Pulleroisen matka Tallinnaan

Moikka,

Juttujanne olen lukenut kauan ja saanut paljon tärkeää tietoa ja pointteja.

Oma tarinani on tämä tyypillinen jojoilu. Painoa pahimmillaan 107kg ja alimmillaan 54kg, olen siis onnistunut laiduttamaan mutta en pysy tuloksissa koskaan. Tällä hetkellä tilanne on 162cm 90kg BMI 34,3. Päätös leikkauksesta on kypsynyt vuosia päässä ja viimeisen puolen vuoden aikana olen todennut sen olevan luultavasti viimeinen pelastukseni. Olen kovin siro ja kroppani ei kestä tälläistä painoa, olen koko ajan väsynyt ja lapseni kärsii väsyneestä äidistä joka päivä. Liikkuisin mutta selkä ja polvet vihoittelevat tässä painossa. Ei ihmisen kuuluisi olla tässä kunnossa 30-vuotiaana. Haluan pelastaa itseni myöskin pienen lapseni takia, en halua hänelle näyttää tätä jojoilua ja väsymystä, vaan opettaa hänelle terveellisen elämän ja antaa hyvät eväät tulevaisuuteen.

Joten pitkän tutkiskelun ja vertailun tuloksessa lähden tänään kohti Tallinnaan ja huomenna on suuri päivä ja minulle tehdään sleeve leikkaus Rein Adamssonin toimesta. Jännitys on järkyttävää. Onko mitään viimehetken vinkkejä? Mitä ehdottomasti mukaan sairaalaan?

Pulleroinen

Kovasti onnea leikkaukseen! Muista että jos ensimmäisenä päivänä on kovasti kipeä olo, niin yleensä olo helpottaa radikaalisti seuraavana päivänä. Mulle tuli ihan ensimmäisenä mieleen sairaalassa tärkeimmät kapistukset oli huulirasva, hiusharja ja hiuslenksu jolla saa hiukset kiinni Kirjan otin turhaan mukaan, mutta jokin lehti mukaan luettavaksi? Aijoo, nyt jos menisin leikkuriin ottaisin mukaan kuivashampoon. Olen tottunut pesemään hiukset joka aamu, joten kun olin maanantai-iltana pessyt hiukseni, niin alkoi olla jo kovin tukala olo torstaiaamuna..  
Kirjoittelehan kuulumisia ja kokemuksia kunhan pystyt, hyvää matkaa

Onnea päätöksestä ja kovasti tsemppiä leikkaukseen!
Ota rauhassa äläkä suotta jännitä, ammattilaiset asialla hoitavat homman varmasti hyvin!
Kun jakselet, kerro miten meni ja mikä on vointi

Kiitos tsempeistä!
Leikkaus oli maanantaina illallas kaikki meni oikein hyvin ei mitään ongelmia. Heräämössä muistan olleeni todella kipeä ja mietin että mitä olen tehnyt eilen illalla olo oli hetken jo ihan ok, yöllä en saanut nukutuksi ja paha olo vaivasi ja solisluupisto. Nyt aamulla taas olo alkaa paranemaan. Lämpöä on ollut 37,5, oliko muilla lämpöilyä? Otettiin verikokeet kuitenkin varmuudeksi. Pystyasento tuntuu kaikkein parhaalta, makuultaan tuntuu jotenkin painetta sisuskaluissa, kuulunee asiaan. Huonosti olen nukkunut mutta kun kotiin pääsen niina varmasti uni maistuu. Kauanko teillä pahimmat kivut ovat kestäneet? Missä vaiheessa tuntui siltä että jaksaa ns nähdä ihmisiä jne normaaleja juttuja? Millaisia kipulääkkeitä olette saaneet kotiin? Pystyykö buranaa enää syödä, jotkut sanovat kyllä ja toiset ei!

Pahoittelen sekavaa tekstiä, tuntuu olevan jossain väsymyksen ja lääketokkuran rajamailla, ehkä huomenna jo tulee jotain järkevää. Huomenna siis illalla kotiin <3

Ja vielä sellaista että tuliko teillä kurkku kipeäksi nukutuksen ajan olleesta putkesta? Intubaatio vai mikä se nyt oli Kuinka kauan kipu kesti?

Onnea hyvin menneestä leikkauksesta!
Mulla ei ollut lämpöilyä, olen kyllä lukenut jollain muullakin olleen. Sitä varmasti tarkkaillaan sairaalassa. Pahimmat kivut kestivät yhden päivän ja kolmen päivän päästä ei oikeastaan kipuja ollut. Tosin söin kolmesti päivässä Panadolia(?muistaakseni), jota määrättiin myös kotiin noin viikon ajaksi. Buranaa ei suositella, mutta sanottiin että ei yksi Burana mahahaavaa tee eli jos on hätätilanne, niin voi ottaa. Muutoin ei enää. Ääni oli tosiaan seksikkään käheä leikkauksen jälkeen Mutta ei sitä montaa päivää kestänyt, en edes muista tuntuiko kurkussa enää edes kotona. Jaksamisjutut on tosi yksilöllisiä, jotkut lähtee heti baanalle ja joillekin, kuten mulle, kesti aikansa. Mulla se ensimmäiset kolme viikkoa meni täysin opetteluun. Jatkuvasti oli hälytys piippaamassa, muistuttamassa syömisestä tai juomisesta tai juomisen lopettamisesta. Ns. normaalimpi elämä alkoi ehkä siinä vaiheessa kun meni töihin sairausloman jälkeen. Kyläilyjä/kahvittelua en edes miettinyt ennen kuin pystyin syömään normaalirakenteista ruokaa kuukauden kuluttua leikkuusta.
Muista liikkua niin paljon kuin pystyt, se helpottaa kaasujen poistumista ja aineenvaihdunnan alkamista. Onnea uuden opetteluun

Sain antibiootin 5pv, varmuudelta tuohon lämpöön. Tulehdusarvot olivat 50. Onko muilla tietoa mitä olis sairaalassa ollut?

Kyllä tää käheä seksikäs ääni ja muovin maku onneksi pian katoaa jo kurkusta

Mä luulen että pidän kans hiljaiseloa nyt muutaman viikon ja totuttelen tähän jatkuvaan puputtamiseen tai juomiseen ei muuta ehdi tehdä. Nukahdin 3h päikkärit (teki muuten hyvää <3) ja se sekoitti täysin mun juoma-aikataulun ja vesi taitaa jäädä vain litraksi tänään. oletteko kotona noudattanut sitä kahta litraa vai mitä?

Mulla oli pientä lämpöilyä vielä kotonakin. Särkkäriä en syöny kuin sairaalassa koska kivut oikeestaan katosi kokonaan kun kotiin tulin. Verikokeita multa otetiin joka aamu ja verenpainetta/pulssia seurattiin kolmesti päivässä mutta sain sen käsityksen että tämä johtui siitä että mulla oli leikkauksessa jonkin verran vuotoa. Ja tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan mahdollinen vuodon uudelleen alkaminen. Kurkku ei ollu missään vaiheessa kipee, eikä mun äänikään menny Mulla oli alussa ainakin vaikeuksia juomisten kanssa.. ei sillä että se ois ollu vaikeeta vaan unohdin aina juoda Toisinaan se unohtuu nytkin töissä ollessa.. Yleensä mulla tulee semmonen litra puoltoista riippuen päivästä. Niin ja onnittelut leikkauksesta! Täällä meitä onkin nyt monta jotka on tässä kevään mittaan/kesän aikana leikattu, mahtavaa saada vertaistukea!

Mullakin oli pientä lämpöä leikkauksen jälkeen 2 päivää ja CRP aavistuksen koholla. Sanoivat, että on kovin yleistä tämä pieni lämmön nousu, ei kuitenkaan mitään vakavaa.
Kipeintä oli heti leikkauksen jälkeen, tuli tosi paha olo    ja sitä ihan lääkkeillä hoidettiin. Koko päivä oli kyllä kipuinen, antoivat kuitenkin kipulääkettä tosi hyvin ja parin päivän jälkeen kivut olivatkin jo lähes poissa.
Sairaalassa oloajan ti-to sain tosiaan kipulääkettä, sen jälkeen en enää mitään syönyt, kotona pärjäsin hyvin jo ilman. Antibiottia meni ti-ke, sekin lopetettiin sitten kun lämpö laski.
Panadolia olisi kipuun pitänyt syödä, ei buranaa enää koskaan, ainakaan ohitetuille.
Kurkku oli kipeä, tai paremminkin arka, ja sai rykiä sitä toimintaan kotonakin vielä muutaman päivän Sitten sekin helpotti.
Mä otin melko rauhallisesti ensimmäisen viikon leikkauksesta, voimat oli vähissä ja jo aamupalan tekeminen tuntui kuin olisi maratonin vetäissyt.
Pikku hiljaa sitten omien voimien mukaan kun lisäsi liikkumista, niin siitä se sitten lähti.
Voimia toipumiseen, se pahin on onneksi hetkessä ohi!

Moikka, ja kiitos taas vastauksista. Jotenkin ollut energiat aika vähissä ja olen koittanut keräillä niitä. Nyt on kahdeksan päivää leikkauksesta. Eilen oli jotenkin kipuinen päivä mutta tajusin että yöllä herätessäni join aivan liian isoja ja nopeita kulauksia ja varmasti johtui lähinnä siitä. Tänään vatsa on ollut jo paljon parempi. Kipulääkettä olen vieläkin ottanut, mutta toivon että suurin kipuilu on takana. Kurkkukipukin hellitti heti kun kotiin pääsin.

Juominen ja syöminen edelleen vaikeaa, tai siis ei fyysisesti vaikeaa vaan vaikeaa muistaa että taas olisi aika syödä tai juoda, vaikka olisi hälytykset niin jotenkin ohitan niitä kun mietin että edellinen ruokailu kesti niin pitkään etten mä nyt vielä voi juoda tms. Turhauttavaa, no en ole juuri käyttänyt energiaa, muutaman kerran päivässä käynyt ulkoilemassa todella lyhyitä kävelyjä ja siinäpä se. Ei jaksa vielä ja oikein uskalla kun on vähän hutera olo varsinkin aamuisin Mutta siis ehdottomasti hyvä olo, ja olen niin onnellinen tästä päätöksestä ja elämän muutoksesta ja kaikesta. Mieli on kyllä korkealla muuten. Uskon että tämä oli mulle aivan oikea ratkaisu

Sunnuntaina/maanantaina on aika poistaa tikit ja sitä jotenkin pidän seuraavana etappina, että leikkauksesta tulee kaksi viikkoa, minun ohjeissani sitten saa alkaa syömään jo haarukalla muussattua ruokaa ja vaikkei keitoissakaan mitään vikaa ole ollut niin tulee ainakin vähän enemmän vaihtoehtoja ruoka-aineisiin. Olisiko ideoita millaisista olisi hyvä aloittaa? Jaksaisiko joku kirjoittaa tämän hetkisen esim. päivän syömiset niin osaisin vähän vertailla ja saada ehkä ideoita.

Ja ihanaa kun meitä vasta leikattuja on nyt näin paljon, vertaistuki on paras tuki!

Ainiin ja paino nyt kahdeksassa päivässä pudonnut 4kg, mutta veikkaan että johtuu siitä etten ollut kunnolla enellä ennen leikkausta. Nesteet ovat siis poistuneet ja nyt alkaa varmaan tippumaan tasaisemmin.

Heipparallaa tuleva ex-pulleroinen.

Meitä sleevattuja ei ole niin paljon kun ohitettuja niin pitää nyt väliin kommentoida. Minutkin siis sleevasi tallinnassa sama kirurgi 4 vuotta sitten

Nyt kun saat kohta alottaa muunkin syömistä kuin keiton, niin pari varoituksen sanaa, jotka itsellä olivat alussa ja vieläkin ongelmia. Voi olla, että ei ole sinulla samaa ongelmaa, mutta kannattaa kokeilla varoen.

Eli itse en varsinkaan alussa (ja vieläkin heikosti) pysty syömään salaatinlehtiä. Niitä ei saa jotenkin pureskeltua riittävän pieniksi, joten ne tuntuvat jäävän kiinni kapeaan mahaan.

Toinen ongelman on spagetti ja makarooni. Makarooni menee juuri ja juuri laatikkona (silloin se on varmasti turvonnut täyteen kokoonsa ennen syöntiä). Mutta yleisesti en vieläkään voi syödä spagettia, jotenkin se turpoaa vatsassa aiheuttaen sen, että joudun oksentamaan.

Samoin lähes kaikki leipä on pois ruokalistaltani, ainoastaan näkkileipä ja riisikakut käy

Muuten alussa söin kyllä kaikkea, mutta söin pikkulusikalla ja keskityin pureskelemaan.

Tsemppiä

Tsemppiä Pulleroinen, nyt sulla on varsinaiset opetteluviikot käynnissä, kyllä se siitä koko ajan helpottuu. Löysin omalta sivultani ruokailuni kuvaukset, tässä kopio postauksesta:

''Viikko leikkauksesta ja tuntuu että siitä olisi toooosi pitkä aika! Korjausta tuohon edelliseen postaukseeni, että muka kaikki maistuisi ookoolta. Noh, kahvi piti sylkäistä pois suusta oli niin pahaa samoin viili maistuu ihan oksennukselta. Melko vähän tässä on vielä tietysti kokeiltukaan, joten uteliaana odotan tulevia makutrendejä
Voisin laittaa tähän eilisen ruokalistani ja kellonaikoja, joista vähän selviää mitä tämä oikein on:
AAMUPALA klo 8.30: puuro mikrossa: 2 rkl kaurahiutaleita, 1 dl rasvatonta Plus-maitoa, 2 tl rypsiöljyä
JUOMA klo 9.20: 1 dl rasvaton A-piimä
VÄLIPALA klo 11.15: 0,5 dl rasvaton luonnonjogurttia, 0,5 dl Semperin omenamangososetta
LOUNAS klo 13.30: 1 dl bataattisosekeittoa, 2 tl Keiju-margariinia
JUOMA klo 14.: 1 dl rasvaton A-piimä
VÄLIPALA klo 15.30: näkkäri, 2 tl Keijua, 2 viipaletta 17% juustoa
JUOMA klo 16.: 1 dl piimää
PÄIVÄLLINEN klo 18.15: 1 dl pinaattikeittoa, 1 tl rypsiöljyä
JUOMA klo 18.45: 1 dl piimää
ILTAPALA klo 20.30: Puuro mikrossa eli 2 rkl kaurahiutaleita, 1 dl rasvatonta PlusMaitoa, 2 tl Keijua, juustosiivu

Lisäksi vettä aina kun pystyy, kännykän herätys piippaa jatkuvasti, sillä syöminen kestää.. Ekoina päivinä tuo desin puputtaminen vei jopa puoli tuntia! Nyt hieman vähemmän aikaa. Tällä hetkellä ei millään pysty eikä kykene noihin ohjeiden suosituksiin, mutta pikku hiljaa''

Hei! Millä klinikalla kävit Virossa ja paljonko tuli maksamaan? Entä kontrolli jatkossa? Ovatko missäpäin? Minua kiinnostais käyä yksityisellä, kun ei tuo julkinen oikein nappaa.

Kysyit varmaan pulleroiselta, mutta miepä vastaan kanssa. Eli kävin 2012 Leikkauksessa Tallinnassa. Leikkaava Kirurgi oli Rein Adamsson ja paikkana oli Itä-tallinnan keskussairaala. Ei siis mikään näistä klinikoista joita nykyään on.
Kävin Tallinnassa etukäteen konsultaatiossa noin kuukautta ennen leikkausta, sitten menin paikalle tiista iltapäivällä, illalla oli letkun nielentä (tähystys) ja minut leikattiin keskiviikko aamuna ja kotimatkalle lähdin sunnuntaina.
Mitää jälkikontrolleja tähän ei kuulunut. Kävin omalla kustannuksella 3kk myöhemmin ottamassa laajat labrat, joissa katsottiin mm. vitamiinien imeytymistä (imeytyi normaalisti, koska sleeve).
Eli jos jotain muuta jälkikontrollia olisi halunnut olisi se pitänyt maksaa itse.
Vuonna 2012 Sleeve leikkaus olisi Suomessa yksityisellä maksanut noin 12 000 euroa ja Tallinnassa se oli 6000€. Hinnat ovat ymmärtääkseni tulleet tuosta kuitenkin molemmissa maissa alas tonnin pari...

Kyllä se on hyvä päätös, usko siihen Toivon sinullekin niin sen vielä oikein hyväksi kääntyvän.
Ite oon niin kovin tyytyväinen, alku oli 2 viikkoa rosoista mutta pikku hiljaa se kääntyy paremmaksi, päivä päivältä. Kaikki ruoka maistuu, syön vain vähemmän ja useammin, siinä on se muutos, joka nyt näin kesäaikaan omassa elämässä näkyy muutoksena. Ja mikä parasta, paino putoaa!
Tsemppiä matkallesi

Moikka kaikille ja kiitos vastauksista ja tsempeistä

Ompas ollut muka kamala kiire kun on opeteltu syömään ja juomaan ja palasin töihinkin jo! On ollut työkavereilla ihmetyksiä että miten on niin hoikistuneen oloinen ja miksi en lounasta muiden kanssa/syö mitään kunnon ateriaa. Mutta eipä kuulu niille, en jaksa kaikille puolitutuille alkaa selittämään ja vain lähimmät tietää.

Nyt on leikkauksesta 2vko 3pv. Painoa on pudonnut 5,2kg. Mutta mulla eneilessä putosikin vain sen 3kg, kun ei ollut tarvetta olla niin tiukasti tai kauan enellä. Kovin tyytyväinen olen pudotukseen. Tosin nyt selkeästi hidastuu ja tänä aamuna vaaka näytti +300g ja olin kauhuissani, nyt olen jo toipunut järkytyksestä

Syöminen sujuu jotenkin, ja juominen.. No jotenkin. Molempia saisi varmaan lisätä ja välillä mietin olenkohan kuitenkin säästöliekillä? Tuntuu että koko ajan pitää syödä tai juoda ja vatsa on täynnä. Ihan kivaa vaihtelua entiseen, kun oli koko ajan nälkä ja tunsi huonoa omaatuntoa syömisestä.

Kävin Tallinnassa ja Rein Adamsson leikkasi Fertilitas-sairaalassa ja kokonaiskustannukset olivat n. 5000€. Mitään moitittavaa ei kyllä tule mieleen sairaalasta tai hoidosta, ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä olin varma etten selviä neljäntenä päivänä kotiin, mutta neljäntenä päivänä olinkin jo ihan voimissani matkustamaan ja olo oli tuhat kertaa parempi kuin alkupäivinä.

Annniinalle kiitos ruokapäiväkirjasta, aika samanlaiselta kuulostaa kuin minulla, tosin minulla jää noita aterioita kyllä väliin, täytyy kunnostautua.

Ja Trintillalle kiitos vinkeistä! Aika varovaisesti olen uusia ruokia ottanut, ihan kuin yhtäkkiä olisin unohtanut kaikki maailman ruoat enkä keksi mitään syötävää. Sinun leikkauksesta siis 4-vuotta jo. Miten paino, jos saan kysyä? Mitkä sinulla oli lähtökohdat? Miten on muuten mennyt? Millaisia annoksia nykyään syöt?

Mun on pakko vieläkin kytätä kelloa tai laittaa herätystä kännyyn, jotta muistan syödä.. mutta mikäs siinä, kun känny seuraa aina mukana

Ja ihmettelyjä vaan tulee lisää jatkossa se on hienoa!
Kyllä täälläkin välillä "unohtuu" joitain ruokailukertoja välistä kun ei ole nälkä, niin ei ole.
Pääsääntöisesti kuitenkin pyrin nuo kaikki 6 - 7 kertaa täyttämään ja aikalailla anniinan kaltainen runko on mullakin.
Huono olo tulee aikas nopeaan, jos tulee liian pitkiä ateriavälejä.
Ajan kanssa opettelua tämä varmaan on vielä pitkään

Kyllähän tämä varmasti ottaa aikansa että tällaisen homman opettelee uudelleen. Ja että muistaa kaikki opit

Yritän nyt pitää kiinni ruokailuista, nyt viikonloppuna kyllä lasken ihan kalorit, proteiinit ja hiilarit niin siitä näkee että mitä tulee liian vähän ja tuleeko jotain liikaa.

Sellainen tuli vielä mieleeni että onko teillä ollut vatsakipuja leikkauksen jälkeen. Minulla nyt 2,5vko leikkauksesta ja eilen ja tänään ollut vatsa jotenkin vähän paineluarka ja vähän jotenkin epämiellyttävän tuntuinen, en nyt osaisi sanoa että sattuu kuitenkaan. Ei tunnu mukavalta. Tuntui kuitenkin että välissä ns. leikkauskivut jo hävisivät. Mutta mitähän nämä nyt sitten voisi olla? Välillä ihme pistelyitä siellä täällä ja jomotusta. Kyljissä myöskin. Kuulostaa jo omaan korvaankin harvinaisen oudolta

juu mulla oli kaikenlaisia pikkukipuiluja leikkauksen jälkeen vielä pitkään Vaikka leikkauskivut on hävinneet niin sulla on kuitenkin melko mittava operaatio siellä sisuksissa tehty, se ottaa aikansa parantua täysin.

Hei,
Minulla tämän viikon maanantaina tehty sleeve Tallinnassa. Kaikki muuten hyvin, mutta aika kovaa kipua tuottaa tuo kaasun seilaaminen edes-takas vatsassa. Wc-käynti on käyty, joten ei pitäis siitäkään johtua. Onko muilla ollut samoja huolia?

Sitten toinen kysymys teille leikatuille. Oliko teillä nälkä leikkauksen jälkeen. Minulla on koko ajan ja nyt sais syödä vaan nestemäistä ravintoa. Tuntuu, että hedelmäpureet, viili, gefilus-jogurtti ja mehu eivät oikein riitä nälkää pitämään.

Pulleroinen: simmoisia ärsyttäviä kipuiluja ja tuntemuksia on vielä tänäkin päivänä, mutta muistaakseni alussa oli jos jonkinmoista tuntemusta kun uusi anatomia etsi sitä omaa paikkaansa. Kaasukivut, ilmakivut, liitoskivut jne. Ei kuitenkaan siinä määrin, että olisin huolestunut, koska kipu oli enemmänkin luokkaa ärsyttävä kuin muuta. Ainoa mikä oikeasti sattui oli leikkauksen jälkeiset kaasukivut.

Minulla kipuilut jäivät sairaalaan, kestäen sen pari päivää, sen jälkeen ei juurikaan ole ollut epämieluisia tuntemuksia. Poislukien armoton ripuli, joka vaivasi ensimmäisen viikon, onneksi loppui ihan yhtä nopeaan kuin alkoikin.
Nälkää ei ollut ollenkaan kahteen ekaan viikkoon, puolipakolla oli syötävä. Nyt 7 vko leikkauksesta, eikä edelleenkään nälkää ole juuri nimeksikään.

Manti: Minut leikattiin samassa paikassa päivä sinun jälkeen ja co2 aiheuttamat kivut ovat olleet läsnä eilisiltaan asti voimakkaina, nyt lievempinä. Kipu tulee kuin aaltona, kestää sekunnin pari ja vyöryy pois.

Nyt kaasukivut ovat jo hellittäneet. Hyvä, sillä ajattelin jo hetken, että tulivatko jäädäkseen ja kuuluvat leikatun elämään. Nyt on jo lähes normaali elämä alkanut. Reuma/nivelpsorikivut palasivat kipulääkityksen loputtua, se on ollut vähän kenkkusta.
Tuon pistolääkkeen ottaminenkin onnistuu hyvin. Huomenna pitäis aloittaa multivitamiini. Ilmeisesti siihen käy ihan Multitabs? vai mitä tuotetta suosittelette?