Vesinokkaeläimen elo leikkauksen jälkeen

Kukkuluuruu! Täällä taas. Kesä tuli ja meni, paino pysynyt pitkän aikaa jo parin kilon sisällä 83-85 kiloa joten nyt oli aika ottaa pieni buustaus painonpudotukseen ja päästä seiskoihin. Lueskelin erilaisista jutuista ja päätin lähteä mukaan 10 viikon nettivalmennukseen jossa urheillaan kovasti ja annetaan dieetti. Pääpaino on kunnonkohtuksessa jne. joten mikään kitudieetti ei tosiaankaan ole vaan syödään kunnolla että jaksetaan treenata. Ensimmäistä viikkoa mennään. Olen luonnollisesti joutunut vähän pienentämään annoksia, enhän leikattuna millään saa yhdellä aterialla ahdettua sellaista määrää ruokaa, mutta muuten sanoisin että ruokavalio on oikein toimiva ja näyttää myös toimivan, paino tänä aamuna 81,3 kg. Enää reilu 1,5 kiloa tavoitteeseen Saa nähdä mihin tässä vielä päästäänkään. Olo on mahtava ja fyysinen kuntokin päivä päivältä kohenee.

Heipsan!

Buustaus onnistui, paino on nyt saatu seiskoihin (tällä hetkellä 77, ja jatketaan vielä muutaman kilon tiputusta. Ajattelisin ihannepainoni olevan tuossa noin 73 kilon tuntumassa. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi että seiskoissa aion pysytellä sitten tasapainoiluvaiheessa eli siinä 80 kilossa on se kriittinen raja jota ei saa ylittää.

Treeniohjelma toimi minulla erinomaisesti, niin kauan kun fysiikka toimi, nyt sitten on ollut pari viikkoa tässä vähän hiljaiseloa sen suhteen kun SI-nivel alkoi oikutella pahasti ja aiheuttaa karseita kipuja levossa jos on rasittanut.

Tässä vietellään viimeisiä kuukausia lapsen kanssa kotosalla, helmikuussa koittaa ihan uudenlainen arki sitten työelämän pyörteineen ja lapsen hoitoonkuskaamisineen. Vähän jännittää.

Onneksi olkoon seiskan lukuihin😁. Näissä luvuissa minäkin aion pysytellä. Ei kyllä haittaa,jos paino kuutosellakin alkais mutta itseni tuntien se ei ole realista. Rääkkäämään musta ei itseäni ole. Olen kanssa huomannut,että liikunta tekee tehtävänsä. Jumit ei oo helpottanut ainakaan yhtään niskassa ja hartioissa ja jostain syystä polvia vähän vihlonnu pyöräilyn seurauksena😐. No... en anna periksi. Pää ja kroppa tarttee liikuntaa vaikka vähän sattuisikin. Kilot alkaa hiipua ylöspäin,jos sohvaperunana olen. Edelleen kun kaikki uppoaa😮. Hyvää syksyn jatkoa Vesinokkaeläin!

SI-nivel kettuilee joten liikunnassa piti palata samaan vanhaan, ei ollu vesinokkaelukan kropparaukasta juoksuun vissiin. Paino kivasti samoissa tänään 77,9 kiloa. Enää ois kolme kiloa, jos nyt sais sen rykäistyä pois poikkeen ennenkuin töihinpaluu koittaa helmikuussa.

Siskoni kärsii samasta SI-nivel ongelmasta. Menee joulukuussa Töölöön,jos voisi alaraajakirurgi auttaa häntä. Tsemppiä!!

Haudi

Täällä ollaan. Eilen tuli leikkauksesta kuluneeksi kaksi vuotta.

Kiireistä eloa, töihin on palattu hoitovapaiilta, kovasti harrastukset vieneet ja kotihommat. Paino on pysynyt ihan tosi tosi kauan 77-80 kilossa. Yritän kaikin keinoin pysytellä seiskoissa, kaikki muut tavoitteet olen sinällään jo jättänyt.

Kävin vuosikontrollissa ihan vaan työterveyslääkärillämme, otatti kaikki mahdolliset verikokeet mutta ei se sinällään oikein mitään osannut kysellä kun ei selvästi tiennyt mitään leikkauksesta. Verikokeissa kaikki muut oli viitearvojen sisällä paitsi D-vitamiini oli hieman alle. Hemoglobiini 122 eli ei minusta kyllä enää oikein verenluovuttajaksi ole mutta viitearvojen sisällä toki nytkin.

Olen pohtinut alanko jossain vaiheessa tuota tissileikkausta kyselemään, vai kestänkö sen vain että mulla on koko loppuelämäni kaksi nahkaläpyskää tuossa roikkumassa. Vähänhän tiukemmin niitten tissinalusten puhtaudesta on pidettävä huolta ettei haudu mutta pääasiassa haitta on kosmeettinen. Mahalle ei tarvitse tehdä mitään, se vetäytyi hämmästyttävän hyvin eikä synnyttäneellä naisella sen timmimpi tarvitse olla
Tämmöistä tänne. Mukavaa kevättä kaikille!
Kunto on mitä mainioin, voin tosi hyvin ja olen saanut ihan uuden, aktiivisen elämän tämän leikkauksen myötä. Tänään hakkasin halkoja 4 tuntia

Löysitkö juoksun tilalle jotain muuta? Mukavaa kuulla että kaikki on sujunut muutoin hyvin

Hoihei, jos meinaat joskus leikkauttaa ne rinnat, niin älä suotta piä kiirettä nimim. Jonossa edelleeeeeeeen....

Annnniina joo, ryhmäliikuntatunneilla jatkanut sitten vaan, silloin tällöin juoksen vähän mutta ei kovin pitkiä matkoja uskalla ettei kipeydy sit taas

Hellou!

Samat on kuviot, 77-80 kilon haarukassa suhataan, kerkesin mä yksi aamu nähdä vilaukselta vaa'assani 76,9 lukematkin ja siitä hetken jo innostuin suuresti kun aloin kelaamaan että sehän oli vaan kilon verran viidenkymmenen kilon pudotuksesta? :O Saattais sekin päivä siis vielä jossain vaiheessa näkyä. En tosin usko että ihan nyt, tänään lähdetään risteilylle Ruottiin ja sitte on sunnuntaina äitienpäivä ja mennään syömään hyvin ja hartaasti

Paino ei siis erityisesti oo noussut mutta koko ajan on tunne että mun maha on isompi. En tiedä mistä se johtuu. Hiilareita pitäis selkeesti vähentää ja protskua lisätä. Lääkäri soitti että myöhemmin valmistunut pre-albumiinikoekin oli ollut hieman alakanttiin. Se siis käsittääkseni on joku sellainen maksassa oleva proteiini ja sen arvo, jolla mitataan yleisesti ihmisen ravitsemustilaa, eli havaitaan aliravitsemus. Ja minulla se oli vähän alhainen siis.


Tosi iso ärsytys on edelleen miten en ehdi harrastamaan liikuntaa riittävästi. No, onneksi kevät on tuonut taas täällä kotioloissa puuhastelun, halkosavottaa tehty taas lähes joka ilta töitten päälle vähän minkä on ehtinyt.

En ole saanut itseäni niskasta kiinni sen lääkärinvaraamisenkaan suhteen, siis se mihin menisin narisemaan näistä tisseistä. Jos syssymmällä sitten?

Ohhoh. Sitä kuin varkain tämä kiireinen elämä on tehnyt sen ettei ole ehtinyt kunnolla syömään ja kulutus on ollut kovaa metsässäramppaamisharrastukseni kesäkauden jälleen alettua. Näinpä sitten oli melko iloinen yllätys äsken kun hyppäsin aamuvaa'alle muutaman (pari?) viikon jälkeen ja paino oli 75,8! Eli mulla meni -50 rikki! Ihan en kumminkaan kovin puhtaita papereita sais asiantuntijoilta, sen verran huonolaatuisesti syöden on nää kilot tässä viime aikoina lähteneet ja vitamiinitkin on otettu tosi silloin tällöin ja satunnaisesti. Mutta silti, tuntu se aika hienolta nähdä noi lukemat, aattelin etten ikinä taida nähdä tätä 50 kilon rajapyykkiä..

Iiiiikkkkkssss onnee vesinokkaeläinnn! Mahtavaa! <3

Kesä tuli kesä meni. Koko loma, neljä viikkoa oltiin reissussa. Kesäkiloja 4, mikä ei ollu kovin mukavaa mutta kyllä siitä selvittiin ihan nopsasti kun arkeen palasi jo laskusuuntaan, ei oo vielä ihan pois mutta ei oo kaukanakaan. Sen sijaan se mikä ärrrrsyttää on että vieläkään ei ole päässyt palaamaan liikunnan pariin. Jos sun vaikka mitä flunssaa ja jälkitautia ja lonkkakipua ja selän kanssa pulmia. Huomiseksi pakkasin jo reppua että jos huomenna selviis ees johonki jumppaan. Viikonloppu sitte menee metsässärämpimisharrastukseni parissa, siinä onneksi saa hyvin liikuntaa.

Kun mitään uutta ei tapahdu auringon alla niin ei tule usein päiviteltyäkään. Tosin nyt juuri on lääkeasiaa, uhmaan kaikkia saamiani sääntöjä ja syön pienen operaation jälkeen Panacodia ja Buranaa ja vielä penisilliinikuurinkin sain päälle.. Toivottavasti ei kovin montaa päivää tarvita koko apteekkia. Jotenkin näin turhana alkaa sille (hammas)lääkärille selostaa GBP-leikkauksen syvintä olemusta joten syön nyt kiltisti vaan mitä on määrätty. Ja kipuja on, koviakin, joten pakko ottaa myös.

Paino 79,1 kiloa tänä aamuna eli pikkuisen plussalla toukokuun lopusta mutta ei tuo haittaa mitään niin kauan kun seiskoissa pysytään. Parit housut tosin piti heitellä pois kun ne roikkuu päällä joten kait tässä on kiinteydytty jotenkin ihmeellä kumminkin.

Sanot hammaslääkärille että burana on sinulta kielletty niin määrää sulle sopivammat lääkkeet. (Toivottavasti olen myöhässä

Täällä pitkästä aikaa. Kovasti on nyt viime aikoina ollut painon kanssa tappelua. Se pääsi joulukuun koko kuukauden mittaisen sairastelun ja joulunpyhien jälkeen nousemaan yli sen mun kriittisen 80 kilon ja voi helekatti että onkin vaikea saada pois. Tänään 81,4 kg. Ahdistaa ja ketuttaa, mutta periksi en anna. Oon joululomien jälkeen nyt palannut liikkumaan aktiivisemmin ja aattelin ottaa nyt ens viikolla silleen tosi tiukemmin ja sitten jatkaa normisti kevyeen tapaan. Luultavasti ostan ainakin jotain Nutrilettiä tms. ja korvaan ainakin jonkun aterian sillä.

Tsemppiä, Vesinokkaeläimelle.

-Petri