Lahti esittäytyy.

Heissan!

Uskaltaudun nyt mukaan. Olen 41-vuotias nainen Lahdesta, jonka lääkäri kirjoitti lähetteen kirurgiseen toimenpiteeseen joskus marraskuussa. Joulukuun puolessa välissä sain viestin takaisin, että 6-8 kuukautta ja saan ajan lääkärille. Yllätys yllätys, minulla onkin labrat ja sydänfilmi jo ensi viikolla ja seuraavalla viikolla lääkäri. Ehkäpä tämä johtuu perussairaudestani, johon olen syönyt kortisoonia ja/tai stytostaatteja viimeiset 7 vuotta. Poltin itseni loppuun viime syksynä ja hain kuntoutukseen. Siihenkin pääsin tosi nopeasti, 3 viikkoa ja 3 päivää siitä, kun laitoin paperit vakuutusyhtiöön, minulla alkoi puolen vuoden kuntoutus alkaen 4 tuntisena, aikaa lisäten vähitellen, viimeinen kuukausi 6 tuntisena. Työnantaja tuli loistavasti vastaan ja oli täysillä mukana. Nyt sitten harjoitellaan sitä, että muutkin osaavat tehdä töitä ja yritetään löytää minulle sellainen työmäärä, että jaksan tämän sairauteni kanssa. Vaikeinta minulle on ollut myöntää, että en jaksa ja olen sairas. Sairauteni on sinänsä stressaava, että olen n. 20 - 30 vuotta liian nuori tähän sairauteen, näin nuorta ei toista ole. Olen siis ainoa tämän ikäinen joka tätä sairastaa. Eli kunnon lottovoitto. Sairaus on reumaperäinen, joka aiheuttaa veritulppia, tuhoaa verisuonia päästä ja aiheuttaa sokeuden hoitamattomana. Joten minulla oli tosi säkä, että sitä edes ruvettiin epäilemään. Ja nyt sitten olen saanut itseni siihen kuntoon, että jaksan liikkua, syksyllä en pystynyt liikkumaan 15 mínuuttia. Nyt kuntoutuksen avulla liikun 2 - 4 kertaa viikossa tunnin - 2 tuntia. Ja ongelmaksi on tullut, että painoa on liikaa, rupeaa jalkoihin sattumaan ja on tukala liikkua ja tällä lääkityksellä ei paino tipu. Jokin aika sitten olin tosi tiukasti 9 viikkoa 1700 kalorin dietillä ja paino tippui kyseisenä aikana peräti 0,5 kg.
Joten nyt sitten tämä leikkaus mahdollisuus, ehkäpä sillä saisin painoni siihen rajoihin, että se ei aiheuta ongelmia liikkumiseen. Se kun on perus edellytys, tämän sairauteni kanssa. Alussa, kun kuulin leikkausmahdollisuudesta, koin, etten voi tähän ryhtyä, koska siitä huolimatta, että olen 170 cm pitkä ja painan yli 120 kg, minulla on loistavat verenpaineet, sokeriavarvot, rasva-arvot.... Ainoa ongelma on tämä sairaus ja lääkitys. Päästessäni kuntoutukseen, pyysin päästä juttelemaan jonkun kanssa ja hän sattui olemaan sellainen henkilö joka arvio näihin leikkauksiin menijöitä ja hän sanoikin, että paras syys tähän leikkaukseen on oma olo. Ja kuinka kauan minulla on kaikki muu hyvin, nythän jo jalat ja selkä oireilee. Joten, nyt sitten mennään, katsotaan mitä lääkäri sanoo. Jännittää, totta kai. Olisin kysynyt: Onko kenelläkään kokemusta kyseisillä lääkkeillä, miten paino ylipäätään rupeaa putoamaan? Se kun normaalisti ei alene samoin kun normaalisti. Tulipa melko pitkä esittäytyminen. No, se on tämä jännittäminen.....



Saija

Tervetuloa Lahti täältä saat todella paljon tietoa tästä leikkaus asiasta ja siitä miten ihmiset ovat laihtuneet itse en ole vielä leikkaus pöydälle asti päässyt..mutta se häämöttää jo ihan tossa kulman takana

Kiitos kannustuksesta. Se, mitä olen lukenut, niin todella eri aikoja ihmiset joutuvat odottomaan,. Jos minulla meni alku näin nopeasti, eli lääkäri laittoi lähetteen eteen päin marraskuussa, puolessa välissä joulukuuta tuli tieto, että pääsen lääkärille ja lääkäri on jo kahden viikon sisään ja minut on jo arvioitukin, niin joutuukohan sitä NYT sitten odottamaan kuukausia? Toivottavasti ei. Ja toinen mikä minua hämää on se, että nyt jo otetaan sydänfilmi ja labra, jo ennen lääkäriä. Onko kellään mielipidettä tästä?

Taisin äsken vastata jotenkin väärin, joten yritetään uudestaan.

Kiitos kannustuksesta. Se, mitä olen lukenut, niin todella eri aikoja ihmiset joutuvat odottomaan,. Jos minulla meni alku näin nopeasti, eli lääkäri laittoi lähetteen eteen päin marraskuussa, puolessa välissä joulukuuta tuli tieto, että pääsen lääkärille ja lääkäri on jo kahden viikon sisään ja minut on jo arvioitukin, niin joutuukohan sitä NYT sitten odottamaan kuukausia? Toivottavasti ei. Ja toinen mikä minua hämää on se, että nyt jo otetaan sydänfilmi ja labra, jo ennen lääkäriä. Onko kellään mielipidettä tästä?

Sillä suljetaan sydämmen häiriöt pois tai ainakin tiedetään jos jotain vikaa on. Mulla oli kanssa jo terveyskeskuksessa egk ja labrat. Marraskuussa 08 mun lappu lähti eteenpäin ja syyskuussa leikattiin 1.9.09. Tämän verran mulla meni aikaa omaan juttuun. Mutta en tiedä miten Lahden suunnalla nämä on. Itseni on leikattu Tyksissä.

Hei miljami, tervetuloa vaan porukkaan. Toivottavasti paaset nopeasti leikkaukseen ja saat helpotusta sairauteesi. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta taudista.
Tama on kiva palsta, taalta tosiaan loytyy monenlaista kokemusta ja tietoa.
Kaunis kuva, Tepa. Mina pidan kovasti ruusuista.

Öööööö... Miksiköhän mulle ei olla tehty noita sydän juttuja?eikä ultria??

Ei multakaan ole otettu sydänfilmiä, ultraan olen menossa ensiviikolla. Tuo sydänfilmin ottamatta jättäminen on itseasiassa aika kummallista kun mulla on ollut rytmihäiriöitä. Mutta eiköhän sekin selviä ensiviikolla

Mulla otettiin sydänfilmi ja vatsanultraus vasta tulotarkastuksen yhteydessä n. viikko ennen leikkausta.

TiinaR, sinä voit pyytää ottamaan sen sydänfilmin. Minulle tehtiin se vielä toisen kerran sairaalassa (osastolla leikkauksen jälkeen), kun valitin että rintaa puristaa. Eihän siinä mene kuin yksi punainen minuutti, no ehkä kaksi.

Pitää kysäistä

HYvää huomenta!

Sanokaapa viisaammat, mítä tuo eneily on? Siis, onko se jotain pussiruokaa ja saako sitä reseptillä vai millä.

Lahdesta vain

ENE tarkoittaa erittäin niukkaenergistä dieettiä. Ideana on että syödään alle 800/700 kcal/päivä (miehet/naiset) jolloin elimistö menee paastotilaan ja useimmilla häviää silloin näläntunne muutaman päivän jälkeen. Kaikilla se ei onnistu vaan nälkä voi olla kova. Tärkeätä on syödä niitä pusseja tasaisin väliajoin (2,5-3h) jotta aineenvaihdunta ei pysähdy ja juoda niiden lisäksi ainakin 2L muuta nestettä päivässä. Näin pienellä ravinnolla suositellaan terveysvirnaomaisten taholta vain erikoisvalmisteisia pussiruokia jotka sisältää kaikki elintärkeät vitamiinit ja hivenaineet. Tavallisilla ruoka-aineilla jää näin pienellä energiamäärällä pakostikin tärkeitä aineita puuttumaan dieetistä. Omatoimisesti maksimisuositusaika on ymmärtääkseni 2 viikkoa, itse ENEilin aikoinaan 10 viikkoa lääkärin ja hoitajan seurannassa. Pussivalmisteita saa ainakin isoista marketeista ja apteekeista. Suosituin valmiste taitaa olla Nutrilett ja erityisesti suklaanmakuinen kylmä juoma. Moni sanoo että tuo homma onnistuu kunnolla vain kerran. Itse en enää pystyisi siihen. Sen takia kannattaa se eka kerta ottaa tosissaan.

Kimby kertoi tärkeimmät...................
Kannattaa vähän kattella hintoja niissä on suuria heittoja .....apteekissa on ollut kalleimmat 28€ laatikko täällä Pig & Pay kaupasta sai n.12€:lla.
15pussia/laatikko eli naisilla 3 päivän satsi...... ja tosiaan tuo vesi itse join joka pussin välissä 0,5l pullon vettä tulee se vesi juotuu.............niin hassulta kun kuullostaa jos et juo vettä niin ei kyl painokaan putoo........
........VESI HUONEENLÄPÖSENÄ!!!!!!!!! Sisäelimet toimii sillon paremmin.

TSEMPPIIIIIIIIIIIIIIIIIIII

Mää ostin ihan äskettäin kuukauden satsin nutrilettejä, niihin meni 220e. Täällä on halvimmillaan ollut paketit n. 18e. Siis nutriletit nimenomaan. Allevo on vähän halvempi mutta siinä on muistaakseni yksi pussi vähemmän.

TSEMPPIIIIIIIIIII............

Eikun iloinen mieli päälle ja herkuttelemaan...............

MUISTA SE VESI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Miljami ihmetteli sydänfilmiä ennen lääkäriä.
Niin se kai aina mnee täällä Lahdessa. Itselläni lähetteestä nyt vuosi, lokakuun alussa oli sydänfilmi ja labrat, pari viikkoa siitä sisätautilääkäri, joulukuussa rav. terapeutti ja nyt sitten odotellaan kirurgin aikaa. Eilen 10.3. on ollut lääkärien kokous...odotellaan...

Kiitos, kaikesta tiedosta. Onneksi juon muutenkin vähintään 3 l päivässä, ja huoneen lämpoisenä. ikävä kyllä tällä lääkityksellä se ei meinaa tulla ulos. Saa nähdä miten tuon nälän käy, yksi sivuoireista minulla meinaan on nimeomaan, että lääke luo nälän tunteen. Eikä se mene pois. Minulta on poistunut oikeastaan kokonaan kylläisyyden tunne, on vain ontto olo joka hetkittäin helpottaa kun, arvatkaas mitä tekee? Ihan oikein, SYÖ. Mutta, se selviää sitten, olen joskun paastonnutkin pari viikkoa, tuossa sentään saa syödä. Tosin, olin 9 viikkoa 1500 kalorin dieetillä ja paino tippui 0,5 ´kg. Perjantaina on sydänfilmi ja labrat ja ensi viikon perjantaina lääkäri. Jännittää---

Kiitos vastauksista kaikille, varsinkin sinulle Kimby, osasit todella hyvin selittää tuon eneilyn. Luin mielenkiinnosta sinun tarinasi ja täytyy nostaa sinulle hattua. On todella kiva kuulla, että muillakin on ollut vaikeaa ja sieltä on kuitenkín noustu. En tarkoita, että on kiva, että sinulla on ollut vaikeaa, vaan se, että uskalsit ja sait apua ja nousit sieltä pohjalta. Tsemppiä vain jatkossakin. Kysyisin vielä jotain, kuten aiemmin kerroin sain lapun tuossa joulukuussa, että saan kutsun 6-8 kuukauden päästä. Nyt kuitenkin kävin perjantaina labrassa ja ekg:ssä. Ensi perjantaina on sisätaudilla lääkäri. Mitä sitten, onko jo päätetty, että pääsen leikkaukseen, vai päättääkö tämä lääkäri sen, vai onko vielä joku kokous, jossa nämä päätetään ja kuinka usein sellaisia sitten on, jos kerran on? Minut on kuitenkin jo todettu kallonkutistajan toimesta, että leikkaukselle ei ole estettä, hän lupasi tehdä siitä virallisen lapun. Viime vuonna kävin omasta pyynnöstä ravintoterapeutilla, joka totesi, että syömiseni on ihan ok, liian pitkiä taukoja vain pidän ja proteiinia pitäisi lisätä lääkityksen takia, otetaankohan tämä huomioon?. Ja onko kellään kokemusta, että jos on "kunnossa", niinkuin minä (tarkoitan, että verenpaine on hyvä, sokerit ja rasva-arvot loistavat) niin mitä se vaikuttaa? Minullahan suurin ongelma on perussairauteni, jonka takia minun on oltava hyvässä kunnossa ja liikuttava, mutta nyt rupeaa paino tulevaan vastaan. Nytkin jalka ja kylki on niin kipeä, että täytyy otta 2 kpl panacodia, että pystyy lenkkeilemään ja sehän ei kai ole tarkoitus. Jännittää, jos lääkäri ilmoittaa, että ei diabetesta tai muuta, joten et pääse. Tosin, oma lääkärini rauhoitteli minua ja sanoi, että kyllä se oikea ratkaisu minun kannaltani tulee. Ja onhan tuo kyllä sisätautilääkäri joka tuntee tämän minun sairauteni, ehkä jännitän turhaan. No, kuten huomaatte, minulta tätä tekstiä tulee, mutta kaipaisin kyllä vastausta ainakin tuohon aikataulu hommaan. Ja ilmeisestihän tähystys ja muu tulee vielä tämänkin päälle. Eli, pääsee jos pääsee ja milloin pääsee.......

Tays ei ainakaan pitänyt terveyttäni ongelmana vaan sisätautilääkäri oli sitä mieltä, että hyvä, etteivät oheissairaudet ole vielä tulleet ja leikkauksella estettiin niiden hyvin todennäköinen tuleminen seuraavan kymmenen vuoden kuluttua. Leikkaustiimiin kuuluu Taysissa sisätutilääkäri, kirurgi ja ravintoterapeutti. Myös psygologin konsultaatiota voidaan tarvita. Sisätutilääkäri raakkaa pois henkilöt, joilla on leikkaukseen esteitä sisätautisista syistä, ravintoterapeutti taas varmistaa, että ei ole ahmimishäiriötä tai muuta leikkauksen estävää ongelmaa ruokailussa. Kirurgi tapaa yleensä potilaan viimeisinä ja ainakin Taysissa hän suunnittelee ja toteuttaa leikkauksen, eikä siis ainakaan minun tietoni mukaan sitten enää päätä leikkausta vastaan jos muut tiimiläiset ovat henkilön katsoneet leikkauskelpoiseksi (periaatteessa kirurgi voi vielä päättää, että leikkaus ei syystä tai toisesta onnistu ja perua koko jutun, mutta tällaisesta en ole kuullut). Nämä leikkauskuviot ja odotusajat vaihtelevat hiukan sairaanhoitopiirin mukaan.

Haaho, kommenttisi;

"Tays ei ainakaan pitänyt terveyttäni ongelmana vaan sisätautilääkäri oli sitä mieltä, että hyvä, etteivät oheissairaudet ole vielä tulleet ja leikkauksella estettiin niiden hyvin todennäköinen tuleminen seuraavan kymmenen vuoden kuluttua."

Oli huojentava lukea, mulla ei vielä niitä ole kaikkea muuta hankaluutta läskein myötä on kyllä tullut... Olin jo ajatuksissani "hampaisiin asti aseistautunut" ajatellen tulevaa käyntiäni Taysissa, mut ehkä ei sit tarvitsekaan mennä niskakarvat valmiiksi pystyssä! Jos sulla on muutakin oleellista tietoa niin infoatko, please! Olen kaikesta tiedosta kiitollinen! Olitko tekemisissä Jyrki Taurion kanssa?
Miten sulla muuten menee? eikös sun leikkauksesta ala olla jo kuukauden päivät?

Kyllä vain 10.2 keskiviikkona leikattiin GBP ja perjantaina tulin kotiin. Viikonlopun oli siinä alussa pahoinvointia, mutta siihen auttoi rauhallinen kävely ulkona ja syöminen. Alussa oli ohje, että aloitella nestemäisellä ruokavaliolla, mutta eihän minusta ollut siihen vaan söin pitsaa (puoli sliceä) jo ekana viikonloppuna. Pitää vaan ottaa huomioon se, että pureskelee hyvin ja huolella. Suraavalla viikolla sitten tuntui, että olin koko ajan syömässä ja juomassa jotain, että sain kaikki tarvittavat alas. Toisella viikolla olisinkin jo voinut mennä töihin, mutta nautin sairaslomasta. Ruoka-annokset isonivat ja siinä vaiheessa kun kolmannella viikolla menin töihin, niin pystyin syömään jo ihan mukavasti. Yleensä aamukahvilla syön leivän tai karjalanpiirakan kahvin kanssa, lounaalla jotain ruokaa 1-1.5 dl, iltapäivällä banaanin ja päivälliseksi jotain ruokaa taas 1-1.5 dl. Illalla syön vielä leipää tai mitä nyt sattu mieli tekemään. Kylässä olen herkutellut ja syönyt kahvin kanssa keksiä ja/tai pullan. Kotona napsin muutaman salmiakkikarkin harva se päivä. Kaikki ruoka maistuu ihan samalle kuin ennenkin. Juoda yritän vähintään 1.5 litraa ihan vettä kahvin, mehun, piimän ym. lisäksi. Kolmannella viikolla aloitin myös liikunnan, eli käyn nyt jo sekä aerobisessa liikunnassa että kuntosalilla. Paino tippuu tuskastuttavan hitaasti n. 1kg/viikko. Hitaasti sen vuoksi, että olin odottanut paljon nopeampaa tahtia. Hyvä kuitenkin koska minulla ei ole nälkä eikä myöskään ole tarvinnut kieltäytyä mistään.

Koko prosessi alkoi viime vuoden toukokuun puolessa välissä, kun hain lähetteen laihdutusleikkaukseen. Sanon hain, koska niin helppoa se oli. Olin valmistautunut perustelemaan kantaani ja inttämään ja vaikka itkeä tihrustamaankin, mutta lääkäri tarkasti terveysportista leikkauskriteerit, ja laittoi lähetteen ilman mitään tappelua ja hampaitten kiristelyä. Ravitsemusterapeutille ja sisätautilääkärille tulikin aika heti heinäkuussa. Ravitsemusterapeutti täytätti ahmimiskaavakkeen ( mitä vähemmän pisteitä sen parempi) ja kertoi leikkauksesta ja leikkauksen jälkeisestä ruokavaliosta, kuin leikkaus olisi jo päätetty. Hän myös ohjeisti jo valmiiksi ene-ruokavalioon. Sisätautilääkäri oli myös aivan ihana, ei kertaakaan kyseenalaistanut leikkauksen tarvetta. Päinvastoin sanoi, että hyvä, että terveydentilani on hyvä, koska sillä estetään lähes varma sairastuminen diabetekseen ja verenpainetautiin. Kirurgin vastaanottoa jouduinkin odottelemaan puoli vuotta, tammikuuhun asti. Kirurgi oli ollut osittaisella työajalla ja siinä oli ollut jotain hässäkkää. Siinä vastaanotolla kirurgi teki samalla gastroskopian ja puhui vielä leikkauksen kulusta ja vastasi muutamaan kysymykseeni. Sitten sain peruutusajan leikkaukseen helmikuulle.

Kukaan ei missään vaiheessa kyseenalaistanut leikkauksen tarvetta tai vähätellyt painoani. Kukaan ei kehottanut liikkumaan enemmän ja jättämään herkut pois. Joka vastaanotolle olin varautunut puolustamaan itseäni, mutta asiantuntijat kyllä ymmärtätävät, että kaikki keinot on kokeiltu. Sisätautilääkäri halusi varmistua, että minulla on aikaisempaa kokemusta lääkehoidosta ja eneilystä.

Nyt tosiaan en huomaa sitä, että minut on leikattu mistään muusta kuin viidestä pienestä arvesta vatsalla. Syön sitä mitä muutkin, nukun mahallani, urheilen kuten ennenkin ja ostin jo uudet pienemmät farkutkin. Aivan mahtava fiilis.

Ihana kuulla että kaikki sujuu hyvin!! Tulisipa toukokuu pian niin pääsisi edes hitusen eteenpäin...

Tsemppiiiiiiii kaikille!

Haaho...mulla on kans samanlaiset fiilikset siis olo mitä mainioin ei nälkää eikä heikkoo oloo.....tekis vaikkamitä kun vaan jalka antais.
En olis kyl uskonut että näin helposi toipui vaikka kahteen kertaan leikattiin.

TSEMPPIIIIIIIIIIIIIII