Onko leikkaus tuonut elämääsi jotain huonoa?

Tai jos olet vasta menossa, niin uskotko leikkauksen tuovan jotain huonoa elämääsi?

Varmasti rajoittaa ulkona syömistä, ateriat tulee suunnitella hyvin etukäteen.
Olemme heti leikkauksen jälkeen menossa kanarialle (jos hyvin menee) ja nyt jo mietityttää aterioinnit ;o) ja sitten vaatetus menee uusiksi kun paino putoo ja minä kun en kaupoissa viihdy...ellei sekin muutu leikkauksen jälkeen -who knows?

En sanoisi, että rajoittaa ulkona syömistä ollenkaan, mulla reilu viikko leikkauksesta ja oon jo käyny ravintolassa syömässä tämä ei siis ainakaan ollut huono juttu tai no miten sen ottaa...

Hmm jotain huonoa JOOO kateellisten panettelu uudesta ulkomuodosta, sekä kuittailu että kilot tulee korkojen kera takasin voi kurjuus :/ myös utelu siitä mitä vauhtia painoni tippuu on rasittavaa, koska mitä se muille edes kuuluu? tippuu sitä vauhtia kun on tippuakseen ja that's it.

Koulussa opettajille selittely on ärsyttävää, kun meillä on tunneilla syönti kielletty, mutta yksi oppitunti voi olla 3h ilman taukoja, joten mun on välillä pakko syödä kesken opetuksen.

Mut en mä tähän hätään keksi mitää sellasta huonoa, joka vaikuttaisi muhun jotenkin suoraan, nää kaikkihan vaikuttaa välillisesti, eli ei oo musta itsestä kiinni nää jutut...

En ole ollut vielä leikkauksessa mutta uskon ja toivon sen tuovan mukanaan parempaa elämää tai elämän laatua
Kuitenkin jossain takaraivossa pelottaa/jännittää jos mulla onkin niin huono tuuri että mun kohdalle osuukin kaikki dumppingit,oksentelut,vitamiinin imeytymishäiriöt ym ym sellaiset huonot jutskat Sitä on ollut onneton jo niin monta vuotta tämän läski taistelun kanssa että ehkä siksi on vaikea uskoa lopultakin parempaan

Tyhjä vaatekaappi (ainakin väliaikaisesti), muutama mukava vaate on jäänyt liian nopeasti isoksi. Mutta ei sis kovin isoja murheita

Kova vatsa, jos ei juo sitä 1.5 litraa vettä.

Joutuu tunnustamaan vihdoin itselleen että on syönyt valtavia annoksia, vaikka ennen leikkausta on ajatellut niiden olevan suht normaaleja, eikä ole tunnustnut että annoskoko/ruuan määrä on se joka oli tehnyt musta lihavan.

Joutuu tunnustamaan itselleen että tietty ruokaholismi (mielihyvän haku syömisestä) on minussa aina, nytkin välillä vaikka tietää että 3. keksistä voi tulla se huono olo, sen saattaa ottaa silti.

Lyltsy nyt täytyy kyllä kompata sua!

Huonoa on se, että ruokailut pitää saada sovitettua päivärytmiin. Mä en edelleenkään muista läheskään aina ottaa ruokaa mukaani vaikka tiedän, että työni usein teettää sen, että olen liikenteessä useita tunteja suunniteltua pidempää. Sinäänsä asiahan on vain järjestelykysymys.

Vaatekaappi on kieltämättä pariinkin kertaan jo tyhjentynyt ja marraskuussa ostin koko kaapillisen uusia vaatteita. Ne ovat nyt suurimmaksi osaksi jo aivan liian isoja. Maaliskuinen Jenkkimatka tuonee tähän helpotusta

Lyltsy kirjoitti nappiin, siinähän se muutamalla sanalla, varsinkin tuo ruokaholismin osuus...

Mulla ei kyllä ole mitään negatiivista. Mä olen elänyt ihan niin kuin ennenkin, ainoa mikä on muuttunut, on annoskoko. Ja sitä en voi pitää huonona asiana

Ainoa mikä on hiukan negatiiviseen menevä, on se ettei voi juoda ruuan kanssa. Se on oikeastaan ainoa mitä kaipaan

Laihduttava mä kanssa kaipasin etenkin alkuun ruuan kanssa juomista. Mut leikattiin toukokuussa ja helteinen kesä teki sen, että iltaisin grillatessa olisi ollut ihana juoda vaan eipäs voinut. No samalla loppui limpsan juominen. Ennen leikkausta join litran verran light limpparia päivässä ja nyt on mennyt lasillinen limppaa parin viikon välein.

Mulla ei mee limsaa enää lainkaan, eikä muitakaan hapollisia juomia. Eikä herkkujakaan juuri muuta kuin pikkuisen jossain juhlissa. Tää leikkaus on ihan oikeasti pelastanu mun elämän, muuttanu niin totaalisesti terveelliseen suuntaan, etten ikipäivänä olisi moista uskonut etukäteen!

Huonoa..? Mä mietin kaikki noi ruokajutut ja eka tuli mieleen, että leipä. En enää syö leipää. Mutta sitten tajusin, että EN SYÖ leipää, eikä että en voisi syödä leipää. Mutta mitä en voi syödä on Hevi osasto. Pieninä määrinä ja mieluiten kypsennettynä menee, mutta raa'at ei mene. Ja monesta tulee tosi paha olokin vielä.. Ennen olin todella kova syömään heviä, meni useampi kilo viikossa.. nyt sitten.. Mutta elän toivossa, että tämä muuttuisi vielä...

Toinen huonopuoli on tää nahka! Alkaa oleen rumaa tavaraa, vaikka aikaa on kulunut vasta muutama hassu kk.. en voi sietää tätä, mutta pakko tän kanssa vaan on elää..

Ainut asia mikä tällähetkellä vaivaa on röyhtäily.
röyhtäilen ihan hirveesti edelleen ,varsinkin ruuan jälkeen.
muuten tää on aivan uskomatonta, aika normaalisti voipi jo elellä .
12 vkoa leikkauksesta vasta .
joo ja se kyl harmittaa kun en uskaltanut mennä jo aikasemmin leikkaukseen.
vuosia sitten.

Olen outo poikkeus, kun ruuan yhteydessä syöminen ei tuota mitään ongelmaa...? Voi syödä reippaasti 2 dl ruokaa ja siinä yhteydessä saman verran maitoa.

Wee, mulla meni yli 4kk ennen ku raa'at vihannekset/hedelmät alkosopimaan, ainoo mikä meni oli itse tehdyt mehulingolla tehdyt mehut, suosittelen lämpimästi jos raikkaita makuja kaipaat. Mutta muista juoda vaan 2dl maks kerralla, muuten tulee ikävä olo, itse aluks laitoin isoon lasiin tottumuksesta ja siitä seuras dumbing.
Mulla ei röyhtäily niinkään haittaa aika vähäistä nyt kun en enään niin paljon hiilihapollisia juo. Mutta yks mikä on karmeaa on pierut, voi p*ska se haju ja se että koko ajan pierettää välillä.. Tuohon auttaa se etten syö enään niin paljoa vehnää mutta silti..
Pingu70, sse kyllä on iso harmituksen aihe, mulla oli mahdollisuus jo kerran aiemmin mennä leikkaukseen, mahapanta kylläkin 15 vuotta sitten..ois pitänyt mennä, ei ois tullu hukattua vuosia tähän taisteluun. Ois voinu olla helpompi elää tuo kahen ja kolmenkympin väli..

Täällä myös sen vieheliikkee tehnyt..peruin leikkaus aikani mut luojan kiitos tulin järkiini muutamasa kuukaudessa.

Kiitos, kun kerrotte näistä meille. Tosi ihana lukea kokemuksista