Mili leikettu 12.3.2012, toipuminen käynnissä =)

Kiitos Leppis! No täytyy sanoa että itsekkään en sairaalassa viihdy asiakkaana (olen hoitaja ammatiltani) ja kokemusta on oikeastaan ihan riittävästi;kolme synnytystä, neljä operaatiota poskiontelo-keuhko-kitarisa-alueella. Ja ei suinkaaan siellä sairaalassa hyvin nuku mutta kieltämättä hiukan tämä kotiin tulo pelotti kun kuitenkin ollut jonkinverran kipuja ja väsymystä. Täyttä työtä tuo syöminen+juominen+wc-käynnit, mut kylhän tämä tästä kokoajan paremmaksi menee.
Onko sulla jo leikkausaika tiedossa???

Onnea, Soile, pikkumasusta! Mielenkiinnolla seurailen, ja perässä tullaan.

Onnea Soile! Se pelottavin vaihe on nyt sitten ohi

Kyllä! Kotona on hyvä olla, mutta yllättävää miten työlästä tämä syöminen ja juominen aluksi on eli ei kannata ensimmäisille viikoille muita tavoitteita laittaakaan. Itse "tehokkaana" ihmisenä olin kuvitellut tekeväni kaikenlaista, mutta väsy vie voiton kun on sinnitellyt syömiset, vessakäynnit ja suihkutukset. Päivät mennyt kyllä tosi nopeesti. Sulla onkin Mili h-hetki lähellä myöskin. Mitenkäs ene on sujunut?

Kiitos ihan hyvin on sujunut. Retkahduksia ei ole tullut vaikka mielitekoja on toisina päivinä paljon, toisina onneksi vähemmän. Tuntuu että H-hetken lähestyessä mieliteotkin liisäntyvät, voi kyllä johtua hormoneistakin

Ihana oli kuulla tänään ensimmäistä kertaa työkavereilta että "ootpa hoikistunut". En ole paria työkaveria lukuunottamatta kertonut muille leikkauksesta. Ehkä aikanaan kerron, saas nähdä...

Tällä viikolla ollut epätodellinen tunne kun on yrittänyt kaikki työasiat hoitaa ajantasalle ja järjestellä seuraavalle viikolle kaikki asiat jotka täytyy hoitaa ennen sairaslomaa. Olen myöskin hoitoalalla, tällä hetkellä tosin toimistohommissa. Mutta todennäköisesti vielä ennen kesää siirryn takaisin kentälle

Olen samanlailla "tehokkaana" ihmisenä kuvitellut tekeväni kaikkia kevyitä rästihommia kotosalla leikkauksen jälkeen. Ja todennäköisesti myös minulle käy niin että realiteetti iskee silmille. Onneksi ei mitään "pakollista" ole. Ja on meillä mummu auttamassa lasten kanssa ja ehkä ruokkiikin koko perheen jos olen kovin väsynyt .

Kiva kun meitä on monia jotka leikataan muutaman viikon säteellä

Kateeksi käy teille kun ette ole retkahdelleet. Minulla tuntuu välillä kyllä ihan mahdottomalta noudattaa tiukkaa ENE-diettiä. Nyt onneksi olen saanut kaikki suurimmat houkutukset pois jääkaapista ja pakastimesta.

Hyvä Mili että olet jaksanut eneillä, helpottaa leikkuuta. Itse kyllä repsahdin muutamaan kertaan tietoisesti, mutta ei ollut haittaa kun sain sovitun määrän tiputettua. Ei ollut maksa tiellä.
Mulla on mies juuri jäänyt työttömäksi ja siinä mielessä kyllä hyvä hetki että auttaa pojan hoitoon/viennit, ruuanlaitot ja siivoomiset, ei tässä tosiaankaan sellasta vielä jaksa. Koht ajattelin yhdessä miehen kanssa uskaltautua lyhyelle kauppareissulle lähikauppaan:)
Kannattaa joo valmistautua siihen, ettei ainakaan oikeen ekalla viikolla pysty keskittymään kun omaan paranemiseen! Hyvä kun sinäkin saat apuja ja muistahan ottaa se myös vastaan!!! Koitetaan nyt kerrankin osata olla huolehtimatta muista kuin itsestä. Kuulumisiin!

Kyllä se Massiivi siitä! Ei helppoa varmaan ole kenellekään .

Voimia Soilelle kauppareissulle!

Kiitos Mili, kyl sen reissun jälkeen tarvi ottaa kipulääke ja unet, mut nyt taas jaksaa;) Minulle maistuu ruoka hyvin, mutta kahdesta ruokalusikallisesta sosetta tulee jo täyteen ja sitten onkin taas nukuttava että ei meinaa saada juomisia juotua kun hereillä pitäisi aina syödä. Mut kyl tää tästä.
Ja massiivi kyllä sen jaksaa ja muutama repsahdus ei haittaa. Itse tein tietoisesti töitä aina tsemppaamalla monta päivää pelkillä pusseilla ja sitten annoin itseni käydä koko enen aikana syömässä ne suurimmat herkkuni (1 x hampurilainen, 1 x valkosuklaajuustokakku, 1 x friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessta ja kerran 1 fatzerin sininen patukka). Tiedän että noikin olisi pitänyt jättää väliin, mutta se auttoi minua jaksamaan. Halusin vaan kertoo ettei kaikki selvii ilman repsahduksia. Jotkut pystyy jotkut sortuu ja jotkut tekee tietoisia valintoja. Niin ja lisäksi tuli mulla enen aikana kerran oltua juhlimassa kaverin tupareissa eli juotua muutama olut, yks karpalolonkero ja boolia; se ei ollut todellakaan hyväksi, aloin oksentaa ja oksentaminen jatkui koko seuraavan päivän. Että sellanen muistutus "tyhmälle". Mut olkaa te muut viisaampia! Mä koitan nyt pikkumasusena pärjätä!

Soile, ei vielä, mutta ajattelin jo ensi viikolla soitella ja kysy joko lähete on lähtenyt eteenpäin. Gastrosta on jo sen verran aikaa.

Hyvä Leppis..kannattaa vähän kysellä lähetteen ja leikkuuajan perään, itsekin sain vähän "vahingossa" tiedon leikkuuajasta ja elämä oli kyllä sen tiedon jälkeen helpompaa kun oli jotain konkreettista aikataulua tiedossa! Ootko gastrosta saanut mitään tietoja? Ois varmaan kyllä jo tullut jos olis ollut helico. Nyt vaan tsemppiä! Sulla on eneilyt alkaneetkin jo syksyllä. Kunnianosoitus siitä sisukkuudesta mitä sulla on asian suhteen

Kiitos Soile! Nyt kun ene-ryhmä päättyi, niin paino jumittaa. En ole oikein iskussa. Nimenomaan nyt leikkuuaika auttaisi asiaa.

Nyt varmaan toi ene on hyvin käynnissä kun koko aika paleltaa ja ei oikein jaksa mitään Paino on kyllä laskenyt 0,8kg päivässä mutta kyllä silti jännittää että saanko tarpeeksi pois ettei leikkausta peruta. Onneksi ultrassa sanottiin jo että maksa ei ole liian iso.

Monia paleltaa ene:llä mutta väsymystä ei pitäisi olla, ennemminkin pirteä...eli muistahan huolehtia että juot riittävästi! Ja hyvinhän sinulla asiat on jos maksakin on jo sopivan kokoinen. Kyllä varmaan pääset tavoitteeseen ja leikkaukseen. Mutta muistan kyllä tuon jännityksen tunteen viimeviikolta, että leikataakohan jne. Ja sitten vielä heräämössä kyselemään ensimmäisenä että onks leikkaus tehty suunnitellutsti. Olihan se paitsi että kestänyt senverran pitkään, että suunniteltu sappirakon poisto jäi toiseen kertaan.
Nyt kun pakkaset laskee niin kannattaa tehdä pieniä kävelylenkkejä ulkona että saapi happea, sekin piristää

Leppis: Kannattaa kysellä perään. Itsekin soittelin kaksi kertaa sairaalaan. Ekan kerran kun odotin kutsua kirurgia tapaamaan (lähete oli mennyt, mutta jäänyt johonkin pöydälle). Sain kutsun pari päivää myöhemmin postissa. Toisen kerran soitin kun leikkausaikaa ei kuulunut vaikka jonoa ei pitänyt olla juurikaan. Ja kas kummaa, jostain syystä nimeäni ei näkynyt leikkausjonossa ollenkaan. Hoitaja sen sinne lisäsi ja ihmetteli miten olin jäänyt "väliin" vaikka suunnitelmat oli tehty ja kaikki muuten ok. Soitosta parin viikon päästä sain leikkausajan, joka tuli 5 viikon päähän. Eli kyllä vielä nykypäivänäkin kannattaa soitella perään

Useissa sh-piireissä lähetteetkin menee sähköisesti ja voi olla että unohdetaan katsoa tms. Ja inhimillisiä erehdyksiäkin tosiaan sattuu noiden jonojen ajantasalla pitämisessä eli kannattaa soitella;)

Nyt kävikin ikävästi viikko ennen leikkuria. Meillä koko perheen läpi käynyt flunssa sai otteen minustakin ja leikkausta joudutaan siirtämään. Anestesialääkäri ei anna lupaa ennenkö on ollut kaksi viikkoa oireeton. Nyt harmittaa todella paljon

Ainoa hyvä puoli on että antoivat samantien uuden ajan, joka tosin menee kolme viikkoa edemmäs. Eli ENE:ä tulee kolme viikkoa lisää. Nyt meni eilinen ja tää päivä ENE:n suhteen aivan pipariksi kun harmitus niin suuri. Mutta kyllä se tästä taas

Voi ei Mili!!! Olen pahoillani!!!

Mutta niin kuin sanoit, niin onneksi sait heti uuden ajan! Se auttaa pitämään eneä yllä ja usko pysyy tähän projektiin! Mutta etkös pystyis nyt hetken syömään muutakin, kun ene-ruokaa/pusseja? Eikös pakollinen ene ole vaan 4 viikkoa ennen leikkausta? Tietenkin siinä on se vaara, että "lähtee mopo käsistä"! Ja ainahan se on parempi, mitä kauemmin on enellä ja mitä enemmän saa painoa pois ennen leikkausta!!

Oikein paljon tsemppi ja voimahali!!!

Kiitos tsempistä, tuli tarpeeseen
Kyllä ajattelinkin tämän viikon syödä normiruokaa (tosin pienemmin annoksin) ja palata ensi viikolla pusseille. Pysyy psyykekin ehkä paremmin kondiksessa. Täytyy varmaan varata ylimääräinen punnitusaika ravitsemussuunnittelijalle parin viikon päähän niin ei karkaa mopo käsistä

Heippa taas Mili!

Mitenkäs ENEn uusi aloitus on sujunut? Ja nautitko kunnolla (mutta järkevästi) viime viikolla?

Samaa itsekin ajattelin kysellä että mitä Milille kuuluu? Tänään olis ollu alkuperäinen leikkausaika...mut kyl se 3-viikkoa ? menee nopsaan sekin. Millä fiiliksillä olet ja miten syömisten/enen kanssa? Voimia!!!

Moikka kaikille!
Viime viikko meni syödessä normaalia ruokaa, kohtuudella mutta ei aina niin järkevästi. Eilen aloitin taas ENE:n eli reilu kaksi ja puoli viikkoa ENE:ä vielä edessä. Uusi leikkausaika siis ma 12.3. Varasin itselleni ylimääräisen punnitusajan ensi viikolle jotta säilyisi kuri jotenkin loppuajan. Kyllä se taas tästä.... Kiitos tsempeistä

Jaksaa jaksaa! Ei ole enää pitkä aika sinulla!!! Voimia vaan---pian ole pikkumahainen

Hienoa Mili!

Nyt "nautit" elämän viimeiset ENE-pussit ja sitten se on ohi!

Kävin tänään punnituksessa ja pari kiloa oli tippunut eli nyt -9,5kg enen aloituksesta (5 vkoa sitten). Meille iski mahatauti koko perheeseen melkein heti kun oltiin selvitty flunssasta joten nyt sekin sairastettu. Enää puuttuu influenssa tältä keväältä... Ei vais, joko olisi taas parin vuoden virukset sairastettu

Hyvä fiilis et paino pudonnut näinkin paljon ennen leikkuria. Vaikka tuntuu ettei paljoakaan vielä näy. Muutenkin taitaa pudotukset näkyä kropassa aina vähän jälkijunassa, näin muistelisin aiemmilta laihdutuskerroilta...