Leikkaus vajaan viikon päästä

Nyt se tapahtuu,ensi tiistaina!Olen ollut niukkaenergisellä dietillä heinäkuun alusta asti.Kahdeksan kiloa on mennyt.Inhoan niitä jauheiden hajujakin.Ei ne lämmin kuppijauheetkaan auttaneet,vaan palasin niukkaenergiselle,sain jotain purtavaa.Mansikoita olen syönyt litrakaupalla koko heinäkuun ajan,ne tulee nesteenä ulos.
Leikkaus on nyt mielessä koko ajan.En jännitä itseään leikkausta,vaan heräämisen jälkeistä oloa.Kokemuksesta tiedän oksentavani pienestä pään liikkeestä.Tiistaina en halua ketään vierailulle ja kännykän pidän kiinni.Toivottavasti pääsen pian eroon verenpaine-,sokeri-ja kolesterolilääkkeistä.
Näitä sivuja luen monesti päivässä tueksi ja turvaksi.Töistä pääsin lähtemään lomalle ensin ilman kysymyksiä.Monikaan ei tiedä,mihin olen menossa,näkevät vain S:ää työvuorolistassa.Tämä kaikki varovaisuus sentähden,mitä sain kuulla,kun ilmoitin sairastavani fibromyalgiaa.Olin silloin niin kipeä,että tuntui pahalta kaikkien paremmin tietävien kommentit.Naisvaltainen työpaikka voi olla rasittava joskus.,siksi vaihdoin yötyöhön jo ainakin viisi vuotta sitten,saan olla yksin asukkaiden kanssa.Anteeksi tämä vuodatus,mutta on varmaan monille tuttua,samoin,kuin ne uimahallituijotukset.Rakastan vettä!Kuinkahan roikkuvaksi sitä tullee,kun ikää on jo 58?
Se luupiikki vaivaa yhä.Magneesiumia syön,Buranat jätin silloin heinäkuun alussa pois.Lenkille en pysty,enkä pitkiä aikoja olla jalkojen päällä.Lonkatkin vaivaavat,on viimeinen hetki saada painoa pois.
Tsemppiä kaikille leikkaukseen pääseville kuin sitä miettiville.Minulta meni vuosi eka käynnistä tk.lääkärillä.Ensin lupailtiin jo maaliskuun loppua,mutta huhtikuussa sain ajan 18.8-09 tyksiin.

Heissan pulska äityli!Toivotan onnea sinulle viikon kuluttua olevaan leikkaukseesi.Kyllä kaikki hyvin menee.Itselläni sama edessä tasan kolmen vkon päästä, 1.9.tiistaina.Minun leikkaukseni piti alunperin olla jo 12.5, mutta tuli sairastumisen takia peruutus .Nyt yritän pitää itseni terveenä vaikka suusuojaimia töissä pitämällä .Työskentelen päiväkodissa ja siellä pieniä nuhaneniä riittää,varsinkin nyt kun influenssaakin liikkeellä.Tunsin kohtalonyhteyttä kanssasi kun kerroit uimahallituijotuksista yms.Olen 55v ja ikä jo muutenkin näkyy väistämättä kehossa.Mutta ei välitetä,uiminen on ihanaa ja niin älyttömän hyvä liikuntamuoto varsinkin meille nivelvaivaisille.Ihanaa kun saa täältä lukea muiden samassa tilanteessa olevien kertomuksia.Olette kaikki verraton tuki,voi peilata omia tuntojaan ja vaihtaa mielipiteitä.Kerrothan taas kuulumisiasi,tsemppiä leikkauksen odotteluun.

Heippa Sinny!
Tuota juuri tarkoitin vähän alakuloisella jutullani,että voi peilata omia tuntojaan yms. Minäkin harrastin vesijuoksua ja -jumppaa toden teolla vuosi sitten vielä.Olin hyvässä kunnossa ja jaksoin yötyöt.Sitten lihoin niin,että en kehdannut mennä enää uimahalliin.Joulujuhlissa toiset kyselivät,olenko sairas vai miksen enää käy jumpassa.Se tuntui hyvältä,kun kaivattiin.Olen yleensä sellainen iloinen huumori ihminen,mitä välillä mietiskelen vakavia ja murehdin etukäteen kaiken.
Kiitos vierelläkulkemisesta.

Heippa pulska äityli,

Itse oon kanssa menossa 7.9. ja kaikenlaisia ajatuksia virtaa päässä ja mieliala laukkaa eessuntaas.

Tsemppiä sulle leikkaukseen

Onnea teille pian leikkaukseen meneville!!!

Itse odottelen nyt kirurgin yhteydenottoa ja tietoa leikkauspäivästä.
Voin vain kuvitella miten ajatukset teidän päässänne pyörivät, kun itselläkin ajatukset harhautuvat leikkaukseen monta kertaa päivässä.

Tsemppiä,

Kummisetä

Itselläni on leikkaus päivä 1.9 ja jännittää, pelottaa ym mukavaa. Nyt vaan toivon että en saa flunssaa Tai mitään muuta koska tuolloin pitkä odotus palkitaan. Tosin ei oma matkani niin hirveän pitkä ole ollut. Odottavan aika vaan tuntuu siltä.
Tsemppiä kaikille jotka on menossa leikkaukseen tai odottavat sinne pääsyä

hei vaan kaikille!ja tosi paljon tsemmpiä kaille teille lähiaikoina leikkaukseen menijöille.on todella rohkaisevaa lukea kirjoituksianne,fiiliksiänne ja mietteitänne.itselläni on myös leikkaus tulossa, ei kuitenkaan ole ajasta vielä tietoakaan.mietin kuitenkin paljon elämää sitten jälkeen leikkauksen,kuinka sopeudun uuteen laihempaan minääni,osaanko elää sen kanssa, nythän se on ikäänkuin ollut panssari edessä,-jotain ikäänkuin suojaamassa,turvaamassa.elämä muuttuu varmasti ja uskon itse kasvavani sis henkisesti valmiimmaksi ja uskallan mennä rohkeasti,ehkä jopa niitä piilo tajunnassa olevia pelkoja päin.
uskon ja toivon että kaikki te muutkin olette valmiit isoon elämänmuutokseen, siis positiiviseen muutokseen.onnea kaikille ja voimia!

Tikru...

Kyllä se hyvin menee ja aattele sitä elämänlaadun paranemista kun saa kiloja pois ja ne pysyy poissa... Perässä tullaan 7.9. ja tunteet menee vuoristorataa jo nyt.

Ja Sannikille toivottavasti sullakin leikkausaika konkretisoituu pian, mulla ainakin painonpudotus/ENE sai ihan uutta virtaa kun korvien väli tajus että viimestä ENEä viedään...

Odottavan aika tuntuu todellakin pitkältä, voin omasta kokemuksesta sanoa. Lopulta se leikkauspäivä kuitenkin koittaa ja sitten huomaa, että tässähän sitä sitten ollaankin. Itsellä leikkauksesta n. 2 kk ja olo on oikein hyvä. Muistan hyvin kuinka ennen leikkausta ajatus kulki jotenkin siten, että on elämä ennen ja jälkeen leikkauksen:) Onhan se toisaalta niin, mutta ihan sama elämä leikkauksen jälkeenkin odottaa elämistä. Pikkuhiljaa siitä voi olon keventyessä tehdä toisenlaisen, mutta se vaatii kyllä itseltä töitä. Poppaskonsti ei leikkaus ole, sen varmasti kaikki oivaltavatkin, mutta on se erinomainen tuki!

Pulska äityli: Miten leikkaus meni???

Mä meen tiistaina tyksiin leikattavaksi niin kauheesti kiinnostais kuulla miten sulla meni jos ehdit ja haluat kertoa!

samaa toivoisin minäkin!toivottavasti kaikki on hyviiin.

heippa kaikki!
Kotona ollaan!Kaikki meni kuulemma todella hyvin.Ovaska ja Salminen leikkasivat Tyksissä.Nyt saan jo vähentää sokerilääkitystä,muita myöhemmin.Helmikuinen painoni oli heillä 118kg,tiistaiaamuna 111kg.Lääkäri oli tyytyväinen.Laihdutin sillä niukkaenergisellä dieetillä puolitoista kk.
Nyt pähkäilen,mitä nestemäistä söisin.Tyksissä sain jo kaksi päivää sosekeittoja ja rahkapohjaisia jälkkäreitä.
Positiivinen juttu koko homma!Korvatulpat ovat tarpeelliset ainakin os.216:lla.Päivystyspotilaita kärrätään pitkin yötä osastolle ja hoitajat juoksevat lääkepullojen ja ruiskujen kanssa koko yön.Korvatulpat vaimentavat pahimman metelin.Eka yönä en nukkunut tulppien puutteen vuoksi yhtään.Oli tietenkin kipujakin.Kannattaa pyytää rohkeasti yölläkin kipulääkettä,jos tuntuu vähänkin pahalta.Se helpottaa oloa ja pääsee pieneen uneen vähäksi aikaa.
Muuten ,luupiikkikään ei vaivaa enää,liekö laihtuminen vaikuttanut.
Nyt täytyy mennä vähän pitkälleen välillä.
t.pulska äityli

Onnittelut "pulska äitylille"onnistuneesta ja hyvin menneestä leikkauksesta

Onnittelut onnistuneesta leikkauksesta.

kiva että kaik men hyvi;) paranemisia toipumisia sinne paimioon !!!

kiitos tiedosita korvatulppien mukaan ottamiseksi, *jos sinne asti joskus päädyn*

kertoilehan aina silloin tällöin vointisi mukaan kuulumisia miten menee,, hengessä mukana ollaan!


tsemppiä !!

Minttu kans ku pääset mailaaha kuulumiset,
ja kertokaas sekä Minttu et Äityli, kumpi leikkaus teille tehtiin?
, miten lekuri päätyi juuri siihen leikkaustapaan,,?

kiinostaa kans kun tuleva tyks asiakas

Hei pulska äityli Ihan mielenkiinnosta, minut leikattiin Peijaksessa 180809. Omasta valinnastani suoritettiin siis Gastric Sleeve-leikkaus
ja kaikki meni hyvin. Kotiuduin eilen ja nukuin noin 14 tuntia 2-3 tunnin pätkissä. Eipä siellä osastolla juuri unta saanut
Mutta siis kotona ollaan ja harjoitellaan syömistä ja juomista. Täytyy sanoa, että helppoa ei ole 2000 ml tunkeminen 100 ml kokoiseen
vatsalaukkuun. Mutta päättäväisesti ja hitaasti taistellen. Juuri nyt tuntuu kaikki päätökset ja valinnat oikeilta. Tsemppiä sinne Paimion suuntaan

hylje: mulle tehdään GBP eli ohitusleikkaus. Osallistun siihen tutkimukseen tyksissä ja leikkaustapa arvottiin. Tulen kertoon miten meni jos hengissä selviän

Heippa taas!
Kiitos terveisistä kaikille myötäeläjille!Tästä se alkaa uusi elämä pienin annoksin.Minulle muuten tehtiin ohitusleikkaus,mikä arvottiin,kun olen mukana siinä tutkimuksessa.Nyt täytyy mennä katsomaan juoksuja.T.äityli

heippa äityli!
Parane pian!
Oli kiva kuulla että kaikki ok.
tuntuuko masu pienemmältä,onko sinulla kipuja.
paranemisiin ja kaikkea hyvää!

Onnittelut Äitylille,

Nyt vaan kuntoutumaan rauhassa ja niinkuin sanoit pienin annoksin. Perässä tullaan parin viikon päästä.

tuntuu et kaik turun tutkimuksessa, heh ja kaikille osalistujille just ohitus tehty ,
no toipumisia kanssa Paimioon,,elä juokse sohvalla liikaa näin het mitten leikkauksen jälkeen kilpaa niiden MM juksijoiden kanssa;)))

Heissan pulska äityli!Onnea minultakin onnistuneesta leikkauksestasi.Kiva tietää,että kaikki meni hyvin ja olet jo kotona hyvää vauhtia toipumassa.Itsellä sama edessä ylihuomenna.Jännittää mutta samalla olen iloinen,että pitkä odottelu vihdoin loppuu.Kiva olisi jatkossakin kuulla miten sinulla menee .Kirjoittelehan.

Hei! Olen lukenut näitä sivuja mielenkiinnolla jo pitkään. Itse ehdotin joulukuussa työpaikkalääkärille, että laittaisi lähetteen laihdutusleikkaukseen ja heti alkoikin tapahtua. Kevään mittaan oli käynti ravitsemusterapeutilla, sisätautilääkärillä, ultrassa ja gastroskopiassa. Kesällä tietenkin hoidetaan vain kiireiset tapaukset, mutta nyt tiedän jo, että leikkaus on reilun 3 viikon kuluttua. Ihanaa, mutta monta asiaa mietityttää. Ensinnäkin tää ENE, ihan hirveän makuisia! Viikko alkaa olla takana ja nyt jo jauheiden hajukin oksettaa niin, että joinain päivinä en ole pystynyt ilta"ruokaa" syömään lainkaan.Vinkkejä? Toiseksi mietityttää elämä leikkauksen jälkeen. Voinko ottaa edes lasillista viiniä? Nautinko ruoista samalla tavalla? No, päätös on vahva, siinä en horju. Nämä asiat nyt vaan mielessä välillä pyörii, mutta niin varmaan kaikilla. Tsemppiä kaikille! Leikkaukseni tehdään Tampereella.