Töttöröö ustavat toverit!

Täällä ollaan Oon lukenu jo pitemmän aikaa tätä palstaa ja rohkaistuin jokunen aika sitten rekisteröitymään ja nyt sitten aattelin että jos oikein kirjottais jotakin en vaan oikein tiedä että mitä vaikka mieli tekee
sanotaan nyt vaikka niin että leikkaukseen olen matkalla mutta ihan alkutaipaleella vielä, vasta harjotus ENE lähtee käyntii ens viikolla, IIKS!!! 6 viikkoo pitäis ENEillä ja saada paino tippuun 6-8 kiloo, mitenhän mahtaa mennä?! Toisaalta oon motivoitunu ja luottavainen (ehkä liiankin, kuka tietää ) mutta silti jänskättää kuinka sujuu. Joku 4 kiloo oon tässä nyt omatoimisesti saanut tippumaan viidessä viikossa enkä jotenkin ole siihen tyytyväinen Mut hiljaa hyvä tulee, eiks je?

Moi emmiliini, tervetuloa joukkoon hoikistuvaan . Kun olet tarpeeksi motivoitunut niin aivan varmasti menee hienosti ENEily. Kun tulee tiukka paikka eteen niin ajattele lopputulosta; palkintoa! Itsellä leikkaus kahden viikon kuluttua Tallinnassa. Voin kertoa, että jänskättää myös täällä hiukka pikkasen . T.Tyyne

Kiitoksia Tyyne! Onnea leikkaukseen, eiköhän se hyvin mene! Itsellä ei ole vielä edes tiedossa leikkausaikaa, aikasintaan vasta syksyllä kun kunnallisen kautta siihen menen.. Aika tuntuu hurjan pitkältä mutta ehkä se on ihan hyvä että pääkoppa osaa suhtautua tuleviin muutoksiin ja kerkii miettiä mihin sitä on ryhtynyt

Aika menee todella nopeasti. Tuntuu, että itsekin vasta äsken aloin pikkuisen pyöritellä mielessäni lihavuusleikkauksen mahdollisuutta. Kun vaaka näytti yli sata kiloa niin ajattelin, että nyt asialle on pakko tehdä jotain. En edes tiedä kuinka paljon yli sata painoin pahimmillani kun uskaltauduin vaakaan vasta jonkin aikaa laihduteltuani. Olen nyt saanut painoni "hampaat irvessä" osanutraamalla reiluun 90 kiloon. Olen saanut motivoitua itseni pudottamaan painoa ennen leikkausta ihan sillä, että leikkauksen riskit ovat pienemmät mitä vähemmän ylipainoa on. Ja oletan myös, että toipuminen sekä pienempien ruoka-annosten syömisen harjoittelu on helpomaa kun on pidemmän aikaa syönyt vähemmän ja ehkä myös vähän terveemmin . Joo, kuten sanoit ei se todellakaan varmaan haittaa, että sopeutuu leikkausajatukseen ihan rauhassa. Oletko kovin nuori, onko sulla lapsia/perhettä? Pienet lapset ovat kanssa syy miksi leikkausta kannataa harkita kunnolla. Tosin kolikolla on kaksi puolta; hoikempana olet terveempi, jaksat paremmin lasten kanssa, elät pidempään nähdäksesi lastenlapsesi jne. mutta se toinen puoli on, että aina kaikissa leikkauksissa on omat riskinsä. Mutta onhan tämä elämä muutenkin kaikenlaisia riskejä täynnä . Kerron kyllä heti sitten leikkauksen jälkeen miten meni. On tälläkin palstalla moni sanonut, että leikkaus on ollut elämän paras päätös, päätetään me myös kuulua niihin jotaka leikkauksen jälkeen allekirjoittavat tämän . T.Tyyne

Viime syksynä täytin kolmekymmentä en nyt tiedä onko se paljon vai vähän perhettä ei ole, mies kyllä ja pari karvaista kissakaveria mutta lapsia en ole saanut enkä tiedä haluanko niitä välttämättä ollenkaan. Ehkä olen myös asennoitunut tähän ettei lapsia minulle siunaannu yhtään ihan vaan tän lihavuuteni takia, ehkä mieli muuttuu myöhemmin Paitsi jos mä oon sitten jo liian vanha. Ite en edes kehtaa laittaa painoani tässä kohtaa ainakaan esille, se on meinaan semmosissa lukemissa että oksat pois! Koko ikäni olen oikeestaan ollut lihava, pahiten se ryöpsähti tossa murrosiän kynnyksellä. Joskus olen laihtunut useitakin kiloja, parhaimmillaan taisin pudottaa lähes 30 kiloa! Ne tosin tuli takasin tuplana varmaan kun aloitin vuorotyön. Tällä hetkellä olen työtön osa-aika työntekijä Sain siis juurikin viime viikolla työpaikan missä olen n. kolmena päivänä viikossa, puoli vuotta ja monta kymmentä työhakemusta siihen meni että edes jotain työtä sain. Enkä nyt edes oikeestaan aatellu ottaa paineita noista töistä kun nyt saisin itteni kuntoon ja nää läskit edes pienemmäks! Kova työhän tämä on mutta ei kai ne läskit tästä yhdessä yössä lähe kun ei ne oo siihen yhdessä yössä tullutkaan! Olen lukenu että tällä palstalla lähes kaikki ovat niin köykäsiä minuun verrattuna jo ennen leikkauksen suunnittelua että mikähän minä oikein olenkaan, tonnikeiju? kamalaa ajatella että on ittensä tähän kuntoon päästäny!  Kerro toki miten leikkaus on sujunut! Toivotaan että meidänkin kohdalla voidaan todeta että leikkaus on elämän paras päätös!

Älä välitä mitä painat nyt, ja tällä palstalla ei todellakaan tarvitse painoaan hävetä, eikä myöskään sitä kertoa jos ei halua. Tärkeintä on, että teit päätöksen tehdä asialle jotakin. Olet vielä nuori, sulla on nuoruus puolellasi, siitä on suuri etu toipumisessa ja itse leikkauksessakin. Älä anna julkisen terveydenhuollon pompotella itseäsi ian kaiken ja odotella jossain "jonoissa". Pommita niitä koko ajan; tee mitä käskevät ja sen jälkeen soittelet ja kyselet miten homma etenee . Itse olen kohta 5-kymppinen, ja ajattelin, että en enää jaksa/ehdi käydä tätä hommaa julkisella puolella. Olen lapseton ja vastuussa vain itsestäni ja koirastani, joten päätin, että leikkaukseen menen tapahtui mitä hyvänsä .

...ja vielä...tulet huomaamaan, että olen kova puhumaan ...harmittaa kun 20 vuotta sitten ei ollut tällaista mahdollisuutta lihavuusleikkaukseen. Elämäni olisi varmasti ollut aika tavalla erilaista jos olisin jo 3-kymppisenä saanut paino-ongelmani paremmin hallintaani. Elämäni olisi varmasti ollut rikkaampaa. Paljon olen jättänyt elämättä ja nauttimatta elämästäni lihavuuden takia. Eli vanhemman viisaudella:D ; VAADI saada apua paino-ongelmaasi kun sellaista kerran nyt on mahdollista saada!!! Mutta älä (tai kukaan muukaan, joka höpinöitäni kenties lukee:)) ymmärrä, että ihmisarvo olisi jotenkin kiinni kiloista, sitä en tarkoita. Tarkoitan vaan, että meillä kaikilla pitää olla mahdollisuus elää täyttä ja laadukasta elämää. T.Tyyne

Kiitokset viestistäsi! emmä siitä painosta niin hirveesti välttämään, varsinkin kun viimesen kerran (toivottavasti) se on semmosissa lukemissa Kirjoitella saa, tottakai! Kiva lukea muiden ajatuksia ja jakaa omiakin muiden kanssa. Mä en ole tästä leikkaukseen menosta puhunut kuin lähimpien perheenjäsenten kanssa ja muutaman ystävän. En siksi että häpeisin asiaa vaan siksi että kaikki vaan ei ymmärrä mistä tässä on kysymys enkä jaksa alkaa puolustelemaan päätöstäni. Oletko ite avoimesti kertonu ihmisille? Minkälaista on vastaanotto ollut?

Moi emmiliini, mä olen ihan avoimesti kertonut työkavereilleni ja ystävilleni asiasta. En minäkään näe avun hakemissa mitään häpeämistä. Vastaanottoa on ollut kahdenlaista; eräät tosiaankin luulevat, että kyseessä on rasvaimu tai muuten "helppo" keino päästä kiloista eroon. Mitä tämä ei tosiaankaan ole; kyllä tässä aika paljon rohkeutta tarvitaan, että tällaiseen mukaan lähtee. Ja lisäksi jos yksityiselle menet niin hinta on jopa Virossa kuutisen tonnia; se on aikamoinen rahasumma. Lähimmät ja rakkaimmat ystäväni ja sukulaiseni, jotka ovat seuranneet sivusta jatkuvaa kymmenien vuosien taisteluani painoni kanssa ovat antaneet täyden tukensa . Se ei pelaa joka pelkää ja mehän ei pelätä!

Mäkin oon valikoidusti kertonut ihmisille, tukea on kyllä tullut joka puolelta roppakaupalla! Ihan kaikille en vaan saa sanotuksi ja onko sen loppu peleissä niin väliäkään kuka tietää ja kuka ei Joo todellakin jos yksityiselle menee ja maksaa mansikoita ei se ihan tuostavaa tule mieleen ensimmäisenä! Ite oon kypsytelly mielessä tätä jo useemman vuoden ja nyt koen olevani valmis tähän. Rahaa ei ole mennä yksityiselle mutta toivon että tää houtuu kunnallisellakin puolella hyvin rivakasti siis kaikissa sallimissa rajoissa tietenkin eikä jätetä pyörimään jos jonkinlaisiin jonoihin. Rohkeutta kyllä todellakin on kysytty moneen kertaan jopa tämän lyhyen matkan aikana. Huomenna pitäis alottaa 6 viikon ENEily ja se jos mikä jännittää.. Tyhjensin jääkaapin ja pakastimen kaikesta "väärästä" ja vein mummulle, etten epähuomiossa läppäse rasvaa leivälle ja vie kohti suuta Mies käy täällä vain viikonloppuisin niin tuo sitten kotoaan ruokansa tullessaan Eiköhän tää 6 viikkoo mee nopeesti ja voin riemuiten hyppiä ainakin 6 kiloo köykäsempänä vapun tienoilla!

HEi emmiliini, miten eneily alkoi? Millä pusseilla eneilet? Minulla alkoi tänään kevennys ja 4 viikon ene alkaa 25.3. En ole koskaan eneillyt enkä tiedä millaista on ketoosi kohdallani, mutta toivon totisesti että se alkaa sitten h-e-t-i

Moi emmiliini ja Annniina. Mä olen osanutraillut Nutriletin mokkapirtelöllä; jos pitää kahvista niin se on oikeasti hyvää, yhdessä pussissa on 123 kcal. Ja vie ihan oikeasti nälän kuumana juotuna. Olen työpäivän aikana juonut kaksi pussia ja selvinnyt päivästä ihan ok! Tokmannilla on ollut tarjoushintaan 25 annosta 17-18 euroa. Siinä olisi viiden päivän ateriat; ei hirveen kalliiksi tule per päivä. Ajattelin jatkaa tämän käyttöä leikkauksen jälkeenkin, ainakin tuote lupaa, että tästä saa kaikki elimistösi tarvitsevat vitamiinit ja kivennäisaineet.
Miten meni, emmiliini, ensimmäinen ENE-päivä?

Moikka Annniina ja Tyyne! Luultua paremmin alko! Aamulla kyllä tuli muutama yökkäys suklaapirtelöä nautiskellessa, onneks sai vetästä kahvia ja mehukeittoo päälle Kanakeittokaan ei kauheen herkulle maistunu ekalla kerralla mutta äsken jo huomattavasti paremmin! iltapala on vielä jäljellä! Vessassa on saanu kyllä ravata urakalla, onneks on vessa lähellä Nutriletteja oon käyttäny plus sitten sallitut kasvikset, protskut ja mehukeitot. Ehkä tää tästä lähtee sujuu kuhan alkuun pääsee, nälkää en oo ehtiny töiltäni tunteen kun pari kertaa, hyvä niin En ole aikaisemmin kanssa eneillyt mutta keventäny ole itsestäni jo 5 viikkoo. Kerro Annniina sitten kuinka itelläsi sujuu, kiva kuulla muittenkin mietteitä menetkö muuten mihin leikkaukseen, yksityiselle vai kunnalliselle jne? Pitäisiköhän sitä käydä ostamassa sitä mokkaa!? Oon kumminkin kahvinhimoinen siinä on kumminkin reilu 20 kaloria enemmän kun noissa mitä mulla on.. Onkohan sillä väliä?

Oi kiitos Tyyne kahvivinkistä! Kaikki kokeiluun
Mä juuri äsken maistoin elämäni ensimmäisen Nutrilet suklaa -jauhepussillisen ja mä tykkäsin! Mutta en ole varma tykkäisinkö heti aamutuimaan myöskään
Ensi tiistaina menen sisätautilääkärin puheille ja varsinainen ene alkaa keskiviikkona, kerron sitten miten sujuu. Julkisella puolella olen 'projektissa' menossa.
Luulisi ettei tuolla 20 kalorilla ole tuossa tilanteessa mitään merkitystä? Tsemppiä!

Heippa, ei varmaan ole 20 kalorilla mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Pääasia, että löytää jonkun tuotteen, jota pystyy vähän pitempään käyttämään.

Hellurei!
Hämmentävää kuinka hyvin on tämäkin päivä mennyt, liekkö töillä ollu vaikutusta kun ei ole ehtinyt miettiin ruokaa?! Vaikka siis kokkaanhan minä työkseni kumminkin kaikki pussit on menny helposti alas, suorastaan nauttinu ruuasta Huomenna jutustellaan ravintoterapeutin kanssa miten on menny ja teen vielä tarkennuksia noihin ruokiin mitä syön, jotenkin epäilyttää että syönkö oikein

Heippan!
Siis eikö mitään heikotuksia ja pyörrytyksiä tms.? Voih, oispa munkin kohtalo
Olen vasta korvannut yhden aterian päivässä pussilla, mutta silti olisi nälkä... Mitä tarkennuksia mietit? Sitä ihmettelen, että Allevon pussit mitä ostiin ne pitäisi sekoittaa kylmään maitoon, onkohan se nyt ihan ok
Eihän sitten jäljelle jää oikeastaan kuin Nutrilett, vai jääkö?

Heippa! Tämäkin päivä mennyt kyllä lupsakkaasti. Kävin uimassa sen perinteisen kilsan lenkin, saunan jälkeen tosin tuli vähän heikko happi ja pyörrytti mutta meni nopiaan ohikin Mä kyselin tosta kahvin määrästä että saako kuinka paljon kittailla oon semmonen kahvirotta en tosin ihan pannu tolkulla vedä mutta joku 5-6 kuppia päivässä Samoin kiinnosti noi kasvikset ja salaatit ja niiden määrät ja voiko niitä syödä kuinka.. kun tuntuu että niitä on ihan liikaa kerralla Kaipasin myös välipalaksi enemmän kun pelkän pirtelön kun tuntu ettei oikein jaksanu tehdä töitä loppuun pelkän pirtelön ja kahvin voimin ja sitten olikin jo huutava nälkä kun kotiin pääsi. Mulla on työmatkaa reipas 20 kilsaa ja tuntuu välillä ihan liian pitkältä matkalta. Ravintoterapeutti naureskeli että mulla on orjentoitunut vatsa kun se ilmottaa aina kolmen tunnin välein että nyt on nälkä En käsitä miten se voikin olla niin kellon lyömä aina. Mä en kyllä tiedä tossa allevosta mitään, ainakaan ite en saa maitoo juoda missään kohtaa. Kahvinkin opettelin juomaan mustana, mikä onkin maukkaampaa silleen Mä luulen että mun eneilyn alotusta on helpottanu jo se reilun 5 viikon kevennys itekseen. Ekalla ravintoterppa käynnillä sainkin noottia siitä että olin syöny liian vähän ja pitäny pitkiä taukoja syönnissä. Tänään muuten ystäväni osti mulle myös kasviskeittoa, nutrilettia tietenkin Sekin oli maukasta varsinkin kun pistää vähän mausteita. Oothan koittanu saada nälän tunnetta pois esmes juomalla vettä? Ite ainakin monesti oon huomanna että jos on nälkä ja juo vettä niin hoksaankin että mulla olikin vaan jano Myöskin oon kamppaillu aikoinaan sillon kun alottelin kevennystä esmes leivän kanssa, tunnin kerran itkin!! oikeesti itkin sitä että halusin leipää mutta selkäranka ei katkennu Oli myöskin alussa vaikee todeta onko mulla oikeesti nälkä vai vaan mieliteko. Syöthän myös useita kertoja päivässä ja pieniä annoksia? Mikäs minä olen neuvomaan tosin, kun itekään ihan perillä kaikesta ole Tommosia mä lähinnä ite pohdin sillon vaikeimpina hetkinä joita ei edes montaa ole ollut, ihme kyllä *KOPKOP* (koputan puuta) Tänään pitäis vielä yks pirtelö vetästä, vähän mehukeittoo ja rahkaa/raejuustoo mut mä oon niin täynnä että halkeen niin päätin jättää loput ruuat väliin tältä päivältä ja painua maate ps. Mä luulen että hyvin se eneily menee kun vauhtiin pääset Elä turhaan ressaa asiaa ni sujuu vielä paremmin!

Niin mikäslaisia on muuten ne easy dietit? Niihinkään en oo perehtyny muuta kun että niitä syödään vähemmän päivän aikana kun ne on ns kaloririkkaampia kun nutriletit. Oletko niihin tutustunu?

Todii! Ene on hyvin edennyt, ketoosi saapui tänään! HappyHappyHappy Tästä on hyvä jatkaa, kohta jo viikko takana!

No niin tiedän mitä itkit, leipä on ollut mullekin niin tärkeä...

Mutta siis WAU, onnea ketoosista!! Miltä se ketoosi sitten näyttää ja tuntuu?

Minulla ainakin ketoosi teki sen että ensin oli pari päivää pääkipeä ja flunssainen olo ja sitten oli energiaa kuin pienessä pitäjässä

Mä olin ihan aluks tosi väsynyt, pientä huimailua saunan jälkeen mutta eilen huomasin ketoosin siitä että mun henki haisi ihan hirveelle! Samoin tuntu että ihokin ois haissu sille samalle ja pissakin Energiaa kyllä löyty koko päivän oli semmonen tikutus käynnissä, nukkumaan en edes meinannu malttaa mennä Sen huomaskin sitten aamulla kun ois pitäny töihin mennä, mutta parin kahvikupin jälkeen virtaa riitti jälleen! Kyllä se leipä on edelleen se pahin, mä jopa näin siitä unta viime yönä Enää viis viikkoo niin saan mutustella leipää

Ok, eli ketoosi tuntuu, näkyy ja lisäksi myös haisee
Mä hyvästelen tänään leivän seuraavaksi neljäksi viikoksi

Koita nyt sitten nauttia viimeiset leivän murut oikein hartaudella Sullahan loppuu ene jo ennen kun mulla, itelläni on viimenen päivä vasta 28.4. En tiedä mistä johtuu kun nyt on ilmestynyt mahakipua ja huonovointisuutta/kuvotuksen tunnetta juuri ennen (noin puoli tuntia) kun on ruoka-aika Helposti kumminkin oon saanu aina ruuat syötyä ja lähes välittömästi olo palautuu normaaliksi, mahakipu ja muut tuntemukset katoaa. Tämä on ilmestynyt ensimmäisen kerran sunnuntaina eli 6 päivää kuurin aloituksen jälkeen, mahtaako johtua siitä sitten että ns pääenergianlähde on vaihtunu hiilareista rasvaan?! Ärsyttävää on kyllä varsinkin jos en ole semmoisessa paikassa että voisin syödä jotakin pitää ne varmaan soitella ravintoterpalle ja kysästä asiasta. Kerrohan sitten miten oma eneilysi on pyörähtänyt käyntiin ja muista että mä ainakin tsemppaan sua, sä pystyt siihen!