Massiivi puhuu painavaa asiaa

Moi,
ajattelin esittäytyä kun olen täällä roikkunut ja vähän kommentoinutkin. Olen tamperelainen jo elämän paremmalle puolelle ehtinyt mies. Menneisyyteen kuuluu tasaista painon nostoa ja laihduttelua. Nyt se on sitten loppu. Syksyllä kävin omalääkärillä puhumassa asiasta ja hän lähetti minut suoraan TAYS:iin. Siellä näin ravinto- ja sieluterapeuttia ja sisätautilääkäriä. Näiltä tuli vaaleanvihreää valoa leikkaukseen. Heti pääsin ENE:lle josta selvisin näemmä riittävän hyvin niin että pääsin jatkoon. Tammikuussa olin kaikuluotauksessa ja gastroskopiassa. Gastro oli selvästi kehittynyt viime kerrasta koska letku oli ohentunut. Ei se silti aivan hupia ollut! Nyt olisi vielä kirurgin tapaamista ja helikobakteeritulosten saanti. ENE:kin on taas päällä. Leikkausta on luvattu helmikuun lopuksi jos asiat menevät putkeen. Vähän tuo leikkaus on vielä abstrakti juttu ja ehkä sitä tulee kauhisteltua sitten kun se on lähempänä.

Aika erilaisia noi hoitikäytännöt tuntuvat olevan, minulle ei ainakaan ole puhuttu mistään röntgenistä ja mitään ryhmä- tiedotus tai muuta sellaista tapahtumaa ei taida olla. Muistan että kun minulla todettiin uniapnea niin siitä oli sellainen iso tilaisuus jossa sai eri asiantuntijoilta hyviä neuvoja ja muutenkin näkin kohtalotovereita. Näin ei siis ole meidän tapauksessa

Vielä on kyllä aika epäselvää miten sen syömisen kanssa on leikkauksen jälkeen.. mutta teillä kokeneemmillä taitaa pääasiassa aika hyvin mennä ja harva on näemmä leikkausta katunut. Rohkaisevaa!

Heippa ja tervetuloa joukkoon!

Kyllä sen syömisen oppii ja sairaalas neuvota ja täällä on noita jotka on leikkauksen käyny läpi. Heiltä saa tosi hyvää vertaistukea.

Usko vaan itsees ja selviytymisees niin hyvin menee.

Tsemppiä taipaleelle.

Nyt lipsuu ENE pahasti En vain pysty oleen syömättä kun rouva tekee herkkuja. Jospa arki nyt viikonlopun jälkeen auttaisi asiaa..

Arki ja rutiinit helpottaa enessä! Melkein jokainen meistä on välillä lipsunut, mutta tärkeintä on, ettei masennu siitä, vaan jaksaa taas jatkaa pussien syömistä!

Taisin päästä todellakin helpommalla, kun asun yksin, niin ei tarvinnut muiden syömisiä ja kokkailuja katsella.

Oikein paljon tsemppiä!!

Massiivi tunnusti:

Nyt lipsuu ENE pahasti En vain pysty oleen syömättä kun rouva tekee herkkuja. Jospa arki nyt viikonlopun jälkeen auttaisi asiaa..

Tässähän se syy on, miksi leikkausta tarvitaan. Heikko luonne leikataan mahan kautta pois ja sen jälkeen ei paljon pysty lipsumaan teki vaimot millaisia herkkuja tahansa.
Jatka dieettiä herkuista ja lipsumisista huolimatta.

Nämä illat ovat kyllä vaikeinta ENE-aikaa.

Nyt olen taas saanut aika hyvän otteen ENE:stä vaikka välillä oli tosi vaikeeta. Huomenna on jännittävä leikkausta edeltävä tutkimus- ja ohjauspäivä mitä se sitten tarkoittaakaan. Keskiviikkona on ravintoterapeutti. Huominen on varmaan leikkausken kannalta aika ratkaiseva koska sen jälkeen ei ole sovittu mitään muita tapaamisia kuin 28.2 osastolla. Jännittäviä aikoja nämä!

Minulla oli toi tutkimus- ja ohjauspäivä kuukausi sitten Hatanpäällä.
Ensin mentiin keuhkontilavuuskokeisiin, sitten leikkauksensuunnittelija haastattelee ja sitten kirurgi ja viimeiseksi anestesialääkäri. Täytä etukäteen kaikki laput mitä olet saanut, ne käydään siellä läpi ja sitten katsotaan verikokeiden tulokset ja sydänfilmi ja tietenkin se punnitus. Itse tajusin sunnuntaina illalla, etten ole käynyt verikokeessa ja sydänfilmissä, kun jotenkin ajattelin, että kokeet otetaan siellä. No menin sitten sillon tutkimuspäivänä maanantaina Tullinkulman laboratoriaan jonottaan ennen klo7, että pääse ainakin melkein ekana sisään. Sydänfilmin sain siitä mukaan ja verikokeen tulokset olivat jo Hatanpäällä koneella, kun klo12 menin haastatteluun. Minulla toi koko homma oli ohi alle parissa tunnissa, vaikka lapussa kästettiin varaamaan 4tuntia.

Tsemppiä huomiseen!

Nyt on sitten tavattu hoitaja, kirurgi ja anestesialääkäri. Hoitaja puhui pitkään ja paljon mutta vanhan muistiin jäi vain että hammasharja täytyy ottaa mukaan leikkaukseen. Selvisi myös että leikkaussaliin kävellään ihan itse ja ehkä sieltä poiskin. Säästävät Tampereella nukutusainetta nääs. Heti meinaavat ylös retuuttaa. Mukavia olivat kyllä kaikki, ei sen puolen. Kännykänkin saa ottaa leikkaussaliin vaan soittaa ei saa ja toivottavasti ei pystykään. Kiireisiä tuntuvat olevan kun Pipsankin piti pika pikaa käydä välillä salilla. Hienoa että henkilökunta on innostunut työstään! Ei varmaan ole ihan helppoa muutamasta pienestä reiästä neuloa mahalaukkua ja suolia uuteen järjestykseen, propsit heille niin kuin nuoriso sanoo. Huomenna sitten ravintoterapeutille kuulemaan huonosti hoidetusta ENE:stä. No, ehkä siitä vielä selvitään.

Huomasin eilen että minun kotivaakani näyttääkin ihan mitä sattuu. Jos siihen astuu monta kertaa peräkäin niin joka kerta tulee eri lukema ja eroa voi olla monta kiloa. Heti heitin sen roskiin ja hain Prismasta Salterin halvan vaa'an joka sentään näyttää joka kerta samaa lukemaa. Eihän sekään varmaan ole kalibroitu kunnolla mutta painon muutos minua enempi kiinnostaakin kuin se absoluuttinen totuus.
Eilen loppui lenkillä voimat niin että piti melkein taksi tilata matkalle. Kädet vain tärisi ja jaloissa ei ollut puhtia ollenkaan. Samalla tuntui kuin alkaisi irrota tästä maailmasta ja siirtyä jonkinlaiseen unitilaan kesken kävelyn. Taisi olla joko verensokerit alhalla tai sitten pitäisi vähentää verenpainelääkettä..

Massiivin h-hetki lähestyy, hienoa. Tulikos ravintoterapeutilta satikutia?

Ei mun(kaan) eneily onnistunut kovin hyvin, tai siis eka ene meni hyvin ja sain pois toistakymmentä kiloa, mut sit se leikkausta edeltävä ene oli ihan onnetonta rävellystä. Silti elo leikkauksen jälkeen on sujunut hyvin eikä syömisen hallinnassa ole ongelmia.

Enellä voimat on kymmenesosa siitä kun normaalisti. Sillon pitää ottaa kevyemmin. Paino putoo vaikkei kauheesti urheilisikaan. Tietty ene-poikkeuksiakin on, siis sellasia jotka saa ylimäärästä voimaa enellä. Mut ota varovasti ettei oo jalka tai käsi kipsissä tai otta auki ennen leikkauspäivää!

Hyvin massiivi sun projekti etenee, ei muuta kun sisulla eteenpäin. Omasta leikkauksesta on 11 päivää...ja tuntuu jo nyt että ihan helppoa tämä elämä näinkin on, melkeinpä olen kaikkea (mössönä) pystynyt syömään, mutta määrä on pieni eli 1dl kerrallaan. Siihen kannattaa totutella, ajatuksen tasolla ja vaikka mittailemalla jotain ruokamääriä. Mulla olo on ihan ookoo, ellen rehki liikaa tai syö liikaa. Mut useesti joutuu syömään, ainakin näin alkuvaiheessa ja saa syödä yölläkin! Tai niin mä ainakin teen kun en ole vielä kalorimäärissä edes tuhannessa kalorissa. Mutta elämänlaatu paranee ja terveys kohenee, se o taattu:)

Minun ENE on nyt puolivälissä, eli kolme viikkoa takana kuudesta. Ekalla viikolla paino aleni 4kg, sitten pysähtyi. Vielä eilenkin se lukema oli tuo 4kg, mutta tänä aamuna oli sitten mennyt viides kilo. Voiko tämä olla jo alussa näin vaikeaa? Olen ollut todella tunnollinen eneilijä.

Minä ostin uuden vaa'an - hienon ja melko hinnakkaan. Siinä oli kehon rasvan ja nesteen mittaus mukana. Huomasin saman, että paino vaihtelee jopa kiloja riippuen siitä, missä päin vessan lattiaa laite majailee. Otin vanhan kunnon vaa'an käyttöön, ja laitoin tuon hienouden myyntiin. Vanhassa vara parempi

Hyvä kospir! Hienostihan sinulla ene on mennyt! Olet jo voiton puolella, pari viikkoa menee ihan siivillä! Ensimmäisellä viikolla lähtee nesteitä niin pudotus on nopeempaa mutta kyllä se alaspäin silti on menossa ja eiks se ole pääasia! Maltti on tässäkin asiassa valttia! Onkos sulla leikkaus heti enen jälkeen?

Tulipa ostettua toivottavasti viimeiset Nutriletit (kana ja kasvis). 8 päivää h-hetkeen!

Jaksaa, jaksaa! Tahdonvoimalla jaksaa, kun aattelee, että viimeinen ene -rääkki elämässä :-)

Leikataanko sinut, Massiivi, heti ENEN jälkeen?
Peijaksesta sain ohjeen, että ENE:n jälkeen pidetään vielä yksi viikko "kevennettyä" eli yksi ateria + kaksi ENE-pussia + kaksi välipalaa (hedelmä, viili tms.) joka päivä viikon ajan.
Eli Soile, minut leikataan 19.3. - viikko ENE:n päättymisestä.

Hei,

Hatanpäällä Tampereella eneiltiin ainakin vuosi sitten leikkaukseen asti. Taitaa olla Massiivilla sama homma..

Minä ainakin olin ENEllä loppuun asti ja minut leikattiin kuukausi sitten Tampereella. Tuntuu, että joka kaupungissa on erilaiset ohjeet ruuan suhteen, niin ennen kun jälkeenkin leikkauksen.

Minäkin eneilin leikkuriin asti, tietty leikkausaamuna ravinnotta;) Valtakunnalliset ruoka-ohjeet löytyy Käypä hoito suosituksista googlettamalla lihavuusleikatun ruokavalion. Kyl ne ohjeet pitäisi suunnilleen olla samat kaikilla...
Tsemppiä leikkaukseen menijöille ja eneilijöille!!!

Kyllä pitäisi eneillä loppuun asti eli vielä 8 päivää. Ei tämä ihan herkkua ole ollut. Meni tuossa vuodenvaihteessa ene paljon helpommin, oiskohan nyt jotain kisaväsymystä. Leikkaus tuntuu vielä aika kaukaiselta jutulta ja ehkä sen uskoo todeksi vasta leikkaussalin ovella

Voihan se niinkin olla...itseasiassa itselläni oli leikkuun jälkeen ensimmäisen viikon sellanen "epätodellinen olo", että nytkö se sitten on tehty. Syömisen harjoittelussa mennyt nää pari viikkoa mutta kevyempi olo kiittää

Saraalasta pääsin 2 yön jälkeen kotiin. Kiouja ei koko hommassa juurikaan ollut mutta tosi ikävä pahoinvointi. Vaikka söin pahoinvointipillereitä niin ei helpottanut. Päästivät kotiin torstaina ja olin yhden yön kotona mutta vointi vain huononi. Sitten taas osastolla. Ottivat kasan röntgenkuvia mutta ne olivat (onneksi) ok. Painoa oli mennyt 8 kg muutamassa päivässä. Siitä aloimme epäillä nestevajausta ja jouduin juomaan aika lailla vettä vaikka olo oli surkea mutta se auttoi. Lopulta pahoinvointi meni ja nyt on olo ihan OK paitsi väsynyt. Paha kierre voi näemmä tulla: nestevajaus -> pahoinvointi -> ei halua juoda -> pahempi nestevajaus. Kai se olisi hyvä Hasankin sitten alkaa kirjata noi juomiset niin ei tulis tehtyä juomisessa tällaiseja kämmejä.
RT soitteli ja ruokavalio on aika pielessä. Margariini pitää olla besellin 70% eikä voimariiniä, pilttiin on laitettava raejuustoa proteiinien takia, maitotuotteita (rasvattomia) pitää syödä 8 dl päivässä ja sen sellaista. No, jos tuon juomisen saan kuntoon ja besellinkin voin ostaa. Ja raejuusto on hyvää. Näillä mennään!

Nyt on iskenut sellainen tiukka väsymys josta Soilekin on tainnut kirjoittaa. Parempi tietysti väsymys kuin kuvotus!

Moi Massiivi! Toki on näin että väsymyksen kyllä kestää paremmin kun kuvotuksen! Ja viisaammat ovat kertoneet että kyllä se väsymyskin muutaman kuukauden kuluttua pitäs mennä ohi. Itsellä ehkä tuo tulehdus viel vähän lisää...mut aion mennä nukkumaan heti koht yhdeksältä että jaksan kuuden jälkeen herätä ja sitten viikonloppuna nukkua enemmän;) Päikkäreitä kun ei oikeen ennätä ottamaan kun kotona on vasta puoli viideltä ip ja kotitouhut/lapset vaatii osansa. Mut nyt on juniori laitettu nukkumaan ja koira lenkitetty joten potslojo!