Leikkaukseen 9.2.2015

Hei

Minulla myös matka kevyempään elämään alkamassa vuoden vaihteesta. Ensin ENE ja sitten leikkaukseen.
Haluaisin kuulla muiden leikkauksesta ja varsinkin sen jälkeisestä elämästä.

Moi Leenu,

Tuplanainen tahtoo puoliintua- ketjustani löydät minun tarinani alkupäätä eli enen ja leikkauksen kuvausta. Ennen leikkausta lueskelin minäkin vanhoja ketjuja - niistä löytyy tosi hyvää tietoa.

Leikkauksen jälkeinen elo on sujunut likimain ilman ongelmia. Pientä raudanpuutetta meinasi olla, mutta sekin on onneksi korjaantunut.

Minunkin tarinani löytyy jostakin.. hakusanana tallinna voi löytyä helpoiten. Sleeve leikkaus 3 vuotta sitten Tallinnassa, ei komplikaatioita, ei ongelmia. Paino putosi 35kg. Viimeisen 10 kg kanssa täällä edelleen tapellaan

Moi!
Mulla on leikkaus 6.2.2015 ja ENE alkais loppiaisena. Voisinkin tulla tänne Leenu sun kanssa "hengailemaan", voidaan sit jakaa kokemuksia?

Missä sulla on leikkaus? Itse Tampereella Hatanpäällä.

Tervetuloa Leenu68! Tsemppiä eneilyyn, aika sujahtaa nopeasti leikkaukseen ja sitten alkaa uusi elämänvaihe!

Hei taas
Ja kiitos vastauksista. Työreissujen takia en ole kauheasti ehtinyt täällä vierailemaan ja lukemaan tarinoitanne. Mutta onneksi on joulun vapaat aikaa siihen. Odotan innolla leikkausta ja ENE:ly tarkotus aloittaa heti uuden vuoden jälkeen.
Olen aiemmin laihduttanut Allevolla 25 kg mutta ne ovat tietty tulleet korkojen kera takaisin 6 vuodessa. Toisaalta hirvittää taas aloittaa tuo pussikeittoilu mutta onneksi on tullut markkinoille uusia makuja.
Menen leikkaukseen yksityisesti Terveystaloon Kamppiin Helsingissä.
Toiset ostaa uuden auton, minä terveyden ja uuden elämän. Kaikki ei asiaa sulata, mutta se on heidän asiansa.
Kertokaa minkälainen on olo ensimmäisten viikkojen ajan? kauanko olitte sairaslomalla? Mikä oli painon pudotusvauhti? Ja kuinka pahasti nahka alkaa roikkumaan? lisäsittekö liikuntaa heti alusta vai kun paino oli pudonnut?
Varmasti vastaukset löytyy tarinoistanne, mutta jos joku viitsii ja ehtii lyhyesti kertoa olisin kiitollinen.
Rauhallista joulun aikaa

Minä ennätin pudottaa ennen leikkausta 30 kg. Leikkauksesta tulee huomenna 11 viikkoa, ja leikkauksen jälkeen paino on pudonnut 9,1 kg, yhteensä siis 39,1 kg . Olo leikkauksen jälkeen oli ja on hyvä. Olin aloittanut liikkumisen jo kesällä ja pohjakunto oli hyvä ja sen vuoksi toipuminen oli nopeaa. Olin sairauslomalla 4 viikkoa. Tuona aikana opettelin ja edelleenkin opettelen syömään "oikein", eli 5 kertaa päivässä pieniä annoksia hitaasti syöden. Ruisleivästä muutamia kertoja tullut dumping, tuntuu että nousee ylös ja oksettaa, joten ruisleipää syön vähän (ruisleipä oli aiemmin minun herkkua). Muuten on ruoka pysynyt hyvin sisällä. Liikkumista olen harrastanut syksyn, kävellyt ja jonkun kerran kuntosalilla. Ostin halpa-selättimen jolla yritän saada jenkkakahvoja pois ja jos se reisiä silottaisi, kuntopyöräilen myös kotona ja teen käsipainoilla.
Lapsena ja kolmikymppiseksi asti olin hoikka ja normaalipainoinen, mutta avoliiton ja lapsien syntymisen jälkeen paino alkoi nousta. Välillä sain kiloja pois mutta ainahan ne takaisin tulivat. Kilpirauhasen vajaatoiminta pamautti 30 kg lisää, kun ei yksinkertaisesti kroppa toiminut eikä jaksanut liikkua. Nyt onneksi lääkityksellä tasapainossa.
Olen malliltani leveäperäinen ja paksureitinen, maha ei niin iso ollut eikä roiku pahemmin. Allit käsivarsissa on keljuimmat, mutta kaikkein parasta on tuo liki 40 kg:n painonpudotus, joten allit ei minua keljuta! Leikkausta en kadu pätkääkään, pääsin peruutuspaikalle ja puhelimessa piti heti sanoa ottaako leikkauspaikan vastaan vai ei. Prosessia olin käynyt joulukuusta 2012 alkaen, joten psyykkisesti olin valmistautunut. Mistään en jää paitsi tässä uudessa elämässäni!
Tsemppiä sinulle eneilyyn. Hyvää joulua!

Upea pudotus Valopää. En itsekään malta odottaa että saisin itseni parempaan kuntoon niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Toiset osaa kantaa kilonsa ylpeästi, mutta minulle se on aina ollut vaikeaa. Itsetunto nollilla.
Ja mitä tietty tulee tuohon fyysiseen puoleen niin toivon pääseväni tästä alaselkä ja lonkkakivusta pois. Ja tietty verenpaine lääkkeistä eroon.
Mukavaa joulun aikaa

Moi Leenu,

Mukavaa joulun aikaa sinullekin!

Olet menossa varmaan kirurgi T.H.:n leikattavaksi? Sama herra on leikannut minut Oulussa, 16.10.2013.  Ene, leikkaus ja elo gbp:n jälkeen ovat kaikki sujuneet hienosti. Minulle tuolla kirurgilla oli tärkeä merkitys, koska luotin häneen ja hän osasi viisaasti minua motivoida ennen leikkausta. Kun epäilin, kuinka tällainen jojoilija voisi saada tuloksia, T.H. sanoi: "Tällä kertaa sinä onnistut!.   Ja minä olen todellakin onnistunut!  

Olen ollut ylipainoinen lapsesta saakka. Pudotettuja kiloja oli ennen leikkausta jo liki 200.  Ja kaikki tuli aina korkojen kera takaisin.

Leikkauksesta on siis hieman yli vuosi. Painoideksi oli lähtötilanteessa yli 52 ja tällä hetkellä noin 27.  Ennen leikkausta putosi kirurgin motivoimana n . 8 kg ja enellä n. 10 kg.  Nyt  yhteispudotus on n. 65 kg eli melkein puolet alkuperäisestä painosta on poissa. Verenpainelääkkeestä ja kihtikivuista pääsin eroon jo ensimmäisten kuukausien aikana leikkauksen jälkeen. Muutkin jalkakivut ovat helpottaneet. Uniapnea on kadonnut myös.

Noudatin kaikessa ohjeita. Varsinkin leikkauksen jälkeen olin tarkkana nestemäisen ja sosemaisen ruuan kanssa. Merkkasin ruuat ylös Kilokubiin, jotta varmistuin proteiinien ja kalorein oikeasta määrästä. Merkkaan itse asiassa edelleen lähes päivittäin - se on minun tapani hallita tätä prosessia, vaikka se varmasti jollekin muulle voisi tuntua vähän orjuuttavalta .  Tärkeintä on varmaan, että löytää itselleen sopivan keinon tuntea olonsa turvalliseksi uuden elämäntavan kanssa. Leikkaus ei laihduta, vaan se mitä syömme leikkauksen jälkeen...

Minulle isoin muutos on ollut hiilareiden karsiminen. Olin aiemmin koukussa leipään ja pullaan. Nyt syön 1-2  leipäpalaa päivässä ja puuroa tietysti. Pullaa ja vaaleaa leipää olen maistellut, mutta koetan sitä "huumetta" välttää.

Olen virkeä, iloinen ja hymyilevä. Jaksan hoitaa kotiaskareita ihan eri tavalla kuin ennen. Liikuntaa on tullut pikkuisen lisää, mutta mikään himoliikkuja en ole. Kävin juuri InBody-mittauksessa. Sen mukaan rasvaprosentti ja viskeraalirasvan määrä ovat hyvällä mallilla, enkä ole menettänyt laihtuessa lihaksia.

Ai niin, taidan olla vähän rakastunutkin...  

Negatiivisia asioita ei ole ollut kovin paljon. Dumppauksia tai vatsakipukohtauksia ei ole monia osunut kohdalleni - johtunee ehkä osittain ohjeiden noudattamisesta, tai sitten minulla on vain ollut tuuria.

Surullisinta on ollut huomata, mitä ihmiset ovat minusta ennen ajatelleet. Nyt kohteliaisuuksia sanoessaan he paljastavat, kuinka ovat minut ennen nähneet. Eräs herra sanoi:" Nythän sinä alat näyttää ihan ihmiseltä!"  Mikä on ylipainoisten ihmisarvo tässä yhteiskunnassa?

Leikkaus on muuttanut elämäni paremmaksi, se on totuus.  Jännittävää on tietysti, pystynkö nyt pitämään tämän painon, mutta toistaikseksi olen luottavainen.

Jos haluat, voit Leenu myös kysyä minulta yv:llä. Vaikka minut leikattiin Oulussa ja sinut Kampissa, on varmaan prosessissa ja ohjeissa jotakin samaa.

Minut leikattiin kanssa Terveystalo Kampissa, joulukuussa 2012. Kirurgi oli kans tämä T.H Mahtava kirurgi!

Leikkauksesta 2 vuotta aikkaa. Painoa tippunut päälle 40kg. Ja välissä olen ollut raskaana ja synnyttänytkin, eikä kiloja tullut. Aiemmissa raskauksista on aina pamahtanut semmoset 15-20kg ylimääräistä. Vielä olisi tarkoitus saada ainakin 5kg pois, mielellään 10kg

Leikkaus oli kyllä pelastus minulle. Painoni hiipi kokoajan ylöspäin, ja olin lopulta ihan voimaton sen suhteen. Aina ne tuli takaisin jos sai jonku verran pudotettua. Nytkin syön sitä mitä haluan, mutta vähemmän. Ja kroppa kyllä kertoo aika hyvin jos liikaa makeeta tulee syötyä. Joitakin kertoja sokerit pamahtanut korkeelle, niin tullut niin hirveä olo että saanut oksentaa ja maata sohvalla. Muistan sen kun leikkauksesta oli vasta kuukausi, oli joulu. Join vähän glögiä ja söin 2 geisha karkkia. Siis VAIN 2 ! Niin mä makasin sohvalla ja olin ihan varma että mä kuolen, niin hirvee olo tuli. Mulle tehty siis ohitusleikkaus ja on vaikuttanut makean syömiseen kyllä. Ei pysty hirveästi, onneksi

Mutta tiivistettynä: paranin nopeasti, viikon jälkeen olin kuin uusi ihminen. Paino tippunut tasaisesti ja olen onnellinen ja energinen! :-) Minunki matkastani pääsee lukemaan erikseen lihava89 esittäytyy otsikon alta

Lihava89, miten sulla meni toi raskaus ja synnytys ton leikkauksen jälkeen?

Kiitos tuplanainen ja lihava89 vastauksistanne. Kyllä sama kirurgi leikkaa minut. Odotan kuin kuuta nousevaa että leikkauspäivä koittaisi eikä edes tuo tuleva ENEily haittaa.
Kiva kuulla että teillä kaikki mennyt hyvin ja uskomattomia tuloksia!
Olen kertonut tulevasta leikkauksesta muutamalle lähimmälle ystävälle, mutta muuten kyllä mietin kannattaako asiasta kauheasti puhua. Reaktiot varmasti vaihtelevat. Parhaan tuen saan kuitenkin kahdelta pojaltani (16 ja 20v) jotka ovat tukeneet tässä päätöksessä. Onhan se iso raha, mutta haluan olla näkemässä heidän lapsensa jne.
Mitenkä teidän kropassa on näkynyt tuo painon pudotus? onko jäänyt paljon roikkuvaa ihoa? itse muistan kun laihduin 25 kg, että allit jäi ikävästi roikkumaan, mutta se nyt on pieni ongelma se .

Hei! Tsemppiä eneilyyn ja leikkaukseen. Minulla on kans leikkauspäivä 9.2 ja eneily käynnissä. Oulussa Oysissa leikataan ja ohitus siis kyseessä. Jännittävää ja ihanaa!

Meillä alkaa uusi ajanjakso elämässä!!! ☺

Leikkaus on ylihuomenna ja jännitys tiivistyy. Kamppailen täällä flunssaa vastaan kun tuntuu että joka puolella niiskutellaan ja kröhitään. Nuorempi poikakin on kunnon flunssassa ja onneksi on isällään jottei minuun tartu. ENEily mennyt suht hyvin. 3 viikkoa ja -6,5 kg. Välissä oli Intian matka jossa tuli syötyä enemmän ja herkkujakin. Mutta tuntui että se avitti seuraavaa viikkoa kun jatkoin ENE:llä.
Tänään ja huomenna pitäisi ilmeisesti syödä kevyesti muttei ei enää Eneilyä.
Onko jotain erityistä mitä pitäisi huomioda ennen leikkausta?

Hei!

Mullakin ylihuomenna leikkaus!

Flunssa ollut tässä jo jonkin aikaa, mutta nyt olen jo ihan melkein selättäny tän kokonaan. Kuumetta ei oo ollu viikkoon. Tulehdusarvot on alle 8 eli normaalit ja olo ihan hyvä.

Nuhaa on vielä hetkittäin ja yskin ehkä 3 krt päivässä.
Kääk.

Toivottavasti leikkaavat maanantaina. Onko kellään kokemuksia asian tiimoilta?

Onhan tässä vielä kaks päivää aikaa mut mut.

Jännittää !!!!!!

mulla siirtyi yskän takia toinen leikkaus tammikuun lopulla. Sanoivat ettei saa olla lainkaan yskää ja silloin olin jo melkein parantunut yskästä.

Hei
Leikkaus meni hyvin ja nyt kotona. Olo on hiukan kipeä ylävatsasta ja mitään kauheaa ruokahalua ei ole. Eli joutuu pakottamaan itsensä syömään pieniä määriä jugurttia tai keittoa.
Mutta olo on onnellinen että leikkaus meni niinkin hyvin ja nyt vain opetellaan uutta elämää.

Onnea ja kevyttä menoa!

Onnea minä aloitin enen tänään. Mun leikkaus siis tasan 4 viikkoa myöhemmin kuin sun. Mun jännitys alkaa vasta nousta....

Onnittelut

Onnea ja tsemppiä uuden opetteluun

Kyllä se syöminen siitä pikku hiljaa alkaa paremmin maistua. Itsellä ainakin oli että kokeili kaikkea mahdollista, niin löytyi sitten omia suosikkeja. Mehukeitot ja kotitekoinen ruoka on parasta.

Kiitos onnitteluista .
Onhan tämä varsin outo tunne kun ei ole nälkä ja vähän kaikki etoo. Olo kuin raskaana ollessa

Mikä on ollut paras keino varmistaa että tulee juotua riittävästi ja syötyä? Tänään olo on aika heikko, johtunee myös siitä että eilen vielä sai sairaalassa suoneen nesteitä ja sitten sen jälkeen en varmaan ole riittävästi juonut? tuntuu että koko kroppa tärisee ja olo heikko.

Tsemppiä kaikille leikkaukseen meneville. En kadu hetkeäkään päätöstä.

herätyskello muistuttamassa ruoka-ajoista ja niiden välillä aina 0,5l vesipullosta aina hörppyä. Sitä pulloa kun täyttelee niin ainaki tietää kuinka paljon on juonut

Onnea Leenu68 hyvin menneestä leikkauksestasi . Joko sinulla on alkanut tuo syöminen sujua,itselläni ainakin vielä aika hukassa,mutta olen vasta tänään kotiutunut,joten ei vielä ole oikein pystynyt tarkemmin miettimään noita,mutta eiköhän se tästä lähde.On niin hassua kun ei ole nälkä ja syödäkin pitäisi ja vielä muistaa juodakin tarpeeksi.Itse ajattelin laittaa puhelimen muistuttelemaan säännöllisesti,niin saisi sen syömisrytmin käyntiin. Vatsakaan ei ole vielä alkanut toimimaan ,täytyy varmaan luumusosetta ostaa...

Minäkin olen kotona nyt toista päivää.

Ei ole nälkä ollenkaan ja vaikeaa tuo syömisen rytmittäminen ja ylipäätään keksiminen mitä söisi on.

Isolla hädällä oon käynyt viimeksi sunnuntaina. . Onkohan tää vielä ihan normaalia .?
Tänään syönyt luumupiltin mutta ei oo auttanut ainakaan vielä.

Muutoin olen syönyt päärynäpilttiä, vellipuuroja ja lihaperunakasvissosetta.

Piimää menee paljon!

Kipuja ei juuri enää ole.