leikkaukseen liittyvä on menny loistavasti eikä kaduta pätkääkään! Kaikkea voin syödä, ruuasta voin ja saan nauttia. Mutta tarkkana on oltava ja koko ajan tsempattava. Itsestään ei leikkauksen jälkeenkään paino putoa. Leikkaus vähän auttaa, mutta suurin työ on tehtävä edelleen itse. Itse olen kokonut hyväksi ja kannustavaksi, että oon kertonu leikkauksesta niin ystäville, työkamuille kuin muille läheisillekin.

Oman kehon muuttuminen ei aina ole helppoa, niin toivottavaa kuin painon putoaminen onkin. Itseä ei oikeen hahmota; minkäkokoinen oon yms. Mutta mulla painon putoaminen on ollut suht hidasta leikkauksen jälkeen, joten mielikin ehtii kyllä mukaan. Kesälläkin oli paino usean kuukauden lähes samassa! Liikunta auttaa kyllä ja tuo niin paljon iloa. Kauan olen haaveillut, että joskus jaksaisin juosta tai siis hölkätä. Ja nyt se on totta. Kerran oon hölkänny pururadalla 5 km yhteen menoon, useasti 3 km. Paljon kävelen ja sauvakävelen myös. Huomenna on alkuohjaus kuntosalille. Kahvakuulaustaki oon kokeillu ja vesijuoksun aloitan, kun uimahallin remontti valmistuu. Liikun sykemittarin kanssa ja se motivoi kovasti. Liikunta on niin iso ilo ja nautinto! Juokseminen tapahtuu itseä kuunnellen pehmeällä alustalla ja hyvillä lenkkareilla. Ja iso merkitys on myös hyvillä urheiluliiveillä... Kirurgikin sanoi, että kyllä pehmeälla alustalla voi juosta ihan hyvin, vaikka painoa on vielä paljon. Eli nyt on siis ihan virallinen lupakin

Tulipa tästä pitkä sepustus. Kirpeän kuulaita syyspäiviä teille jokaiselle ja voimia!

-Sandra-

Kiitos "sepustuksestasi" Sandra. Sulla on mennyt tosi hienosti, hurjan määrän rasvaa olet kehostasi kadottanut! Viestistäsi suorastaan huokuu miten onnellinen olet nyt, ihana lukea miten olet löytänyt liikunnan ilon ja touhuat kaikenlaista. Tsemppiä myös jatkoon!

kääk oliko se maksakoe taas letkun nielemistä vai.....miul ois lokakuussa 1v tarkastus kuopiossa enkä TODELLAKAAN suostu letkuu nielemään....
Muuten on menny hyvin reilu 30kg puonnu ja kuntosali käynnit menny veriin... kyl tää tästä...mut tuo koe jännittää oli niin karsee eka kokemus!

Onniteluni Sandra hyvästä voinnistasi Kaikilla ei ole yhtä hyvin asiat joten saat olla tosi onnellinen että sulla meni kaikki niinkuin pitikin

Maksa arvot otetaan verikokoeella ja maksan koko ultrataan. Ei siis tähystetä.