Annniinan haaveita

Lellukka, hyvä että sait meidän pienellä avustuksella harteiltasi taakan! Tosiaan ei tarvitse suuremmin huolehtia vaikka kuukautiskierto menee vähän sekaisin.

Mulla alkoi mennä kierto sekaisin suunnilleen siinä puolen vuoden päästä leikkauksesta, vuoto muuttui aivan kamalan runsaaksi, kivut on luokkaa ampuisinko pääni jotta helpottaa, vuodot tuli ihan miten sattuu. Eikä tietenkään riittäny ku musta tuli sellanen hormonihirviö että pienet alta pois, mä olin varmaan yhtä ailahtelevainen kuin raskaana oleva nainen hormonihuuruissaan. Tällee jälkikäteen ajateltuna...

Tätä kierrehelvettiä kesti noin puolisen vuotta kunnes alkoi taas normalisoitua pikkuhiljaa, kierto on nykypäivänä aika säännöllinen, vuoto edelleen runsasta mut ei mitään mahdotonta. Kivut sain valitettavasti pitää, mutta enpähän ole enää ihan mahdoton viirupää menkkahoureissani

Mökillä on ihanaa käydä ja vaihtelu virkistää, mutta onpas ihanaa olla taas kotona ja isoin pyykkivuorikin jo hoidettu pois alta, jesss.
Kiitos Pulleroinen kauniista sanoistasi  Juttelemalla tämä palsta pysyy hengissä
Ihan varmasti Pyllerö kohta pääset kasiluvulle, unohda vaaka hetkeksi. Mä käyn vain kerran viikossa, kun meinasi mennä aina päivä pilalle jos ei joka päivä ollut miinusta..
Lellukkainen, voi tässä oli yksi syy miksi täällä kannattaa huudella kaikki asiat ääneen, ihanaa että sait helpotusta mun ja Hyeenan höpinöistä!

Näkisittepä mun keittiön, se on täynnä tuoreita mansikoita, kirsikoita ja herneitä. Nammm! Tosin aika tylsää ettei niitä pysty enää syömään montaa kerralla.
Jostain luin ettei mukamas kukaan kiinnitä huomiota miten paljon joku ihminen syö kun ollaan porukalla syömässä. Mun kohdalla ei pidä paikkaansa, yksi on jopa kommentoinut että 'kun sä noin vähän söit'... ilmeisesti mä oon syönyt niiiiiiin hirvittävän paljon ennen leikkausta

Annniina Onpa kiva saada sinut taas langoille! Meillä kyllä huomataan ja huomautetaan kun syön liian vähän! Sitten taas jos joinakin päivinä syön useammin saa sekin perheen miettimään etten vaan syö liikaa hmm..mahtaakohan mikään määrä minkä ikinä syön olla enää toisille sopivaa Anoppi on jo sitä mieltä ettei mun tarvitsisi laihtua enempää ja yrittää ehdotella kakkua, keksiä, pullaa, leivonnaisia, jäätelöä...ym ym aina kun menen heille käymään. Hän on jo siinä iässä ettei vieraille mikään ole koskaan liikaa tarjottu

Juu, me käytiin tänään Ikeassa ja syötiin siellä koko porukka perinteiset pyörykkä-annokset.
Ja kyllä, isäntä ja lapset söivät kaikki mitä lautaselta löytyi, mutta itselle riitti sitten niiiin paljon vähemmän
Mua oikein nauratti, kun sen siinä tilanteessa taas jotenkin tajusi, että eihän sinne mene kuin max 4 kanapullaa ja pari pikku lusikkaa muusia.
Illalla kokeilin sitten ihan "piruuttani" merellin koko 10 ulkoilucapreja, jotka kiristi ihan hulluna viimeksi kokeillessa joskun 3 viikkoa sitten -->  ja ette voi uskoa mutta ne meni nyt päälle ja vielä ihan hyvin!
Noita oon pitänyt viimeksi 4 vuotta sitten, enkä olis ikinä uskonut että päälle menevät, mutta menivät!

Onkohan mussa sitten joku vika?! Pystyn syömään 5 lihapullaa ja ainakin desin jos en enemmänkin muussia päälle. Kokonainen päärynä kuorittuna ja ofkoors ilman keskustaa, jokunen mansikka ja ehkä vielä vesimelooniakin mahtuu massuu suhteellisen helposti. Juomaankin pysty aikas nopeesti syömisen päälle, en tosin mitään hirveitä määriä mutta yleensä otan 3-4 suullista miltei heti syötyäni. Järkyttävää!

Annniinan vaa'alla oli tänään merkittävä lihavuus

Nyt Emmiliini-muru jäitä hattuun, mehän ollaan kaikki erilaisia ja nimenomaan noita syömisiä ei saa vertailla, etkös muista kun ravintoterppa näin varoitteli? Sussa ei todellakaan ole mitään vikaa, hassu!

Mulla on tänään ravintoterpan käynti, täytyykin vähän kysellä taas kaikenlaista. Missä ne mun posti-it -lappuset on
Mä en enää voi syödä paistettua kananmunaa, oon nyt kaksi kertaa kokeillut ja siitä tuli molemmilla kerroilla todella paha olo. Höh. Se ois niin hyvä eväs ruisleivän väliin vaikka lounaan korvikkeeksi. Höh taas.

p.s. mullakin alkaa mennä jo lähes kaikki vanhat vaatteet helposti päälle, jesh!!! Se kääntöpuoli tässä on, että viimekesäinen juhlamekko alkaa kohta roikkua ja kolmet juhlat on vielä tänä kesänä

Ei sovi eikä kannata vertailla syöminkejä emmiliini, noin mullekin sanottiin. Jokainen menee omaa polkuaan ja se mikä tuntuu itsestä hyvältä, on varmasti hyvä!
Jos olisi ollut aikaa enenmmän tuohon ikearuokailuun, olisi itselläkin mennyt enemmän, nyt melko nopeasti syötynä meni vähemmän. Elä hätäile

Onnittelut anniina!! MAHTAVAA!!
Mullakin se 8:lla alkava luku oli tänään ensimmäsitä kertaa piiiiitkään aikaan näkyvillä- Yes - tästä on mukava jatkaa!

Näinhän se on mutta unohtaa välillä että jokainen on yksilö ja alkaa miettiä ja vertailla omia syömisiään muihin :-(
Kävinpä tänään ale myynneillä ja ostin uudet housut! Pakko kun kaikki putoo päältä! Samoin katselin henkkamaukan rekeiltä mun vanhan koon paitoja ja pohdin kuinka ne ennen kiristi ja kinnas.. nyt ne on telttoja meikäläiselle

Annniina: arvaa oliko tänään merkittävän lihavuuden -etappi vihdoin täälläkin.. Aika metkaa kuinka motivoiva vaikutus bmi-asteikolla on.

Emmiliini: et ole ainoa, jonka syömiset on simmosia "isompia" ja oireettomimpia. Vettäkin menee helposti alas (tuntuu että on suora putki). Tosin erilaiset ruoka-aineet reagoivat erilailla, toisia menee enempi, toisia vähempi. Muistaa vaan sen, että kaikki ovat yksilöllisiä.

Merkittävyyteni johdosta palkitsin itseni motivaatio-shortseilla Ale-myynnistä löysin 8 eurolla M-kokoiset pöksyt, jotka tällä hetkellä mahtuivat reiden yläosaan asti. Talvella ne on toivottavasti jo sopivat, kun lähdetään reissuun. Tässähän ihan villiintyy, kävin eilen läpi kaikki vanhat röijyt vaatehuoneesta ja ainoastaan yksi takki ei mahtunut kiinni. Oi oi, elämä on

Vein muutes ravintoterpalle ne Nutriletin Thai Red Curryt, lupasi jakaa niitä asiakkaille. Voi parkoja  Mulla oli jo kolmas eri ravintoterapeutti, tylsää että aina vaihtuu.

Sitten kun sä Kerppinen oot palautunut sieltä reissultasi niin voitaisiin alkaa miettiä sitä kahvittelua

Jeee, ihan huippua kun huomaa että vanhat kireät mahtuu jo päälle.
Vielä pitää ootella heinäkuun loppuun, että reissu koittaa    nyt lomaillaan pitkin poikin Suomea. Täällä nämä kelit ei kyllä lomalaisia helli...
Kaffettelut kyllä kuulostaa hyvältä, palaillaan tarkemmin lomien jälkeen joo!

Tällä ilmalla vähän ihmettelee, että mikä kesä... Onneksi ei sentään ole pakkasta ja lunta, joten täytynee olla ihan tyytyväinen vaan
Oho, meidän teini heräsi ja voidaan lähteä (ehkä) 'kohta' asioille kaupungille. Hurraa
Säästä huolimatta hyvää kesäistä viikonloppua teille kaikille

P.S. Anniina voi edelleen vain haaveilla siitä, että lähtisi teininsä kanssa asioille kaupungille. Ehkä jo ensi viikolla ?

Kiva lukea sun postauksia. Ah sitä aikaa kun itselläkin oli teinejä😊 muistan ne ajat ihan hyvin. Varsinkin tytön kanssa oli niitä kamalia päiviä kun mikään ei ollut hyvin mutta onneksi pääsääntöisesti asiat sujuivat. Nyt jo omillaan ja omia lapsiaan kasvattavat. Mummoilla saan silloin tällöin. Tämä on kyllä ihanaa aikaa kun pienenee ja alkaa jaksamaan paremmin. Tuntee ihan nuoruuden intoa jopa parisuhteessa. Ei sen puoleen mulla on ihana aviopuoliso joka on hyväksynyt mut lihavanakin. Kieltämättä hyvältä tuntuu kun kehuu löytävänsä multa jo vyötärönkin. 😊
Onnittelut uuden etapin saavuttamisessa. Sun postauksista saa iloisen , energisen ja elämänmyönteisen kuvan. Se on hieno asia. Eteenpäin mennään itse kukin. Ja muista halata sun teinejä usein, lapset on lainaa vain. 💗

Kirjoittelit tuolla aikaisemmin niistä hiustuotteista, ootko niitä jo käyttänyt ja huomannut eroa?
Mulla selkeesti lähti tuossa hetkinen sitten hiuksia aika lailla, nyt tuntuu ehkä vähän rauhoittuneen. Oon syönyt briorin-kapseleita jo kohta puol vuotta, ei ollut niistä apua hiusten lähtöön kyllä.
Kampaajalla oon käynyt tekeen olaplex hoitoja, ne on kyl huippuja, vahvistaa ja korjaa hiusta ihan selkeästi. Mutta ei sekään tihon hiusten lähtöön auta.

Joo Hellu, meillä halataan, vaikkakin sitten halaan vain käsivartta jos teini meinaa luistaa pois alta Ne on jo pahus vieköön jo niin isojakin... oon meidän perheen lyhyin metrimitta. Se jos jokin on todella outoa. Juurihan niitä kantoliinassa kuljettelin Mitä enemmän katastrofaalisia asioita elämässä tulee vastaan, sitä enemmän mä tunnen kiitollisuutta niistä asioista mitkä mulla on hyvin. Olen tuntenut/tunnen katkeria, inhottavia ihmisiä enkä sellaiseksi halua koskaan tulla, joten kyllä asenteella on väliä millaiseksi ihminen päivänsä tekee.

Kerppinen, joo oonkin unohtanut kertoa kokemukseni. Ostin Sokoksen kampaamosta Nioxin 3 -paketin, jossa on shampoo, hoitoaine ja tehohoitoaine. Kerkesin käyttää niitä muutaman kerran, kun sain ihan hillittömän ihottumat jalkoihin ja käsiini (käytin Nioxinia aina suihkussa). En tietysti ihan satavarma ole että juuri Nioxin ne aiheutti, mutta niin kamalaa se oli etten uskalla enää kokeilla. Joten jos kiinnostaa kokeilla niin lahjoitan koko paketin sulle, ovat vielä myyntipakkauksessa ohjeineen päivineen.

No huh, taidan jättää suosiolla kokeilematta nuo aineet! Putoaa pian vielä loputkin hiukset

Voi tuo sinun kirjoitus osuu niin naulan kantaan, pitäisi aina muistaa olla kiitollinen juuri niistä asioista mitkä on hyvin, jättää kaikki negatiivisuus ja sitä ylläpitävät ihmiset läheltään pois jos vaan mahdollista, näin voi itse olla onnellisempi ja positiivisempi.
Katkeruus on kamala, sitä ei soisi kenellekkään kannettavaksi ja se äkkiä myrkyttää lähellä olevatkin.
Sulla on kyllä niin mahtava asenne!!

Voin kyllä sanoo (toki vain omalta osaltani) että saa heittää mäkeen kaikki muka hiustenlähtöä estävät lääkkeet sun muut hoitotuotteet.
Mulla on aina ollu kohtuu ohut tukka, mutta pysyipä päässä. Mitään en voi sanoo siitä miten hyväkuntonen tukka mulla oli ennen leikkausta kun mulla oli leikkurin aikana rastat päässä. Rastat leikkelin pois parin kuukauden päästä leikkauksesta siitähän se ruljanssi alkoi. Sanoisin että 6kk leikkauksesta alkoi tippua tukka päästä ja katkeilla. Hiusta lähti sormien mukana tuppoina ja päänahassa oli kaljuja länttejä. Piti 2 vuotta pysytellä blondina. Tummatukkaisena oli.. no.. se oli kamalaa.. Tietystikin sekin vaikuttaa paljonko niitä muotoilutuotteita yms. käyttää ja värjääkö hiusta. Blondina ollessani oli pakko värjätä juuria piiloon ja eihän vetyperoksidi koskaan hiukselle hyvää tee.  
Viimeisen vuoden aikana olen värjännyt hiuksiani vain pari kertaa, kasvatan omaa väriä takas ja hiuksen laatu on ihan erilaista. Tykkään. Toki edelleen lähtee paljon hiusta ja tuo rintaleikkaus otti omat veronsa hiuksista. Pääasia että hius kuitenkin kasvaa takaisin vaikka ottaakin aikansa.

Pointti oli siis se, että ette välttämättä saa noilla biotiinilääkkeillä tai muilla hiustenlähtöä ehkäisevillä tuotteilla aikaiseksi muuta kuin tuhlattua rahaa ja pahan mielen, mutta älkääpä huoliko. Kyllä se tukka kasvaa takaisin.

Mä olen tuskaillut hiusteni kanssa nyt pari vuotta. Ennen mulla oli todella paljon hiuksia (mulla on ohut, lasimainen hius, mutta sitä oli paljon), mutta nykyään letti on enää 1/3 siitä, mitä se oli pari vuotta sitten. Ihan kauheaa, kun hiukset on olleet mun ylpeyteni.

Kynnet on aina olleet ihan onnettomat, mutta nyt ne on viimeiset pari vuotta olleet ihan mahdottomat. Liuskottuvat entistä pahemmin lohkeavat ihan omia aikojaan. Ei auta mikään.

Söin biotiinia puolisen vuotta. Tehos kyllä kaikkiin muihin karvoihin (parta- ja säärikarvat alkoivat rehottaa oikein kunnolla), oli pakko lopettaa käyttö, kun ei enää terä meinannu pystyä säärikarvoihin. Mutta hiuksissa en valitettavasti huomannu mitään. Mulle on tullu ihan kaljuja kohtia, onneksi ne voi vielä peittää hiuksilla.. Kyllä se aina pahalta tuntuu, kun harja on parin vedon jälkeen täynnä hiuksia..

Mä toivon, että HyeeNa! on oikeassa ja mullekin kasvaa hiukset takaisin päähän.

Pyllerö, se pari vuotta oli mullakin pahinta aikaa. Usko pois, se tukka kyllä kasvaa takaisin ja saattaa muuttaa vähän olemustaankin. Joillakin on jopa piikkisuora tukka alkanut kasvaa kiharana

Kiitos, HyeeNa! Toivossa on hyvä elää.
Olispa ihanaa saada kiharat hiukset.. Mun siskolla oli pienenä ihanat vaaleat enkelikiharat ja hymykuopat poskissa, mulla taas oli (ja on) piikkisuora, maantienvärinen tukka. Nyt meillä on molemmilla saman väriset, paksuiset ja yhtä piikkisuorat kutrit. No joo, olin mä niistä kiharoista vähän kateellinenkin   , mutta toisaalta tyytyväinen, kun mulla oli paksut hiukset.. No, katoavaista on kauneus.. ja hiukset.  

Kokeilin piruutta niitä biotiineja, kun niitä vielä oli. Ei olis kannattanu. Sain ihan jumalattoman kipeitä patteja ympäri naamaa. Ehdin ottaa neljänä päivänä. Nyt heitin ne loput pois.. ettei tule kiusausta. Muistin taas, miksi aikaisemmin lopetin.

Ja hei, muistakaa ne jokapäiväiset rypsiöljyt ja kasvirasvat!! Jos ruokavalio on rasvaton, niin huonosti käy ihon, hiusten, aivojen ja kynsien.

Mutta voi kuulkaa, tää Anniina putos maan pinnalle ja lujaa
Vaikka sitä on läskiä sulatettu tässä keväästä lähtien -17kg niin se on se eilen juhlissa salaa otettu valokuva, josta löytyy totuus ja siitä voi sitten katsella onko se Anniina tosi hoikka jo  - NOT!!!  Onneksi on tämä leikkaus alla, niin ei voi valita sitä vaihtoehtoa että tässä kohtaa löisi hanskat tiskiin ja kävisi ostamassa ison sipsipussin ja pussillisen suklaata.
Säästin kyllä valokuvan ihan tulevaisuutta varten.. (poistin kuvan mieheni kännystä, älkää kertoko )

Hei, Somacista vielä kysely. Mun Somacissa lukee että kolme kuukautta leikkauksen jälkeen syödään joka aamu. Entäs kun kolme kuukautta tulee ensi viikolla täyteen ja Somaceja jää 11 kpl sen jälkeen. Syönkö myös ne?

Mä söin viimeset Somacit tän kuun alussa ja lääkäri kirjotti mulle uuden reseptin, eli käytän tarvittaessa. Mua on närästänyt menneinä aikoina ihan järjettömän paljon ja olen syönyt Somacia vuosikausia. Kannattaa pitää varalla, jos tarttee.

Ei oo pakko syödä loppuun asti, itse en syönyt edes sitä täyttä 3kk... Jatkossakin voi tulla tarve Mut ei sekää väärin oo vaikka ne söisitkin.

Jestas joko anniiinalla tulee 3 kk täyteen Vastahan me tässä eneilyn alkua odotimme! Huhheijaa, mihin tää aika menee?

Samaa mietin justhan tää rojekti aloitettiin!
Mulle kirjoitettiin 100 kpl loota somaccia, vielä on muutama laatta jäljellä ja ajattelin ne kyllä loppuun syödä.
Valokuvat on just se juttu, jota oon ite kiertänyt kans kaukaa jo jokusen aikaa.
Vieläkään ei peilikuva viehätä siinä määrin ollenkaan, että kuviin vapaaehtoisesti menisin, ehkä sekin päivä joskus vielä koittaa.
Tsemppiä anniina! Onneks meillä ei ole paluuta vanhaan, onneksi!