nimim. Toivossa on hyvä elää matkan alku

Onnittelut molemmille. Hyvässä linjassa olette matkalla kohti leikkausta. Ei noita isompia tutkimuksia tehdä, jollei teitä ajateltaisi jo vakavasti otettavina ehdokkaina. Kirurgi voi torpata leikkauksen tai anestesialääkäri, mikäli yleinen kunto/vointi ei salli leikkausta. Toivotaan, että matkanne etenee esteettä.

Kiitos hansu  Olen lueskellut tekstejäsi ja sulla ollut pitkä ja vaiherikas matka ja muuten hieno tatska sulla tulossa   Olen luvannut itselleni,että kunhan joskus sen pikkumasun saan palkitsen itseni tatskalla.Kunhan selviän siitä kammosta,että se tekee kipeää  olen haaveillut pitkään tatuoinnista ja mikä aika olisi parempi se ottaa,kun sen jälkeen ,kun elämässä kääntyy kokonaan uusi lehti 

No noita mutkia on matkassa ollut riittämiin. Jos tää elo hiljalleen tasaantuisi tästä. Töissä käydään ja otetaan yhä päivä kerrallaan. Eteenpäin kuitenkin...

Aiemmin oisin sanonut, et eihän se edes sattunut se tikkaaminen/tatskaaminen (2 aiempaa). Nyt joudun toteamaan, että mitä vähemmin tuota suojakerrosta kohdalla niin sitä kirpakampaa teki... Eikä toi kuvakaan ollut pienimmästä päästä. Nyt vielä ne köynnökset alimman leikkausarven päälle kupeita kohden. Siitä se hiljalleen valmistuu. On hienoa kun on jotain millä palkita itseään. Tämä tatska peittää ne leikkausjäljet, korjausleikkaukseen en kyl menis.

Mun pitkä ja hienosti kirjotettu tarina hävisi kuin pieru saharaan   .

Mutta siis, kokeilen vielä kerran.
Endokrinologi soitti mulle alkuviikosta ja kertoi, että gastrossa oli kaikki ookke. Paperit lähtee kirurgille. Soitin sitte loppuviikosta ja kokeilin kepillä jäätä, että oisko mulle jo aika, mutta ei olleet mun paperit edes ennättäneet vielä osastolle. Kysäsin samalla, että mihin ajankohtaan luulee mun käynnin sijottuvan, niin sanoi, että syksyyn   . Mä kun olin jo suunnitellut meneväni sinne jo tässä kesä-heinäkuussa. Ei koskaan pitäis mennä asioiden edelle...
Osastolta tulee kuulema jokin lappu kotiin, että mun paperit on menneet sinne tjn... Saattaapi siis helposti mennä loppuvuoteen mun leikkuu..

Hei toivossa on hyvä elää  meillähän oli liki samana päivänä soittoaika.Vai noin sulle sanotiin.Olen kuvitellut,että pääsisin minäkin kirurgille jo kesällä mutta ei näytä olevan toivoa.Sinähän kanssa menet Peijakseen? Voi helvatta,jos näin,että menee syksyyn tapaaminen sanon monta rumaa sanaa  mulle ja miehelleni sanottiin,että ei pitäisi mennä kauan,kun sieltä kuuluu.Outoa  senhän nyt tietää,että kesällä ei paljon leikata mut en ajatellut odottaa loppuvuoteen sitä.Sitten menee päreet,kun tuo odottaminen on niin hirveää muutenkin  

Sitä,en tiennyt,että tulee joku lappu kotiin,että paperit on mennyt sinne.Ei kai me muuta voida kuin odottaa..Hyvä,että sulla gastrosssa kaikki ok 

Moikka emmy ! Peijakseen juu. Voihan se olla, että pääseeki aikasemmin. Ehkäpä siitä jostaki lapusta irtoo edes jotain. Olis ollu niin paljo kysymyksiä sille lääkärille, joka soitti gastron vastauksen, mut se vaikutti jotenki tosi kireeltä ni mun pää tyhjeni heti puhelun alussa . Sitten se kysy, että tiedänkö leikkaukseen liittyvät riskit ja sen, ettei buranaa saa enää leikkauksen jälkeen syödä..
Mä kans todella toivon, että pääsisin ennen syksyä!

Mun lääkäri oli niin kiireinen,että en ehtinyt kaikkea tentata ja olin aika tööt,kun olin just nukahtanut päikkäreille    tuli sekavasti kerrottua mitä enessä oli paino tippunut ja jotain muuta hölinää.Vähän hävetti mutta sen sentään ymmärsin,että lähete lähti 

OMG JA LOL ja kaikki mahdolliset kirjain lyhenteet. Nimittäin, hyvät naiset ja herrat, hoitaja soitti mulle tänään sairaalasta ja kysyi, että pääsenkö ens torstaina tulotarkistukseen joka sisältää jonkinmoisen infon, kirurgin tapaamisen, ravitoterapeutin tapaamisen. No tottahan mä sinne meen!!
Ja sanopa muuten vielä sellasenki jutun, että mulle on alustavasti katottu leikkuupäivä ja se on 6.10.😍🙊!!!!!!!
Tää on mun elämän ensteks ihanin päivä

Hienoa  Onpa kiva kuulla,että säkin sait hyviä uutisia  Mulla tulotarkastus vasta 14.8 ja leikkaus viikkoa ennen sua(jos mitään ikävää ei tule eteen) Peijas kutsuu meitä toivossa on hyvä elää JEEEEEEE   

💟👍

Heipä hei vaan pitkän pitkästä aikaa .

Se olis kaks viikkoa leikkuuseen, ihan jännittää ajatella koko asiaa. Onneks päivät on töissä niin kiireisiä, ettei sitä paljoo kerkee työstämään..
Tiistaina tosissaankin olis leikkausta edeltävä käynti ja sitten se odotus kai voi todenteolla alkaa.
Koska olen niinkin pessimistinen, niin toivon, etten vaan saa hankittua mitään mukavaa syysflunssaa nyt tähän hetkeen ja sit leikkaus siirtyis. Lasten kanssa kun työskentelee niin niitä tauteja piisaa ihan mukavasti . Mutta so far, so good!

Pussitellu (eneillyt) olen nyt kolmisen viikkoa. Terkkarin vaa'an mukaan kahen viikon kohdalla olis paino tippunut rapiat 4kg, eli ihan jees. Pikkasen oon välillä maistellut muutakin kun pusseja , mutta pysynyt silti kohtuudessa. Ja viimeinen kaksi viikkoa on tarkoitus elää puhtaasti ohjeen mukaan .

Ympäristö huomaa mun mukamas kutistuneen (ja tunnen sen kyllä vatteissakin), mutta mieli käskee olla uskomatta. On se kummallinen toi pääkoppa . Mutta eiköhän se minäkuva jossakin vaiheessa tule muuttumaan positiiviseen suuntaan.

Tässäpä mun elämän hailaitit . Mukavaa viikonloppua kaikille!

Hei toivossa on hyvä elää   Mulla oli leikkausta edeltävä käynti tiistaina Peijaksessa.Paino oli mennyt reilusti alas mitä ravitsemisterapeutti sanoi ja nyt vain ootellaan...Minäkin kyllä maistellut muutakin kuin pusseja mut paino silti alaspäin
Mäkin olen pessimistinen taudin suhteen ja tuli apteekista haettua eilen kaikenlaista On nenäsuihkeet ym käytössä ja lipittelen teetä hunajalla.En ole edes mikään teen juoja mut kaikki keinot on otettava käyttöön,että leikkaus ei siirry siihen on enää puolisentoista viikkoa hui  

Tsemppiä kovasti sulle loppurutistukseen Kohta se on jo ohi!

Moikka emmy !
Vähiin se käy sullakin, jee! Onnea hyvästä pudotuksesta!
Mitä kaikkia juttuja siellä edeltävällä käynnillä oli? menikö siellä koko päivä? Selviskö leikkausjärjestys?

Aamulla heräsin ehkä pienehköön kurkkukipuun . Mutta en anna sen heti masentaa. Täytyy kanssa hakee apteekki tyhjäks kaikesta mahdollisesta .

Eikai se auta, persaus ylös penkistä ja siivoushommiin . Onneks se on hyötyliikuntaa parhaimmillaan!

Ensiksi käynnillä oli fysioterapeutin tapaaminen. Kertoi mm. C-pap laitteen käytöstä sairaalassa mikä on pakollista 4h päivä (Mitenkähän sellainen multa onnistuu), pulloon puhaltelusta ja liikunnasta. Hänen aikansa oli klo 10.15.sieltä mentiin Ravitsemusterapeutin punnitukseen yksitellen. Meitä oli 4 naista sen jälkeen syömään opetuslounas henkilökunnan ruokalaam.sieltä osasto k4 joka on meidän osasto. Yksitellen tapaa sairaanhoitajaa. Hoitaja kertoi mm.piikistä mikä pitää ottaa edellisenä päivänä ym käytännön asioita. Leikksusajan saa vasta edellisenä päivänä ja pitää itse muistaa soittaa osastolle siitä ka edellisenä päivänä pitää ottaa vielä verikoe aamulla. N.s x-verikoe.

Kirjoitusvirheitä tuli. Toivottavasti sait selvää. Mä pääsin sieltä n . kahdelta. Puoli päivää meni. Olin viimeinen joka tapas hoitsun siksi kesti. Vahvisti sen et hyvissä käsissä ollaan!

Sullahan oli Toivossa on hyvä elää eilen se leikkausta edeltävä käynti Miten meni?