Helmikuun 11. pvä leikkaus Taysissa

Hei,
Viime vuoden maaliskuusta asti olen ollut tässä projektissa kohti leikkausta ja nyt vajaan kuukauden päästä se on totta.Jännittää kovasti ja mietityttää kuinka pärjään sen jälkeen??Tuhansia kysymyksiä pyorii mielessä.Olen lueskellut taustalla koko tämän ajan ,mutta nyt ajattelin kirjoittaa josko jo leikkauksen käyneiltä tulee hyviä vinkkejä esim. ruokiin leikkauksen jälkeen,että mitä kannattaa varata kotiin yms.Nyt eka viikko eneä takana ja neljä vielä edessä...kesällä eneilin jo 4 viikon "harjoitusjakson". On todettu ultrassa rasvamaksa ja tääkin on yks juttu joka jännittää,ettei sen takia sitten jäisi leikkaamatta .Painoindeksi liki 50 ja ikää kohta 60,että ikääkin on jo aika paljon,mitenköhän sekin vaikuttaa paranemiseen?? 3/14 oon saanut painoa pois melki 20 kiloo,mutta hirvee määrä läskiä on kyllä vielä jäljellä.Ja kuten melkein jokainen täällä,niin minäkin olen laihdutellut välillä -30 kg ja takaisin tullut kilot kavereittensa kanssa aina.Minulla jo diabetes2,verenpaine,korkea kolesteroli,polvien nivelrikot (jotka jo vaatisi keinoniveliä,mutta kun ei näin painavana pääse siihenkään leikkaukseen),eli kyllä tää alkaa oleen sellanen viimeinen mahdollisuus tälle matamille...

Hei mulla taas on syksyllä taysissa leikkaus
Itselläni ENEkuuria viikko takana ja kolme olis vielä edessäpäin.

Tervetuloa joukkoon, itsekin olen melko uusi täällä.

Moi!
Mulla leikkaus 3.2. Hatanpäällä!

Sain tätä kautta yhteyden tulevaan huonetoveriini, mikä on ihan mahtavaa.

ENEn toinen viikko menossa ennen leikkausta. Hyvin tähän asti. Tänään kävin labrakokeissa. Eiköhän tää tästä!

Voimia meille kaikille!

Hei HelmiNainen ja Lellukka,kiitos vastauksista.Mukava kun on suunnilleen samaanaikaan leikkaukseen meneviä,kuljetaan vähän niin kuin samaa matkaa.Mullakin on ENE mennyt vaikeuksitta,mutta ei kyllä ole lähtenyt paino noin hyvin kuin sinulla HelmiNainen ,en kylläkään tiedä miksi.Olen ohjeita seurannut tosi tarkasti...

Kuinka teillä on sujunut leikkauksen jälkeinen elämä? Se tässä minua kovasti jännittää ja se että kuinka osaan syödä oikein sitten kun pääsen kotiin...mutta ilmeisesti aika hyvin ohjeistetaankin .Kuitenkin olisi kiva saada teiltä jo leikkauksen kokeneet ohjeita,kun ootte kuitenkin sen kaiken eläneet ja tiedätte parhaiten. Joten vinkkejä odotellaan ja kaikkee muutakin tietoo mitä ennen ja jälkeen leikkauksen on hyvä tietää.
Kuinka paljon teillä on ollut kipuja leikkauksen jälkeen ja millaisia,kuinka pian elämä palautuu ns. normaaliksi,toki pienin annoksin usein syötynä,sen olen tajunnut,mutta muuten että voi syödä silleen normaaliruokaa jamuutenkin elellä normaaliin tapaan.Töistä mun ei tarvitse huolehtia kun olen jo selkäni ja polvieni takia sairaseläkkeellä. Vaan onhan toki normaalit kotityöt ja askareet tehtävänä,kuinka pian niihin kykenee?
Please,laittakaa jännittävälle leikkausta odottavalle tietoo ja tsemppiä.

tuidetuinen:

Mut leikattiin viime vuonna maaliskuun lopussa. Vastaisin että oikein syöminen on aika helppoa alkuun kun noudattaa vaan sairaalan ohjeita (nämä vaihtelee sairaaloittain vähän, kauanko syödään soseita ja kauanko pehmeätä ruokaa jne., noudata niitä mitkä saat omasta sairaalastasi). Tärkeätä on syödä usein ja pieniä määriä kerrallaan. Ennemmin se ongelma minulla ainakin oli se että sai syötyä riittävästi kuin että olisi ollut pelkoa että syö liiikaa

Mä taisin käyttää särkylääkettä vain parina päivänä leikkauksen jälkeen, kipuja ei siis juurikaan ollut, leikkauksesta seuraavana päivänä oli pahimmat kivut mutta Tramalilla ja nukkumalla sain hyvin tilanteen haltuun. Minulla on pieni lapsi, joka oli tuolloin vain vuoden ikäinen. Sain kaupungilta lapsenhoitoapua 40 tuntia, sellainen nuori tyttö tuli avukseni hoitamaan lasta koska en uskaltanut nostella häntä jne. Jälkeenpäin ajateltuna jopa puolet noista tunneista olisi riittänyt, olin niin hyvässä kunnossa. Eli sanoisin että kevyempiin kotitöihin kykenee kutakuinkin heti, mutta nostelua kannattaa välttää ja se väsymys oi ensi alkuun kans melkoinen joten senkin takia piti ottaa rennosti vaan. Mutta noin 2-3 viikkoa leikkauksen jälkeen ei kyllä olossa ollut enää yhtään mitään semmoista että ois muistanut että on käynyt missään leikkauksessa. Muutakuin ruokapöydässä tietty

Kiitos Vesinokkaeläin!

On kiva kuulla että ei se kuitenkaan mitään avaruustiedettä ole se syöminen leikkauksen jälkeenkään Varailitko jotain erityistä kotiin ennen leikkaukseen menoa? Jotain valmiita sosekeittoja kenties?? On se hyvä että saa sitten sairaalasta selkeet ohjeet,eiköhän se sitten ala sujumaan.
jos sinä oot pärjänny pienen lapsen kanssa niin nopeesti,niin eiköhän sitä sitten itse pärjää.
Sulla on jo melkein 10 kk ollut pikkumasu,miten on noin kaikkiaan mennyt? Suositteletko leikkausta kaiken kokemasi jälkeen? Onko ruokia joita et ole pystynyt syömään sen jälkeen?

Helminainen

Kuinka ENEsi sujuu,ja miten ihmeessä sulta jo viikossa on noin paljon lähtenyt??Multa vaan joku pari kiloo ,ootko ihan pusseilla sinäkin + n.500g vihanneksia/kasviksia + proteiinilisä? Olen itsekin tarkasti seurannut ohjeita,mutta kaipa tuokin on yksilöllistä???
Jännittääkö sua leikkaus jo??Minä oon tällänen stressipipo näin etukäteen ja jännitän ihan hemmetisti . Huomasin tossa että melkein samaan aikaan on meillä tää pjojekti alkanut,itsekin sain 3/14 lähetteen tk.sta. Mitenkäs se valitaan kuka leikataan Täysissä ja kuka Hatanpäällä??
Tsemppiä eneilyyn ja leikkuksen odotteluun.

Ei ole avaruustiedettä Minulla meni kaikki aivan kertakaikkisen loistavasti ja niin helposti. Kaikki ruoat on mennyt ja menee, mitään sellaista ei ole mistä joutuisi ihan täysin kieltäytymään, sitä äklömakeaa sokerista jälkkäriäkin voin ottaa ja maistaa, mutta ei mua yleensä kyllä edes huvita, koska en ole ollut mikään sokerihiiri edes ennen leikkausta, suolaiset, rasvaiset ja runsashiilariset ruoat ovat olleet minun paheeni. Koko aikana minulla on ollut vain kolme dumping-kohtausta ja kaksi kertaa sellainen verensokereiden äkilinen romahdus kun on syönyt jotain turhan nopsaan verensokerit nostavaa hiilaria ja sitten tultu romahtaen alas. Käsien tärinä ja tosi huono olo joka lähtee nopsasti ruisleivällä

Suosittelen leikkausta todellakin. Mun sydän melkein särkyy kun vähän aikaa sitten esimerkiksi luin jonkun tarinaa joka oli menossa leikkaukseen ja yhtäkkiä sitten perunut sen ja päättänyt yrittää vielä itsenäisesti. Tahdon kovasti kovasti toivoa että tälläinen ihminen onnistuisi, mutta kun itse tietää miten älyttömän vaikeaa ja epätodennäköistäkin sepainonpudotus ja ennen kaikkea painonhallinta on sairaalloisesti ylipainoiselle.. Toki tähänkin leikkaukseen liittyy riskejä, ei sitä faktaa voi katsoa läpi sormien. Mutta kumpi on vaarallisempaa, tappava ylipaino kaikkine liitännäissairauksineen vai se yksi leikkaus huippuosaavien kirurgien tekemänä. Ei vaikea valinta.

Tässä vaiheessa painonpudotus on hidastunut merkittävästi, tosi pitkään ollaan keikuttu parin kilon sisällä edestakas suhaten. Ensi tiistaina tulee vuosi siitä kun kävin sairaalassa kirurgin arvioitavana lukemissa 125,9 kg. Toivon ottavani tuon vuosipäivän vastaan kasikymppisissä, tänä aamuna vaaka näytti 90,4 kg. Leikkauksen vuosipäivään maaliskuun loppuun toivoisin pystyväni puristamaan vielä lukemiin 85,9 jolloin olisi 40 kiloa rikki. Mitään 60 kiloista minusta ei tule ja olen tyytyväinen näin. Näillä näkymin näyttäisi siltä että mitään roikkoleikkausta ei masulle tarvita.

Vesinokkaeläin!

Ihana lukea noin positiivinen kertomus,loit kyllä minuunkin uskoa rutkasti . Ja osasitpa kertoa juuri näistä asiosta jotka on mietityttäneet.Toki olet minua paljon nuorempi,ja sehän tietysti auttaa nopeaan paranemiseen,mutta kuitenkin tuli luottavaisempi olo. Tietysti kaikki riskit olen ymmärtänyt,ja tässä välillä ne meinasi vallata mielen kokonaan.Silloin kun asia realisoitui ja sain leikkausajan niin meinasi todella iskeä paniikki,että APUA mitä oon tekemässä...
Mutta kertaakaan ei oikeesti ole luovuttaminen käynyt mielessä...kun kerran oon tähän asti onnellisesti päässyt,niin hulluhan olisin jos antaisin mahdollisuuden parempaan elämiseen mennä ohi:shock:  .Kuitenkin mulla jo kaikki mahdolliset oheissairaudetkin jo on ja nyt on jo verensokeritkin paljon paremmalla mallilla kun olen tän parikymmentä kiloo saanut pois ja lääkärin mukaan pääsen niistä lääkkeistä kokonaan eroon leikkauksen jälkeen,nyt jo on vähennetty paljon.
Ja sama juttu kuin sulla,en myöskään ikinä ole mikään 60 kiloinen,kunhan pääsis alle satasen,niin oisin tosi ilonen ja kaikki siitä alaspäin on vaan extraa.Minun tänhetkinen paino jotain 135kg,eli matkaa on jäljellä vielä paljon...
mulla aivan varmaan tulee myös roikkoleikkus sitten jossain vaiheessa jos nyt onnistun tarpeeksi pudottamaan,nyt jo roikkuu kaikki paikat .Mutta mulla on tuota ikääkin jo niin paljon,että eihän sitä mikään palaudu enää niin helposti.
Haaveissa siis jossain vaiheessa päästä myös niihin polvinivelleikkauksiin,niin alkaisi toivon mukaan liikkuminenkin olemaan taas helpompaa,eikä jatkuvaa tuskaa.
Kiitos tsemppaavasta kirjoituksestasi.Olisi mukava jatkossakin lukea kuulumisistasi,olethan jo vahvasti voiton puoleela,onnittelut siitä.

2 viikkoa ENEÄ takana ja painoa lähtenyt 4,5 kg.Onko liian vähän? Tuntuu että muilla jo viikossa lähtenyt tuon verran.Tosin olen kyllä ilman repsahduksia eneillyt ohjeitten mukaan,joten parhaani olen tehnyt .Vielä vajaa 3viikkoo jäljellä ja sitten leikkaukseen

Hei! Sulla alkaakin leikkaus läheneen ja ENE on jo hyvin käynnissä! 4,5kg on hyvä pudotus! Mulla ei koko enellä pudonnut tuota määrää enempää.
Mut leikattiin Vaasassa, kahta päivää vaille tasan 2 vuotta ennen kuin sinut tullaan leikkaamaan. Minut leikannut kirurgi tosin leikkaa myös Tampereella (Pipsa). Leikkauspaino mulla oli tasan 100kg ja tän hetkinen paino keikkuu siinä noin 67kg kohdilla.
Leikkauksesta palautuminen oli tosi nopsaa (olin muutaman päivän kotona ja karkasin sitten saikulta töihin tekeen osapäivää hissukseen. ) eikä ollut suuria ongelmia.
Ruuasta älä vielä stressaa, syö ohjeiden mukaan sitä mikä maistuu, juominen on tärkeämpää siinä vaiheessa kun leikkauksesta tullaan. Tsemppiä loppurutistukseen ja tuuhan kirjotteleen vielä kuulumisia ennen leikkausta!

On niin mukava lukea tälläistä positiivista juttua parantumisesta, näin ennen leikkausta .Ja sitten että vielä 2 vuotta jälkeenkin päin on asiaan tyytyväinen.Onko esim. vatsantoiminnassa ongelmia ollut,kaikki tälläset tyhmätkin asiat pyörii nyt mielessä.Tietenkin eniten jännittää leikkauksen kulku ja onnistuminen,sekä heti sen jälkeinen aika että kuinka sen pärjää, ja syömiset ja juomiset ,kuinka ne saa oikeeseen tasapainoon,mutta kai sitä tosissaan saa niin selkeet ja hyvät ohjeet että sitten loppuviimein osaa kuitenkin oikeen toimia .
Varmaan joskus viikon päästä on leikkaavan kirurgin ja anestesialääkärin luona käynti ja viimeset verikokeet....sitten SE aika alkaakin lähestyä.
Kiitos tsempistä,sitä todella tarvitaan.

Mullakin takana vähän yli 2 viikkoa eneilyä ja vajaa pari viikkoa enää edessäpäin. Painoa on pudonnut n. 4 kg ja hirvee stressi pään sisällä että saanko vielä putoamaan sen tarvittavan 1 - 1½ kg pois ennen ravintoterapeuttia Tossa välillä alkoi menkat (puolentoista vuoden tauon jälkeen ) ja sen jälkeen toi painonpudotus lopahti niin että parissa päivässä lähtee n. 100g.

mutta katsotaan, kaipa tämä tästä

Lellukka!

Sulahan on ene tosi hyvällä mallilla ,niin vähän enää pudotettavaa...Minun pitäisi vielä reilu 4 kg saada pois ennen leikkausta ja aikaa on vaan reilu 2 viikkoa.En tiedä kuinka tarkkoja ovat tuosta kilomäärästä???? Miten teillä muilla on ollut? Kuitenkin olen ihan ohjeitten mukaan pussini ja vihannekseni syönyt.Ihmisten elimistö vaa varmaan toimii eritavalla?? Olisi kamalaa jos tässä vaiheessa tämän takia tyssättäisiin

Ilmeisesti vaihtelee paikkakunnittain tuo miten tarkkoja ovat noista pudotetuista kilomääristä. Taysissa tuntuvat olevan hyvin tarkkoja. Mulla on todella ihana ravintoterapeutti ja toivottavasti saan ilahdutettua häntä kun menen seuraavaan tapaamiseen, tänään nimittäin vaaka oli yhtä äkkiä armollisesti pudottanut painoa liki kilon eilisestä! Joten tavoitteeseen matkaa enää vähän yli puoli kiloa ja loput puotettavat on pelkkää extraa

Mulla annettiin yksityisellä 10 kiloa tiputettavaksi ja tiputin 11. Aloitin vähän aiemmin, laskujeni mukaan 7-8 viikkoa oli aika. Välillä pieniä taukoja täyseneilystä mutta sillai ruodussa kumminkin. Yhdet sovitut juhlat oli siinä välissä ja siellä söin herkkuja.

Voi kuulehan, mie en saanu mitään ohjeita ruokailuun leikkauksen jälkeen ja jos sainkin niin mulle kerrottiin ne vasta leikkauksen jälkeen ja silloin olin kyllä niin tokkurassa ettei oo kyllä kovin suuria muistikuvia. Mie olen silti pysyny tähän päivään saakka hengissä ja hyvin on mennyt! Ei se syöminen ole mitään rakettitiedettä sen leikkauksen jälkeenkään, alussa voi olla puuduttavaa kun ei enää jaksa keksiä mitään sosemaisia, mutta ei sitä tartte surra etukäteen.
Minä en saanut mitään tiettyä määrää joka ois kuulunut pudottaa, silti kirurgi antoi vähän noottia ettei ollut kuulemma maksa riittävän pieni mutta sai leikattua silti ihan hyvin. Ei teitä potkita leikkauksesta sen takia, korkeintaan jos ollaan oikein tiukkoja niin lykätään pikkusen kauemmas että saadaan pudoteltua vielä painoa.

Vertuli on taas tänä iltana Tampereella.  Kuten Hyeena tiedät niin siellä jos missä saa lisätietoja ja kuulee toisten kokemuksista  mm. Taysissa leikattujen tai leikkausta odottavien projektien eri vaiheista!
https://laihdutusleikkaus.palstani.com/t2431-vertuli-vertaistukea-tre-2015-29-1-12-3-23-4-ja-28-5
...joten tervetuloa niin Hyeena kuin tuidetuinen, HelmiNainen ja Lellukka kuten muutkin avaamaan uutta vertuli-vuotta!

Oh, voi blocco! Mä oon nykyään niin kovin kiireinen että arki menee lähinnä työt-kotiin-ruoka-hetki kotona puuhailua-nukkumaan.. viikonloputkin on liian lyhyitä kun ei mitään ehdi tekemään, mutta kohta oon taas työttömänä ainakin hetken niin ehkä sitten! Terveisiä vain vertuliin!

Nyt enää viikko ja 2 päivää leikkaukseen.Jännitys lisääntyy päivien vähenemisen myötä....Ene sujunut muuten hyvin,mutta minulta vaan ei paino tipu niin paljon kuin toivoisin .Vielä pitäis pari kiloo saada pois.Vaikka ilmeisesti ei ihan niin tarkkaa ole kuitenkaan,siis että leikkaus peruttaisiin.Tarkkaan oon kuitenkin noudattanut ohjeita,niin parhaani olen siis tehnyt . Mites muitten eneilyt on sujunut?

Hei mulla ene kanssa loppupuolella *tuuletusta*
5. päivä on viimeinen eneily päivä ja 6. päivä on heti aamusta ravintoterapeutti + punnitus.
Muuten meni ihan ok, paino on pudonnut (tänä aamuna vaaka näytti -6.jotain kiloa) mutta paleltanut on ja mieliteot ovat olleet välillä tosi kovat. Tuo palelu alkoi oikeastaan 7. kuuripäivänä kun menkat alkoi ja jäi tavallaan päälle. Nutriletit alkoi tökkimään tosi pahasti eka viikon jälkeen joten vaihdoin easydiettiin ja sen jälkeen tää homma sujuikin huomattavasti helpommin tuon syömisen suhteen.
On tää kaikenkaikkiaan ollut aika raju kuuri, mutta samalla myös opettavainen. Olen itse ainakin oppinut nyt syömään kello aikataulujen mukaan ja sallittu määrä kasviksia + broitskua/kalaa päivässä on aivan ihana juttu!
Vielä kun jaksais kärvistellä nämä muutamat loppupäivät niin olis ihan ok =)

Sulla on tosi lähellä jo leikkaus! Itsellä vielä pitkä matka eessä mutta hei perässä tullaan

Hienoa Lellukka,sulla on kyllä eneily sujunut loistavasti . Mulla asiat edenneet myös hyvää vauhtia,nyt on käyty esikäynnillä tapaamassa anestesialääkäriä ja kirurgia ja ensi keskiviikkoaamuna pitäisi sitten olla leikkurissa . Eli vuoden prosessi saa toivon mukaan hyvän päätöksensä...Vähän on vielä jännitettävää ettei olisi liikaa kiinnikkeitä muista leikkauksista,jotta sujuisi tämä ohitus hyvin,mutta sitäpä on turha alkaa nyt etukäteen suremaan. Nyt vain onnellisesti odottelen.

Hei Tuidetuinen
Tsemppiä loppu odotteluun. Voin kertoa että viimeiset päivät matelee ja pelko että saa jonkun flunssan joka estäisi koko operaation.
Minulla leikkaus ylihuomenna. Kiva lukea muiden kertomuksia, se rohkaisee itseäkin.

Uusi elämä alkakoon

Hei Leenu68 ,sulla siis jo huomenna leikkaus,hurjasti tsemppiä sinne ja pikaista paranemista.Laitathan viestiä kuinka kaikki sujui,kun jaksat. Vaikka olenkin jo varmaan sitten jo itsekin leikkurissa kun meillä on nää näköjään näin lähekkäin.
Ja kyllä joo,mulla sama tunne että varmaan nyt on nuha ja lentsu iskee ja kaikki mahdollinen... ,kai se jännitys tekee tepposiaan.
Toivottavasti kaikki sujuu hyvin!