Ruoka leikkauksen jälkeen on sosemaista!!!

No esim. sitkeä liha, sitrushedelmät, kovat siemenet jne.jota ei saa pureksittua "juoksevaan" muotoon ennen nielaisua.

Ok kiitos nauvosta.

Hei

Olin itse samisella luennolla ja tulin kyllä vakuuttuneeksi kirurgin puheista.
Kun syö liian varhaisessa vaiheessa liian kuitupitoista ja kiinteää ruokaa voi suoli tukkeutua saumakohdasta, sappi yms nesteet alkaa keräytyä vatsaan ja sitten se täyttyy ja posahtaa.

Pitää myös tietää mikä on pehmeää ruokaa. esim. tuore leipä ei ole pehmeää ruokaa. Se voi muodostua taikinapalloksi, joka taas tukkii suolta.

Miksi niitä ohjeita ei voi noudattaa ? Kuka haluaa ottaa tietoisen riskin. Kysymys on vain muutamasta viikosta, jos ei sitä aikaa pysty olemaan erossa mieliteoistaan, niin miten sitten jatkossa. Jos haluaa pysyä kohtuullisissa mitoissa loppuelämänsä, niin ei sitä muutenkaan voi syödä kaikkia mielitekoja seuraten. 10-15 % leikatuista lihoo entisiin mittoihinsa, miksiköhän ?

Me ei voida muuta kuin noudattaa meille henkilökohtaisesti annettuja ohjeita.

Niin juuri aiemmin sanoin. Siitäkin huolimatta, vaikka ohjeet poikkeaisivat toisistaan.

"justinat" kirjoitti:
"10-15 % leikatuista lihoo entisiin mittoihinsa, miksiköhän ? "
---
Oliskohan yhtenä syynä se, että leikkaukseen pääsee vielä ihmisiä, jotka eivät ole asiaa täysin sisäistäneet. Jatkossa varmaan ainakin julkisella puolella homma tulee muuttumaan siten, että ennen leikkausta oleva jakso pitenee ja sinä aikana tulee tehokkaammin karsituksi jonosta ne, jotka eivät ole hommaan riittävästi sitoutuneet.
Kyllähän nytkin ENE-jaksojen ja odotusajan tulisi osoittaa, pystyykö leikattava sitoutumaan siihen kurinalaisuuteen, jota myös leikkauksen jälkeinen elämä edellyttää. Mielipiteeni on se, että jos ei pysty ENEilemään ohjeiden mukaan ja jos kiloja tulee merkittävästi takaisin ekan ENE:n ja leikkausta edeltävän ENE:n välillä, niin on varmaan vielä tilanne se, että henkilö ei ole sisäistänyt tätä hommaa oikein.
Jotenkin olen käsittänyt, että leikkauksen jälkeisten viikkojen pahimpiin mokiin syyllistyvät juuri he, jotka yrittävät luistella ENEilyn aikana kaikenlaisin vippaskonstein "ettei tarvitse syödä niitä yököttäviä pussiruokia" - hellallettas!
Olen käsittänyt että juuri näitä "lusmuilijoita" tullaan jatkossa ainakin julkisella puolella katsomaan karsaasti.
Mutta samat leikkaavat lääkärit toki voivat rahastaa heitä yksityisellä puolella surutta - ja varmaan ulkomaillakin nämä
"heti mulle kaikki - tää on varmaan kiva poppakonsti mallin mittoihin"
- ihmiset saavat tämän leikkauksen sopuhintaan.
(sori nyt mutta tätäkään ei pidä kenenkään ottaa henkilökohtaisesti!)

mulla nuo leikkauksen jälkeiset viikot toivottavasti alkavat syys- lokakuun vaihteessa, joten edestäni löydän;-)

Yksityisen puolen käymällä vastuuta jää vielä enemmän potilaalle itselleen, kun tukiverkostoa ei ole käytettävissä "jatkuvasti" ympärillä. Suurin osa tiedosta pitää itse haalia ja huolehtia että ymmärtää asiat. Psyykkinen puoli on vähintään 50% leikistä, ilman ajatus- ja tunnemaailman kehittämistä leikkauksen hyödyt katoavat.

Ei sinne yksityiselle kyllä kovin usein mennä "heti mulle kaikki - tää on varmaan kiva poppakonsti mallin mittoihin" - asenteella, kaikkia ei vaan haluta leikata julkisella puolella (eli kun sairaanhoitopiirillä on rahallisesti tiukkaa, leikkauskriteerit tiukentuvat). Nimim. BMI 43 muttei riittävästi liitännäissairauksia. Neljän vuoden odottelu kivuliailla liitännäissairauksilla ei myöskään kuulosta oikein hyvältä, toivotaan että nämäkin leikkaukset saadaan pian hoitotakuun piiriin.

.. Niin ja se ulkomaiden sopuhinta on usein ainoa mahdollisuus, kaikilla ei ole irrottaa (tai pankki ei lainaa) noin vain yli kymppitonnia.

Joo tää EI todellakaan ole mun kokemuksien mukaan mikään mulle kaikki heti juttu..eikä myöskään oikotie onneenn...tällä hetkellä mun ajatukseni on se että miksi edes menin koko leikkaukseen...toivon todella että tämä ajatus muuttuu joskus toisin päin..eli hyvä että menin leikkaukseen

Tiger.. Lyön vaikka pääni pantiksi, että kun vuoden päästä sulta kysytään kannattiko niin vastaat KYLLÄ Eli sitä ootellessa, päivä kerrallaan ja tsemiä!!!

Päivä päivältä ja viikko viikolta puntari näyttää pienempää lukua. Kivut leikkauksen suhteen hiljalleen häviävät. Oman voinnin seuranta vähenee samoin. Vuoden kuluttua et itsekään aina "muista" et sua on edes leikattu. Ruokailuista on tullut jo elämäntapa.

Hiljalleen liikkuminen helpottaa ja uudet harrasteet alkavat vallata ruokailuilta jäänyttä "aikaa". Sitä huomaa nauttivansa terveellisimmistä asioista. Yhtenä päivänä vain toteaa, että kyllä se kuitenkin on ollut tämän arvoista. Motto tässä vaiheessa:Bikiinikuntoon ensi kesäksi??

Täällä yksi lusmuilija jos niikseen minut luokitellaan niin ihan vapaasti

EI kaikki vaan pysty yökkimättä niitä pussilitkuja syömään, ymmärtänet, että meitä on monenlaisia ihmisiä tässäkin asiassa. Itse olen soveltanut eneilyn niin, että syön myös salaatin kanssa proteiinipitoisia tuotteita, esim lihaa ja kalaa. Ja loistavasti menee
Käyn viikossa jumpalla ja salilla joka päivä ja jopa useammassakin jumpassa. Senttejä on kadonnut paljon.

Mietin vaan, että jos oikeasti on niin äärettömän kurinalainen ja eneilykin onnistuu hyvin ja helposti, siinähän voi jo laihdutella ilman leikkausta, lisäten liikuntaa itselleen sopivalla tavalla ja määrällä.
Ei tietenkään kaikille tälläinen sovi.

Minun mielestä koko tämä prosessi on ollut liukuhihnahommaa, aivan liian vähän perehdytystä ja asioiden painotusta. Eikä oteta yksilönä ihmisiä huomioon ja olenkin tästä jutellut osaton työntekijän kanssa, pyysivät minulta palautetta kirjallisesti ja omat keinoni miten olen selvinnyt.

Kyllä pitäisi seuloa paremmin leikattavat, itse keskittyisin psyykkiseen puoleen kunnolla. Olen nähnyt mitä eräälle ihmiselle leikkaus teki. Ensin laihduttiin paljon, tultiin itserakkaaksi ja hän menetti ystävänsä törkeällä käytöksellä ja sen jälkeen taas venytetty vatsalaukku samoihin mittoihin ja paino nousee.

Noh, tarinoita on monta

No esim. sitkeä liha, sitrushedelmät, kovat siemenet jne.jota ei saa pureksittua "juoksevaan" muotoon ennen nielaisua.

Kiitos Piukulle näistä tiedoista. Luin tänään Pikma-ryhmästä, että Omega 3 ei saisi syödä leikkauksen jälkeen. Uusi asia minulle.

Minulla on vähän sama tilanne Fisu kuin sinulla. Tosin katson nyt vielä, kun olen löytänyt tän laihdutusjyvän, niin yksityiselle ehtii vähän myöhemminkin, jos en saa lähetettä tuolta terkkarista. Olenhan nyt läski-ryhmässä.

mielenkiintoista lukea leikkauksen jälkeisestä ruokavaliosta, kun täällä Tampereella siitä ohjeistetaan vasta leikkauksen jälkeen niille, jotka ovat leikkauksesta selvinneet. (oliko tää kuolemalla pelottelua?)
...niin, kuten huomaatte historiastani, niin aikamoinen lusmuilija olen ollut;-) Esitin mielipiteeni tuosta ENNEilystä, mutta toivon, että kukaan ei ota hernettä nenäänsä. Ja keskusteluahan siitäkin tuli, niinkuin pitääkin. Ei me noita ravitsemusterapeutteja eikä muita ENE-ryhmäläisiä totuutta kaunistelemalla huijata. Ainoa ketä me huijataan näkyy meille peilistä. Ja lopulta vain tulokset ratkaisevat. Siksi esim. minä en onnistu muutoin kuin pitämällä tarkkaa ruokapäiväkirjaa, vaikkakin olisi "vain" pussikuuri menossa. Ja varmaan niin tulen tekemään leikkauksen jälkeenkin...

Kysyin tänään RT:ltä, että tartteeko ENE vetää leikkaukseen asti, kun sain eilen puhtaat paperit ultrassa, jotta maksa on hienossa kunnossa leikkausta varten. Kyllä pitää pussitella loppuun asti - ja sitten alkaa se leikkauksen jälkeinen aika, joten vielä otetaan miehestä mittaa - koko loppuikä...

"Muhku", kirjoitit:" ...jos oikeasti on niin äärettömän kurinalainen ja eneilykin onnistuu hyvin ja helposti, siinähän voi jo laihdutella ilman leikkausta, lisäten liikuntaa itselleen sopivalla tavalla ja määrällä..."
Aivan oikein - minäkin olen koko aikuisikäni L A I H D U T E L L U T - ja sen tosiaan taidan niinkuin moni muukin meistä. Minulla kurinalaisuus pysyy kyllä aina laihdutusprojektin ajan - ikään kuin "laboratorio-olosuhteissa", vaan ei näy minullakan kestävän arkea.
Mielenkiinnolla odotan miten selviän leikkauksen jälkeisestä ruokailusta, kiitos kaikille kokemusten kertomisesta

Ei sitä leikkauksen jälkeistä ruokailuja mun mielestä tarvitse ajatella etukäteen lainkaan. Otetaan se päivä sellaisena kuin se tulee. Jotkut, kuten minä, saa taistella että saa edes sen vaaditun 2L nestettä alas. Mä jouduin olemaan sairaalassa yhden ylimääräisen päivän (4) koska eivät olleet tyytyväisiä nestesaantiin. Ekat 3 kk mulla syömisetkin oli sellaista säälittävää puputtamista ettei siinä tarvitse miettiä ettei tule syötyä liikaa kun taistelun tuloksena sai sen hikiset 1000 kcal kasaan. Eikä missään vaiheessa sen 4 ekan viikon aikan tehnyt mieli mitään muuta kuin sallittuja sössöjä. Ainoa mikä oli niin se oli suolan himo. Sen hoidin Knorrin juustokeitolla. Toki kaikki ovat erilaisia ja kokevat leikkauksen jälkeiset syömiset hyvin eri tavalla. Oman henkilökohtaiseen mutu tuntumaan perustuen niin ne joilla se ruokailu alussa on kovin nihkeätä saavuttaa myökin parhaimmat tulokset pitkässä juoksussa. Kyllä se ruokailu sitten kuitenkin kokoajan helpottuu ja jossain vaiheessa se on sitten taas turhankin helppoa. Toki tässäkin asiassa on muutamia poikkeuksia.

Kuten kerrottu,mut leikattiin 7.9.11 ja sain ohjeet kotiin Taysista,jossa selvästi lukee että ruoka kuukauden ajan leikkauksesta on sosemaista.
Tätä aion noudattaa,koska en uskalla muuta,niin paljon pelkään,ettei vaan tulisi mitään ikäviä "jälkijuttuja."Kyllä sen kuukauden ihminen kestää ja mielikuvitus peliin ja sauvasekoitin soimaan!

Just noin Hansu näin syksyllä saakin ihania keittoja kotimaisista kasviksista

Minut leikattiin maanantaina ja kotiuduin keskiviikkona. Sairaalassa minulla oli huonekaverina juuri sellainen tapaus, jolla oli leikkauksen jälkeen alkanut mennä ruokaa väärään paikkaan, eli sinne jäännösmahaan. Voin kertoa ettei ollut kaunista katseltavaa. En alkanut sen kummemmin kuulustelemaan johtuiko homma vääränlaisesta syömisestö vai mistä, mutta ko. ihmisen tavattuani päätin, että en ala pelleilemään millään tavalla syömisten tai muidenkaan leikkaukseen ja siitä toipumiseen liittyvien ohjeiden kanssa vaan noudatan kaikkia ohjeita PILKULLEEN. Jos sitten tulee komplikaatiota niin ei tarvitse ainakaan syyttää itseään, onneksi kaikki on tähän mennessä mennyt todella hyvin ja olen toipunut tosi hienosti maanantaisesta leikkuusta.

Vaikka tätä on täällä jauhettu varmaan loputtomiin haluaisin vielä painottaa erityisesti leikkaukseen vielä meneville tai sitä harkitseville, että lihavuusleikkaus ei ole mikään pikkujuttu. Pitää olla todella hyvin valmistautunut sekä henkisesti että fyysisesti ennen kun leikkaukseen menee ja olla valmis myös siihen, että leikkauksessa on myös riskinsä. Riskejä itse leikkauksessa ja sen jälkeen voi vähentää omalla käyttäytymisellä ja valinnoilla todella paljon ja vastuu tässä on vain ja ainoastaan omalla itsellä.

Haluaisin vielä myös kommentoida jonkun kirjoitusta tässä ketjussa siitä, että julkisella puolella ei saisi kipulääkkeitä tai yhtä hyvää hoitoa kuin yksityisellä puolella. Oman kokemukseni mukaan olen saanut ERINOMAISTA palvelua HUS:n alueella kaikin puolin tässä leikkausasiassani ja todellakin sain sairaalassa ollessani aina kipulääkettä kun sitä vaan pyysin. Enemmänkin hoitajat muistuttivat että lääkettä pitää pyytää heti jos sitä tarvitsee, kipu kun ei edistä toipumista millään lailla. Olen siis erittäin tyytyväinen kaikkeen saamaani hoitoon ja opastukseen julkisella puolella, en keksi mitään moitittavaa heidän toiminnassaan koko tämän vuoden kestäneen projektini aikana.

Tässä ote muistiinpanoista Peromaan luennosta referoituna

Suolitukos ja blow out

• Varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana suolitukos voi aiheutua väärästä ruokavaliosta.
• Kuitupitoiset ruoat, salaatti, kuoret, leipä jne. voivat juuttua saumakohtiin.
• Annettuja ruokavalio-ohjeita tulee noudattaa.
• Jos tukoskohta enteroanastomoosissa tai sen jälkeen, jäännösmaha voi venyä ja revetä (blow out)
• Muita syitä tukokselle
o Napatyrä, sisäinen tyrä, striktuura

• Blow outissa mahalaukun erite, sappi- ja haimaneste täyttävät jäännösmahalaukun, joka voi revetä
o Tavallisimmin 4-10 vrk leikkauksesta
o Hoitona vatsaontelon puhdistus, vetovaikeuden korjaus, gastrostooma, tehohoito

Pyydän anteeksi, että olen puhunut ruoan kertymisestä jäännösmahaan. Niinhän ei tapahdu, vaan tukkeumat ovat suolessa ja jäännösmahaan kertyy mahalaukun eritteet, sappi- ja haimanesteet blow outissa. Niinkuin jotkut fiksut ovatkin oikaisseet asian olevan. Olin vain liian hätäinen ja käsitin asian ensin väärin.

...terveisä vaan TAYSin leikkaussalista. Keskiviikkona siellä hoidettiin minulla mahalaukun ohitusleikkaus. Siistit haavat eivät vuoda yhtään - reikiä on viisi. Torstain syömisistä en paljon muista, kun oli vielä kipuja, mutta perjantaina meni jo yli kaksi litraa nesteitä ja illalla söin jo jotain juureskeittoa. Keittojen makuun pääsin myös tänään lauantaina, ennenkuin puoliltapäivin kotiuduin...Ravitsemussuunnittelija kävi jututtamassa osastolla.
Käski nauttia
- riittävästi nestettä,
- riittävän monta ruoka-annosta (6-, mutta
- vain pieninä annoksina ja
- huolehtia proteiinien ja
- hyvälaatuisen pehmeän rasvan saannista!
Antoi myös ohjepumaskan:
"Ruokavalio mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen". Se on laadittu (2010) Suomen ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n toimesta. Ainakin minun mielestäni ohjeistus on ollut koko projektin ajan riittävä, joten annettujen ohjeiden noudattaminen on ollu helppoa.
Tuossa muuten tarkennusta näihin termeihin sosemainen ja pehmeä ruoka:
"Sosemaisella ruoalla on niin pehmeä rakenne, ettei sitä tarvitse pureskella. Pehmeä ruoka on haarukalla helposti hienonnettavissa tai muuten pehmeää."
ja tuossa ohjeessa tuo aikamääritys kuuluu:
"Ruoan tulee olla soseutettua tai pehmeää noin kuukauden ajan leikkauksesta".
Näillä nyt mennään - aluksi ruokalusikallinen kerrallaan
ja kirjaan jatkossakin kaiken ylös, jotta nään että toimin ohjeiden mukaan.
ps. kiitos kaikille tsemppaamisesta - se kyllä auttoi varsinkin heräämössä ja ekana iltana!

Hienoa että olet BLOCCO taas maisemissa!

Tsemppiä toipumiseen ja laitahan tunnelmia aina silloin tällöin, tällaiselle itsekin juuri leikkauksessa käynneelle on tärkeää kuulla "kohtalotovereiden" kokemuksia ja tuntemuksia.

Minä olen ohjeeni saanut siskolta, internetistä ja osan lappusista joita sain oysista. Oysin tiedottaminen on ollut todella huonoa.

Kertokaas, pitääkö lääkkeetkin murskata tässä alussa? Jos pitää niin kuinka kauan aikaa?

Bloccolle paranemisia, minut leikattiin maanantaina ja tänään tulin kotiin

...kiitos Helka, tunnelmat on ekan kotipäivän jälkeen ihan hyvät. Tuota proteiinia vaan pitää oikein laskea, että tulee oikeet määrät.
Minulle suositteli ravitsemussunnittelija sitten 1200 kcal vuorokausia, joten saa siihen olla lipittämässä ainakin näin alkuun aika tiuhaan noita miniannoksia. Aion käyttää noita yli jääneitä nutriletin pusseja lisänä noissa keitoissa - tulee ainakin kalorit helpommin täyteen- Nestettä tuli tänäänkin riittävästi, mutta ihan tää vaatii oman keskittymisensä ja uudelleen opettelunsa tämäkin. No nyt on aikaa, kun ei kolmeen viikkoon saa nostaa yli 5 kg:n lasteja! Autolla ajonkin viikoksi kielsivät.
Muhku, kiitos toivotuksista - kyllä nuo lääkkeet kokonaisena voi nielaista - 1kg burana tosin on niin iso, että voit ottaa puolikkaina jos on paha niellä

1kg burana tosin on niin iso, että voit ottaa puolikkaina jos on paha niellä

Ei taida kyllä ihan puolikiloisenakaan upota

Heh, on vähän pienimpiä kuin kiloset buranat

On sen verran nyt antibiotteja ja noita vitamiinilisiä, tuntuu kyllä hullulta jos nuo pitää alkaa murksaamaan, joten kiitti vinkistä

joo kiitos Kimby - tahtoo mennä noi kilot ja grammat sekaisin niinkuin lääkkeiden nimetkin
(ei pitäis näin "panadoleissa" kirjoitella tänne, mutta jos tuo järkikulta heräis, kun aattelin jättää ton TRAMALin tuosta jo pois...)
tarkoitin lääkettä, jonka reseptissä lukee Panadol Forte 1 g - on aika jötikkä