Leikkausajan saanut ja onnellinen!

Olen 48-vuotias nainen ja olen ollut ylipainoinen 8-vuotiaasta asti - milloin enemmän, milloin vähemmän. Olen laihduttanut elämässäni lukuisia kertoja ja muutaman kerran onnistunut saamaan pois yli 20 kg. Aina ne kilot ovat tulleet takaisin. Olen kokeillut suunnilleen kaiken mitä laihduttamisrintamalla keksitty on. Painonvartijat monesti, näännytysdietit, kaalisopat, nutrit, normaalit ruokavalion keventämiset, laihdutuslääkkeet, ihmepillerit jne.... You name it, I've done it. Viimeksi laihdutin 23 kg vuonna 2005. Hitsi kun oli hyvä olo jo silloin, vaikka vielä olikin runsaasti ylimääräistä. Luulin myös, että nyt en enää liho takaisin - olin varma, että elämäntapani olivat pysyvästi muuttuneet, vaan eipä niin ollutkaan. Vuoden 2006 aikana alkoi paino taas hiipiä ylöspäin ja nyt olen suunnilleen samoissa lukemissa, kuin 2005 painonpudotusta aloittaessani. Lohdullista ehkä on, että painoni on ollut sama myös n. 10-vuotta sitten jolloin olin 12 viikkoa nutreilla ja laihduin jälleen sen 20 kg.

Syksyllä aloin miettiä, että taitaa olla pakko tunnustaa, etten itsekseni tästä asiasta elämässäni selviä. Oli paha paikka. Pidän itseäni muutoin kohtuu järkevänä ja asiat ovat aika lailla kontrollissa. Tämä painoasia vaan ei ole. Olin tullut siihen tulokseen, että pyrin laihdutusleikkaukseen. Työterveyslääkäri ymmärsi yskän, lähetti erikoislääkärille, joka tarinani kuultuaan kysyi itse olisinko kiinnostunut leikkauksesta. BMI oli riittävän korkea, kaikki laihdutuskonstit kokeiltu ja muutoinkin hän piti minua hyvänä kandidaattina leikkaukseen. Ongelma oli vain, että minulla ei vielä ole puhjennut varsinaisia sairauksia. Jos kuitenkin olisi osoitettavissa selkeästi kohonnut riski mm. diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin, olisi leikkaukseen pääsy vielä todennäköisempää. Sitten otettiinkin labrat, jotka tähän tilanteeseen olivat "ideaalit". Löytyi alentunut sokerinsietokyky rasituskokeessa, kolesteroliarvot ovat rajoilla, verenpaine lievästi kohollaan... Hän kirjoitti lähetteen Meilahteen. Tämä tapahtui tammikuun puolivälissä.

Sain kutsun sinne ja aika oli toukokuussa. Tuntui, etten millään haluaisi odottaa niin pitkään. Pari kuukautta prosessin alusta oli kulunut jo. Sitten kävi tuuri, joku peruutti aikansa ja minä sain sen helmikuulle. Meilahden lääkäri oli lähettävän lääkärin kanssa samaa mieltä, todennäköisesti hyötyisin leikkauksesta. Hän laittoi paperit Peijakseen, jossa oli sitten tehty leikkauspäätös ripeästi. Tehdään GBP.

Viime viikolla olin gastroskopiassa Meilahdessa ja tällä viikolla tapasin kirurgin ja ravitsemusterapeutin Peijaksessa. Leikkauspäiväni on 11.6. Loistavaa. Heti seuraavasta päivästä aloitin Nutriletillä. Painoa pitää saada ennen leikkausta pois 6-7 kg. Senhän minä laitan lähtemään!

Moi ja suuresti onnea leikkauspäivän johdosta!
Olen 40-v kolmen lapsen äiti ja bmi 54. 20 vuotta laihdutusta takana
8.5. tulotarkastus peijaksessa ja leikkaus 14.5.
Tiedän melko varmasti mitä päässäsi liikkuu. Omani on ainakin ihan sekaisin ja ajatukset kovin vahvasti suuntautunut leikkaukseeni. Hi´rveä tiedonjano, into ja välillä empiminenkin. Laitan kyllä kuulumisia heti kuin kykenen leikkauksen jälkeen.
Minulle tehdään tuo gastroskopia viikon päästä . Toivottavasti ei helikoa löydy.
Sinulle tsemppiä pussijaksolle.

Kiitos kannustuksesta! Kyllähän tämä tosiaan nyt niin kovasti ajattelua hallitsee, että täällä netissäkin pyörii kaiken mahdollisen tiedon haalimassa, mitä ikinä on saatavilla. Itsellesi myös tsemppiä ja toivotaan ettei gastrosta mitään löydy. Sulla leikkaus on jo melkein ovella... Kirjoitellaan kuulumisia - ennen ja jälkeen

Hei,luin juuri viestejänne.Itsellä leikkausaika nyt tosi lähellä,12.5 Peijaksessa.Tulotarkastus tällä vkolla ti 5.5.Nyt kun se on jo näin lähellä jännitys on käsinkosketeltavaa.Onneksi on nämä sivut,olen saanut paljon tukea näitä lukiessa.Tunteet ovat jo tulleet uniinkin.Viime yönä näin unta,että verinen mies yritti ottaa kiinni kun taiteilin muurin harjalla.Yhtään en kyllä pelkää sen pienen vatsan kanssa elämistä kun sinne asti päästään.Uskon,että olen sen asian kanssa heti sinut vaikka opetteluahan se vaatii.Pidättehän peukkuja ja lykkyä kaikille muillekin.











1.

Kyllä se hyvin menee Tsemppii!!
Itse tuli just kotiin leikkauksesta ja kyllä kannattaa niin pääsin eroon jo diapeteslääkkeestä ja pääsen eroon vuoden sisällä verenpainelääkkeestä ja uniapnea maskistakin ehkä

Tulotarkastuksessa tänään Peijaksessa meni lähes koko päivä. Perusteellista työtä kylläkin. Veri- ja virtsakokeet, sydänfilmi, keuhkokuva, ravitsemusterapeutin ja fysiatrin tapaamiset sekä osastolla hoitajan, anestesialääkärin että kirurgin haastattelut. Huolellisesti leikkaukseen siis valmistaudutaan. Todellisemmaksi asia tulee joka päivä. Kyllä siitä hyvä tulee - uusi elämä odottaa