Abdominoplastia eli ylimääräisen vatsanahan korjausleikkaus

Tilannepäivitystä: 2,5 vkoa leikkauksesta, haava umpeutunut, navan tikit poistettu. Navassa pientä ihorilleymöä, ei tulehduksellista. Vointi on erinomainen, kipulääkkeettä pärjää hyvin. Kävelylenkit oon aloittanut, töihin palaan huomenna. Ihmeen hyvin sujunut ja nopea toipuminen ollut. Turvotuksia vielä alamahalla leikkaushaavan alueella, maha kovahko ja pömppö. Kuinka pitkiä aikoja teille on suositeltu käyttää tukiliiviä? Entä haavateippiä? Mun lääkäri suositteli käyttämään teippiä haavan päällä 2 kk ajan, tekee arvesta kapeamman ja ehkäisee arven kohoumia. Hieman jännittää nuo itsestäänsulavat ompeleet, alkaako työntämään sulamattomia solmuja ulos parin kuukauden päästä. Miten teillä muilla roikkoleikatuilla menee?

Ite olin viikko sitten leikkauksessa ja nyt olen vähän huolissani. Kaikki on mennyt hyvin, mutta tällä hetkellä tulos ei ole hyvä, mutta mitä te muut sanotte voiko viikon jälkeen sanoa vielä yhtään mitään? Turvotusta toki on, mutta leikkaus viilto ei ole selvä tasinen vaan toiselta puolelta eri kohdassa ja haavan yläpuolella oleva maha pullotta ja aikasmmin sen kanssa ei ollut ongelmia se on ollut mukavan litteä. Olen googlettanut hirveesti kuvia ym. ja ne näyttää aivan erillaisilta, tosin kuvat on kaikki ennen ja jälkeen ja se jälkeen kuva on aina parantuneesta haavasta. Uskoisin ainakin...

Malta hiukan odotella. Kaikki mulle heti nyt - periaate kannattaa unohtaa. Kolmen neljän viikon päästä näkee tuloksen suunnan, kun turvotus alkaa laskea. Parin kolmen kuukauden päästä näkee onko toispuolisuutta tai mahdollisia "koirankorvia" jäämässä. Tunnottomuutta saattaa esiintyä vielä kuukausia leikkauksen jälkeen. Odotellaan siis rauhassa. Tukiliiviä kannattaa käyttää suositellun ajan, silläkin vaikutusta hyvään lopputulokseen.

Ihanaa, kiitos vastauksesta. Tiedän todellakin olevani kaikki tänne heti-ihminen ja en sasisi lueskella juttuja netistä, se oli turhaa pelottelua ennen leikkaustakin koska pahempia kipuja ei ole ollut. Mutta jos nyt kuitenkin malttaisin odottaa, täällä tylsistyneenä saikulla sitä vaan ajattelee kaikkea.

mutta mitkä nuo "koirankorvat" nyt todellisuudessa on?

Kyllä mä olen nyt pettynyt kun tajusin, että tän leikkauksen tulos ei tule olemaan se mitä olen koko ajan luullut. Okei aikaa on kulunu vasta 2 viikkoa ja se muuttuu koko ajan, mutta oikeesti mua ois pitäny kiristää paljon enemmän. Jos mä meen makamaan sängylle selälteen niin johan se haa va näyttää nyt oikealta kaikki roikkuva iho makaa lytyssä kyljiltä sängyssä, miksi niitä ei voitu poistaa?? Ja edelleen konttaus asennossa roikkuu sellanen reppu, että pystyy kunnolla ottaa kiinni! Kyllä sen lääkärin piti nähä se kun makasin siinä leikkauspöydällä, että ketuttaa. Toisena ainut mikä mulla aina välillä oireili oli napa ja siihen kohtaan ei ees tehty mitään. Mua ärsyttää se että se kellä ekaa kertaa kävi, joka katso, että oon soveltuva leikkaukseen puhu kuinka napa laitetaan uusiks ja vyötärö kapenee yms. ja sitten sain peruutuspaikan ja ilmeisesti sen takia mut leikkaskin toinenlääkäri, joka ei ees tienny mun napa ongelmasta kun sitä ei ilmeisesti ollu kirjattu mihinkään ja sitä mä en voinu tietää. (Ehkä se ensimmäinen naislääkäri ajatteli että se on ilmiselvää kun on näin helvetisti joka paikassa tätä ihoa)

En osaa ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta noin yleisesti voin todeta että plastiikkakirurgit tasapainoilee poistetun ihon määrän ja komplikaatioiden välillä. Jos kerralla kiristetään liikaa on suuri riski että haava menee kuolioon. Hyvään lopputulokseen tarvitaan usein useampia leikkauksia. Minut on leikattu 2 kertaa ja lopputulos kelpaa mulle. Ekan kerran jälkeen ei kelvannut.

^Tuohan oli mielenkiintoinen tieto. Olivatko molemmat korjaukset yleisellä vai yksityisellä puolella? Pitikö asiasta lyödä nyrkkiä pöytään, vai riittikö toteamuksesi että ensimmäinen korjaus ei ollut kelvollinen?

Yleisellä puolella molemmat. En ole väkivaltainen mies joten tukeuduin juonitteluun nyrkin sijaan Kävin ks. yleisen sairaalan plastiikkaylilääkärin yksityisellä vastaanotolla ikäänkuin yksityisenä potilaana. Kun hän sanoi että tää pitäisi hänen mielestään ehdottomasti korjata, niin vasta sitten kerroin hänelle että tämä on tehty yleisessä sairaalassa jossa hän sattumoisin on ylilääkärinä. Ei tarvittu sen enempää vaan hän henk. koht. laittoi yleisen sairaalan paperit vireille sieltä ykstyiseltä käynniltä Google kertoo paljon siitä kenellä on mitäkin kytköksiä Jälkikäteen oikein hämmästelin miten yliovela olin ollutkaan

Tämä pitääkin laittaa korvan taakse muistiin mikäli samanlaiseen tilanteeseen aikanaan päätyy Hieman vastaavanlaista ideaa muhi itsellä silloin kun varauduin siihen mahdollisuuteen et tk-lääkäri eväisi lähetteen lihavuusleikkausarvioon. Etsin valmiiksi leikkaavan lääkärin nimen ja katsoin missä pitää yksityistä vastaanottoa. Jos tk-lääkäri olisi "tehnyt oharit", niin olisin marssinut tämän leikkaavan omalle vastaanotolle ja kokeillut päästä sitä kautta.

Nyt mulla on rupikin lähtenyt melkeen kokonaan, ihan vähän vaan oli yhdessä kohtaa joten nyt alan käyttämääm sitä teippiä sen arven päällä, mutta mites olikaan niiden rasvauksien laita, rasvaatteko joka päivä eli vaihdatte teipit myös joka päivä? Mulle sanottiin myös että kun rupi on kokonaan lähtenyt arpea voi alkaa hieromaan, sekin kuulemman auttaa.

Hei kaikki poistoleikatut ja leikkausta odottavat. Itselläni tehtiin vatsan ohitusleikkaus 2011 kesäkuussa. Koko pieneni 58:sta kokoon 42-44. Kevättalvella kävin plastiikkakir konsultaatiossa. Minulla poistetaan ylimäär vatsanahkaa ja nostellaan napaa. Riippurinnat, allit, reidet, polvipussit ja takamus siihen ei mennyt. Teki lähetteen täällä E-Pohjanmaalla Ähtäriin. Soittivat toukokuulla ja olisin päässyt jo kesäkuulla, kun tuli peruutus. Minun työaikatauluuni se ei vain käynyt ja näin se siirrettiin syyskuulle.
Tiedän, että leikkaus on iso. Pelottaa. Onneksi on vielä aikaa miettiä tuota asiaa. Voisitteko kertoa kokemuksistanne, myös negatiivisista tällä sivulla.

Hei kaikki poistoleikatut ja leikkausta odottavat. Itselläni tehtiin vatsan ohitusleikkaus 2011 kesäkuussa. Koko pieneni 58:sta kokoon 42-44. Kevättalvella kävin plastiikkakir konsultaatiossa. Minulla poistetaan ylimäär vatsanahkaa ja nostellaan napaa. Riippurinnat, allit, reidet, polvipussit ja takamus siihen ei mennyt. Teki lähetteen täällä E-Pohjanmaalla Ähtäriin. Soittivat toukokuulla ja olisin päässyt jo kesäkuulla, kun tuli peruutus. Minun työaikatauluuni se ei vain käynyt ja näin se siirrettiin syyskuulle.
Tiedän, että leikkaus on iso. Pelottaa. Onneksi on vielä aikaa miettiä tuota asiaa. Voisitteko kertoa kokemuksistanne, myös negatiivisista tällä sivulla.

Mun leikkaus kokemus oli niin positiivinen kun negatiivinenkin. Luulin vihdoin pääseväni ällöttävistä löllöistä eroo, niinkun kontrollissa sovittii , mutta vasta kotona leikkauksen jälkeen  tajusin että täähän oli tehty vaa puoliksi oikein. Sain peruutusajan ja ilmeisesti siksi eri kirurgi joka ei todellakaan ole lukenut papereita tai on muuten vaan tyhmä/sokea.  Tsekkas mut ennen leikkausta ja sanoi että ei mun mitään tarvi piirtää, kyllä mä tiedän mistä leikkaan! Ja paskat tienny.  Tehnyt leikkauksen niin, että napaa ei ole siirrettiin vaan otettu zsen alapuolelta ja mulla on vaikka kuinka paljon löysää vielä. Ainoa asia mikä mulla on oireillu löysien takia on napa  ja se jäi edelleen!! Ja tottakai heti kun saikku loppui se tulehtui taas pahasti.

Pyysin päästä jälkikontrolliin aikasemmin jossa oli tämä kirurgi jolla olin ensimmäisessäkin kontrollissa ja hän vähän ihmetteli kun  napaa ei ollut operoitu vaikka nii oli puhe ja että napa tulee aina tulehtumaan koska se jää hautumaan löysän alle. Myös haavaa pitää korjaja koska se on tois puoleinen ja että multa saa otettua vielä kunnon siivun.

Ok, ei tässä mitään pääsen uuteen leikkaukseen ja ne korjataan, mutta joudun odottaa vuoden koska leikkaukset on niin isoja. Ja onhan se taas uus saikku ja riskit  :/ sairaalassa hoitajat oli ihania ja hoito hyvää ja ohjeita sai myös soittamalla, mutta leikkaavalle lääkärille iso miinus. Tekis mieli tehdä  valitus.

Leikkauksen jälkeen oli tietenkin miljoona kysymystä - KIRJOITA PAPERILLE NE! - luulin ite muistavani kaikki mutta kotona huomasin etten ollut kysynyt puoliakaan ja lääkäri ei oikeesti kun myöhemmin mietin niin kertonut mulle oikeestaan mitään. Se paperilla oleva selostus ei auta mtn koska siitä ei tajua mitään. Sitä on niin pihalla sen leikkauksen jälkeen ja kaikki on uutta, että eihän ne kysymykset ees tuu siltä seisomalta mieleen ja luulis että hyvä lääkäri vähån enemmän jotain kertoiskin.

Eli varmista että se leikkaava todellakin tietää mitä sulle on luvattu tehdä!

Mulla syyskuussa vatsanahan kiristys. Yllättäen minulle luvattiin myös rintojen nosto, mutta aika siihen sovitaan syyskuun leikkauksen lopputarkastuksessa. Eli tehdään lääkärin suosituksesta eri kerroilla. Onneksi aukaisin suuni plastiikkakirurgin vastaanotolla rintojen alustan ongelmista. Otin sen jo aikaisemmin sisätauti lääkärin vastaanotolla puheeksi mutta ei "korviaan lopsauttanut", eikä laittanut siitä mitään mainintaa tietenkään plastiikka kirurgin lähetteeseen. Ajattelin, ettei siihen siten ole sitten mitään mahdollisuutta lisäksi päästä. Mutta onneksi sain suuni auki viime tingassa ja plastiikka kirurgi alkoi heti mittoa rintojani. Mutta hyvä näin. On jännittänyt kovasti kohta kolme vuotta että pääsenköhän ollenkaan koko leikkaukseen, mutta nyt tuntuu tosi hyvältä. Tiedän että leikkaus ja siitä toipuminen ei ole mitään verrattuna itse lihavuusleikkauksen mutta en hetkeäkään ole miettinyt sitä etten siihen menisi. Nyt vain toivon ettei komplikaatioita tulisi. Tulee jos tulee, menen silti.

Mullekin se puhui rinnoista myös ja sanoi että katotaan niitä sitten myöhemmin. Nyt pitäs ottaa asia taas puheeksi mutta miksi niitä ei muka voisi tehdä samalla kertaa kun olen kyllä kuullut joidenkin saanneen ne samalla kerralla. Kirurgi sanoi kyllä mulle että niin isot leikkaukset että pitäis tehdä erikseen...

Morgan voi lohduttautua sillä että se lopullinen tulos on aina parempi jos tehdään 2 kertaa. Yhdellä kerralla ei voi kiristää liikaa koska tulee kuolio. Sen takia yhdellä kertaa tehdyt tuppaa jäämään vähän löysäksi. Mulle piti tehdä koko kierros ympäri kerralla mutta se tehtiinkin sitten 2 eri kerralla ja lopputulos on taatusti parempi koska tokalla kerralla kiristettiin edestä vielä uudestaan. Ekalla kerralla tulee myöskin helpommin leveä arpikudos haavaan mutta jos se leikataan uudestaa auki on arpikudos melkein aina vähäisempää. Näin selitti kirurgi mulle aikoinaan.

Voi tehdä samalla kertaa. Uskoin kun lääkäri sanoi, että on liian rankka kokemus samalla kertaa.

Lekuri sanoi vielä, että jos ylävatsalle on jäänyt löysää alamahan kiristyksen jälkeen, niin rintojen noston yhteydessä sitä pystyy vähän kiristämään pois. Sehän sopii mulle enemmän kuin hyvin.
Samaten pyysi miettimään ennen ensimmäistä leikkausta että haluanko navan vai en. Kai se napa olis kiva olla. Toisaalta olis muutamat tikit vähemmän.

No nyt leikkaus on tehty ja huomenna pääsen kotiin. Leikkaus meni hyvin ja napakin tehtiin. Haava on siisti ja kipujakaan ei kummemmin ole ollut. Lääkitys on ollut hyvin kohdillaan koko ajan. Vatsakin näyttää nyt jo ihan hyvältä, vaikka hieman onkin vielä turvoksissa.