Epäonnistunut Gastroskopia

Hei hyvät kanssaihmiset! Kertokaapa rohkeesti kokemuksianne jos jollakulla on gastroskopia epäonnistunut...Mitä siitä seurasi??? Tai jos on tietoa asiasta?! Olisin kovin kiitollinen vastauksista.

T:Soile

Voinko tosiaan olla ainut jolla on tähystys epäonnistunut? Olen vähän epäluuloinen...Tulkaa nyt rohkeesti kertomaan kokemuksistanne!!!

Sanotaanko näin, että harvoimpa tuo jää suorittamatta. En ole kertaakaan yli kymmenen työvuoden aikana törmännyt siihen, että ei onnistuisi. Yleensä hankalimmissa tapauksissa lääkitään edeltä ja joskus humautetaan kevyeeseen uneen (yleensä lapset ja ilmeisesti osa jo leikatuista on saanut "humauksen")

Ja kun tällä palstalla on, niin pitää huomioida, että melkoiselle osalle meistä ei suoriteta kyseistä toimenpidettä ollenkaan. Se ei kuulu kaikkialla pakollisiin rutiineihin. Minullakaan ei oisi ollut pakollinen, mutta olin sen jo kerennyt yksityisesti käydä. Onneksi kävin, koska leikaustapani varmistui sen myötä.

Kiva Hansu kun vastasit....Minua itseäni huolestuttaa juuri se että se ei onnistunut kolmella yrittämällä(jotka kyllä tehtiin samalla kertaa ilman puudutteita tai esilääkkeitä), tuli jo mieleen että on kurkunkannassa? jotain vikaa kun ei saa nieltyä. Sitä en myöskään tiennyt että se ei ole kaikkialla pakollinen. Itse olisin ehdottomasti sen halunnut onnistuvan ja tuovan tietoa. Olen joutunut keuhkosairauksieni vuoksi syömään niin paljon lääkkeitä;kortisonia,antibiotteja,särkylääkkeitä...että en lainkaan ihmettelisi jos jotain olisi tähystyksessä löytynyt...Siksi nyt huolestuttaakin ja tätä asiaa täällä "huutelen"!Itseäni myös henkilökohtaisesti mietityttää leikkausmuoto...miten esim. em sairaudet/lääkkeet mahdollisesti vaikuttavat leikkaustapaan???Osaatko kertoa??Olen kiitollinen kaikista tiedoista:)

Hei Soile! Kysymyksiisi en valitettavasti osaa vastata mutta tosta gastroskopiasta aattelin kirjottaa... Mulle ei tehty ennen leikkausta mutta leikkauksen jälkeen kylläkin. Enkä suostunut toimenpiteeseen ilman humautusta; olin kuullut ystäviltä ja kollegoila niin kamalia kertomuksia että en vaan pystynyt Joten minut humautettiin ja ikävä toimenpide meni ilman tuntemuksia. Tovin jouduin toipumaan ja saattaja vaadittiin hakemaan mutta hyvin nopea juttu se kuitenkin oli. Tsemppiä!

Mulla oli gastro syvältä, mutta en pidä sitä epäonnistuneena mitenkää. Tulokset tuli ja samalla huomattiin atrofinen gastriitti joka ei sinällään vaikuta leikkaustapaan. Kaikki oli muuten kunnossa. Leikkaustapaan sattaa ainakin mulla vaikuttaa entiet sektioarvet jos ne ne on kiinni suolissa niin ohitusta ei tehdä vaan sleeve.

Hei ja kiitos kun olette jaksaneet vastata turkutuulia ja aurora! Mä olisin kyllä ja tarvinut jonkun humautuksen...siis mä en onnistunut nielemään sitä letkua kolmellakaan yrittämällä, vaikka ihan tosissani yritin!Täällä siis kovasti pähkäilen pitäiskö käydä yksityisellä..ja en kyllä pähkäilisi vaan menisin mutta rahasta on tiukkaa...(: Täytyy nyt kuulostella kun tulee se ulostevastaus...Ja mitä saan kuulla täällä ja mahdollisesti lääkäriltä vielä? Onkohan monella tehty gastro leikkauksen jälkeen?Kuuluuko siis ohjelmaan?

Tietääkseni tähystystä ei tehdä mitenkään automaattisesti leikkauksen jälkeen. Mulla oli selittmättömiä vatsakipuja joita tutkittiin magneetilla, röntgenillä, ultralla jne. ja siks jouduin myös tähän gastroskopiaan. Olin muuten saanut siinä humautuksesessa jonkunlaisen paniikkikohtauksen ja alkanut repimään letkua suustani ja tönimään hoitajia Ihmettelin toimenpiteen jälkeen kun oli kanyylikäsi niin kipee ja suupieli rakoilla.... Olin hämilläni tapahtuneesta mutta en ollut kuulemma ensimmäinen joka oli riehunut humautuksessa. Eli mitään mielikuvaa asiasta mulla ei ollut- ja koko toimenpide kesti 6-7 minuuttia...

Kiitos taas kun kirjoitit...oliko tää toimenpide/humautus julkisella puolella vai yksityisesti? Itse olin julkisella ja "olin ihan varma että tukehdun siihen paikkaan", olin myös vähällä yrittää repiä letkua jne...mutta kramppaus oli kaikkeista pahin. Siis ilman lääkitystä/humautusta. Sellasta vaihtoehtoa ei ei edes kerrottu. Ja mulla meni pissat alle, mikä tuntui erityisen nöyrryttävältä, lähtee nyt siitä sitten(: Kurjaa ajatella koko tilannetta...Mä kuitenkin kans olen kaikenlaista läpikäynyt, kuten keuhkotähystyksen x 2 , poskionteloita on punktoitu satoja kertoja ja olenpa synnyttänytkin ilman lääkityksiä kolme lasta. No joskus se epäonnistuminen osuu kohdalle ja sekin on jotenkin käsiteltävä.

Tosi kurja toi sun kokemus on kyllä ollut mutta älä nyt ajattele sitä omana epäonnistumisenasi vaan vain asiana joka valitettavasti tapahtui. Kyllä tossa tilanteessa epäonnistujia on hoitohenkilökunta- heidän olisi pitänyt tajuta tilanne!! Tää mun gastroskopia tapahtui julkisella puolella. Ei sitä humautusta mullekaan tarjottu vaan VAATIMALLA vaadin ja sanoin etten muuten suostu toimenpiteeseen. Mitään jälkiseuraamuksia (yrjötystä tms) mulle ei tullut...

Kiitos myötätunnosta ja jälleen kerran vastauksesta:) Mulle tilanne oli siiitäkin tosi tyhmä/kurja että olen itse työssä samassa sh-piirissä kun tää tehtiin...ja avustava hoitaja sattu olemaan tuttu (hämmennyttiin molemmat tästä mutta ammattitaidolla koitettiin varmaan molemmat roolimme vetää), ei hoitajan toiminnassa ollut moittimista mutta kirurgi oli kyllä töykeä, ei edes esitellyt itseään ja väkisin yritti runnoa eikä tosiaan ollut tilanteen tasalla mun mielestä. Mutta eivät edes ehdottaneet uusintaa esim humautuksessa, mikä jäi kanssa vähän ihmetyttämään. No enköhän mä tästä yli pääse, vaikka ikävä fiilis jäikin. Mutta yritin kaikkeni omasta mielestäni.

Tai sitten mua ei uskallettu humauttaa, kun on noita keuhkosairauksia ja vasta gastron jälkeen tapasin keuhkolääkärin joka antoi leikkausluvan eli luvan nukuttaa. On tää monimutkainen prosessi mutta minulle ehdottoman tärkeä terveyteni kannalta. Toivottavasti etenisi nyt nopeasti tästä vastoinkäymisestä huolimatta.

Hei Soile. Tuosta gastroskopiasta vielä. Kurjaa tosiaan, että sulle kävi noin. Älä missään nimessä syytä itseäsi mistään, ei se ole potilaan vika jos tutkimus ei onnistu. Ehkä sulla on jotenkin niin ahdas tuo "rööri" tuonne mahaan, jospa se ei vaan mahdu sinne se kamera letkuineen?? Ja olis tosiaan pitänyt antaa sulle jotakin lääkettä, rentona ollessa se olis sinne varmaan mahtunutkin.

Ja mitä tuohon pissaamiseen tulee, niin et ole ainut . Mullakin lirahti housuun, mutta olin varautunut etukäteen asiaan ja laittanut ison terveyssiteen - kiitos tämän palstan, sillä luin täältä, että siinä voi lirahtaa pisut pöksyyn ja niin tuli mullekin.

Mulla meni myös molemmista silmistä silmämunat ihan punaisiksi katkenneista verisuonista, sen verran kovin yökkäsin siellä.

Isoin hyöty tähystyksestä mun kohdalla oli siinä, että multa löydettiin palleatyrä, josta en ollut tietoinen aiemmin. Se löydös sulki pois sleeve-leikkauksen, sillä ainakaan TYKSissä ei tehdä sleeveä ihmisille joilla on palleatyrä, koska sleeve aiheuttaa helposti närästystä palleatyräisille.

Itsekin tosin halusin enemmän GBP -leikkauksen, koska ykköspäämäärä mulla oli parantaa diabetes ja sitten kakkosena tulee vasta painonpudotus. Nyt olen entinen diabeetikko ja painoakin on mennyt alas ihan mukavasti .

Kiitos rohkaisevista ja informatiivisista vastauksista:) Mulla on kanssa ollut raskausdiabetes ja nyt jälleen kohonneita arvoja...Voikohan siihen liittyä väsymys ja väkisin nukahtelua? Mulla ei oo vielä lääkitystä kuitenkaan kun odotetaan et pääsisin pikaseen tohon leikkaukseen. Osaatko selittää miksi GBP-leikkaus on parempi kun sleeve nimenomaan diabeteksen kannalta?
Huoh...vaikka kuinka paljon on lukenut, niin aina riittää kysyttävää?

GBP-leikkaus tekee ainakin sen että tosi pieni määrä syömästä sapuskasta imeytyy elimistöö, eli jatkaa matkaa suoraa ohutsuoleen, jota on ainakin mulla lyhennetty 1.5m ja maha kun on vaan peukun kokonen niin ei sinne hirveesti mahdu ja toi leikkus myös auttaa närästykseen ja mulla on aikanaa leikattu palletyrä, joka nyt GBP-leikkauksessa huomattii purkautuneen, ei näkynyt gastrossa, mitä lekurikin ihmetteli, mutta ei oo närästäny leikkauksen jälkeen, mut nyt on vaan iskeny hirvee puputus vimma ja en saa sitä loppumaan, nyt ENE-pussit odottaa huomista tossa keittiössä, pakko tehdä jotain muuten alan kyllä lihomaan takas hävettää suunnattomasti ku en pysty olee syömättä tuntuu siltä et oonko näin toivoton tapaus ja niin toi GBP-LEIKKAUS on myös ymmärtääkseni pysyvämpi, ku ohitetaan suolta ja se maha todella on peukun kokonen, tosin ihmettele et miten sinne on mahtunu tää mun puputtaminen, mut kait siks ku suurin osa ruoasta siirtyy suoran ohutsuoleen, en tiedä koita sä nyt saada se gastro käytyä läpi vaikka kuinka tekis pahaa ja muista pyytää joko humautus tai kunnon esilääkitys, niin saat sen homman pois alta, mä varmaan joudun gastroo viellä ku tota ruokaa mahtuu muhun liikaa, eli onkohan joku pettänyt leikkauksessa tai missä vika no sen näkee ku meen jälkitarkastukseen juolukuun alussa, et mitä ne sanoo nyt vaan ENE- pussit kehiin, onneks nykyään on niin paljon eri makuja ja jotku jopa hyviä, esim mutriletin valmiit tetrat ja ku niitä pitää jääkaapissa ni on aihan joutavia, kuhan nyt pääsee ton 2-4päivää alkuun niin sit katoo nälkä stemppiä sulle ja kaikille muillekkin

Kiitos tsemppauksesta....mä koitan soittaa huomenna tonne sisätautipolille ja kysyy sieltä neuvoa myös...

Kyllä minäkin pystyn syömään enemmän kuin 2dl kerralla, jos tarkoituksellisesti päättää ruokaa ahtaa sisään. Nykyään kykenen ravintolassa syömään aikuisen annoksesta sen proteiini-osion ja pikkasen lisukkeita. En tosin näe järkeväksi tankata itseäni aina aivan täyteen, vaan kasaan ruoka-annokseni sen max. 2dl mukaan. Juomiset aina ennen ruokaa tai 30 minuuttia sen jälkeen.

Joskus olen onnistunut pupeltamaan syötävää pitkin iltaa, mutta siitä saa loppuillasta julmetut mahanpurut. Varsinkin jos nauttii nesteitä/vettä reilummin syömisten väliin, niin vatsavaivat on taattu. Ruoka vain kulkee liian nopsaan suolistossa ja polttelu on taattu.

Soile, kysyit miksi GBP-leikkaus on parempi diabeteksen kannalta kuin sleeve -leikkaus. Se perustuu nimenomaan siihen ohutsuolen ohitukseen 1,5 metrin matkalta, jota ei siis tehdä sleeve -leikkauksessa eli suolistohormoneissa tapahtuu jotakin muutoksia, jotka saavat verensokerin normalisoitumaan lähes välittömästi leikkauksen jälkeen.

Mullekin kävi niin, että mulla oli maksimi tablettilääkitys Metforemia (6 tabl./vrk) ja en ole leikkauksen jälkeen syönyt ainuttakaan sokerilääkettä, koska verensokeri normalisoitui välittömästi. Tässä sulle lainaus netistä, jospa se selvittää vähän asiaa:

"Lihavuuskirurgien yhdistyksen (FOTEG) puheenjohtaja Mikael Victorzon korostaa, että leikkauksilla pyritään nimenomaan ehkäisemään lihavuuden monia liitännäissairauksia, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Lihavuus lisää monia sairauksia ja niiden riskitekijöitä, esimerkiksi tyypin 2 diabetesta, joitakin syöpiä, sydän- ja verisuonitauteja, astmaa ja masennusta.

– Leikkauksen jälkeen ei tuijoteta ainoastaan kiloja, vaan sitä, kuinka liitännäissairauksien käy. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes paranee leikkauksen jälkeen melkein heti. Syytä tähän ei täysin tunneta, mutta suolistohormoneissa tapahtuu muutoksia, jotka ovat suotuisia sokeriaineenvaihdunnalle. Hyödylliset vaikutukset voidaan mitata jo tuntien kuluessa leikkauksesta.

Lihavuusleikkauksen hinnaksi on laskettu Vaasan keskussairaalassa 12 500 euroa. Melko kalliiden leikkausten paras puolustus on, että ovat tehokkaita. Esimerkiksi Suomessa yleisimmän leikkauksen, mahalaukun ohitusleikkauksen, jälkeen paino putoaa keskimäärin 35–40 kiloa. Suurin osa laihdutustuloksesta säilyy vielä vuosienkin kuluttua.

Tärkeintä on tietenkin, että ihminen voi leikkauksen jälkeen entistä paremmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo asiaa lisäksi myös toisesta näkökulmasta: laitos laski vuonna 2009, että mahalaukun ohitusleikkaus maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Laskelmissa ei kuitenkaan otettu huomioon esimerkiksi diabetesta, joten voidaan olettaa, että leikkaus maksaa itsensä takaisin jo paljon aikaisemmin."

Tässä vielä toinen hyvin asiaa valaiseva artikkeli, lainaus myös netistä:

"Vanhoja käsityksiä kakkostyypin diabeteksesta joudutaan arvioimaan uudelleen, kun entistä useammat potilaat paranevat sairaudesta lihavuusleikkauksen jälkeen. Samalla tutkijat ovat havainneet, että ihmisen suolisto on paljon luultua monikykyisempi elin. Sillä näyttää olevan suuri merkitys diabeteksen puhkeamisessa.

Kun lihavuusleikkaukset 1980-luvun alussa yleistyivät, lääkärit kummastelivat outoja ihmeparanemisia. Diabeetikot, jotka olivat käyttäneet insuliinia vuosikausia, saattoivat lopettaa sen käytön. Heidän veriarvonsa normalisoituivat.

Lisäksi muutokset tapahtuivat muutamassa päivässä, kun potilaat vielä toipuivat leikkauksesta. He eivät olleet ehtineet laihtua.

Aluksi ilmiötä pidettiin poikkeuksellisena tai ohimenevänä. Vaikka tapauksia tuli enemmän, tutkijat eivät uskaltaneet julkaista tuloksiaan. Diabetesta pidettiin parantumattomana.

Tänä päivänä eri tutkimusten mukaan 80–90 prosenttia lihavuusleikkauspotilaista paranee diabeteksesta kokonaan. Ihmeparantumisten syytä etsitään kuumeisesti.

Suoliston rooli diabeteksessa alkoi hahmottua lihavuusleikkauksia vertailtaessa. Eri tavoista yksi parantaa diabetesta tehokkaammin kuin muut.

Tässä leikkauksessa vatsalaukkua pienennetään ja ruuansulatuskanava ohjataan vatsalaukusta ohutsuoleen. Näin suurin osa mahalaukkua, pohjukaissuoli ja 30–50 sentin pätkä tyhjäsuolta jäävät ravintovirran ulkopuolelle.

Eläinkokein on varmistettu, että juuri näiden suolen osien ohittaminen aiheuttaa suotuisat muutokset diabeteksessa.

Diabeteksesta parantuminen herättää kysymyksiä lihavuuden ja diabeteksen yhteydestä.

Tähän asti on oletettu, että rasvakudoksen kasvaminen johtaisi tulehdusreaktioon ja rasvakudoksesta vapautuvien hormonien häiriöön. Nämä tekijät vahingoittaisivat vuorostaan haimaa ja johtaisivat insuliinin toiminnan tehottomuuteen.

Diabetesta mittaavat veriarvot kuitenkin normalisoituvat jo muutamassa päivässä, kun ihmiset ovat vielä yhtä ylipainoisia kuin leikkaukseen mennessään.

"Nyt joudutaan pohtimaan sitä mahdollisuutta, että metabolinen syndrooma ja diabetes ovat kaksi eri sairautta, jotka esiintyvät samassa paketissa", sanoo professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.

Lihavuusleikkauksella ei myöskään voi parantaa rasvakudokseen liittyvää tulehdusta tai muita metaboliseen oireyhtymään liittyviä häiriöitä, ainakaan ennen kuin ihminen alkaa laihtua. "

Hei Bulla65...Ja KIITOS IHAN VALTAVASTI näistä selventävistä tiedoista jotka olet jaksanut tähän etsiä!!!Todella mielenkiintoista ja tärkeää tietoa. Oma lihomiseni alkoi nimenomaan viimeisen raskauden jälkeen jolloin sairastin raskausdiabeteksen. Mitkään entiset painonhallintakostit eivät sen jälkeen ole auttaneet siten kuin aiemmin. Ei ruokavalio, ei kohtuullisuus, ei liikunta. Tästä kaikesta turhautuneena ja sairauksien rasittamana odotan nyt omaa leikkausvuoroani. Jos hyvin käy niin ensiviikolla lähete lähtee leikkaavaan sairaalaan. Onhan tässä jo ½-vuotta mennyt odotellessa ja näitä juttuja lukiessa. Toivoisi kovasti jo pääsevän hommassa eteenpäin.

Kumpihan...leikkaus sopii minulle jolla on sekä alkava diabetes (puoltaisi ohitusta) että keuhkosairauksia, jotka tulevat vaatimaan steroidilääkitystä loppuelämäni...Jostain luin että kortisonia ei voi syödä enää jos tehdään ohitusleikkaus (eli sittenkin sleeve)...Huokaus. Odotan että lääkäri sanoisi ja perustelisi...mahdollisimman pian. Olen lukenut molemmista paljon. Ja moelmmissa on omat hyvät puolensa. Painopudotushan on molemmissa samaa luokaa. Ja pitkälti tietenkin itsestä kiinni. Motivaatio on korkeella. Hankin jo valmiiksi ene-pusseja. Odotan vaan määräystä koska voisin aloittaa:)