Kuulumiskierros, mitäpä kuuluu teille joulukussa 2010?

Ensi viikolla tulee leikkauksesta vuosi. Aloitin 170 kilosta ja nyt on painoa 112 kiloa. Ottaen huomioon historiani (pitka ja lihava historia) ja terveyteni, joka nyt on aivan loistava, luulen, etta mulla pudotusta alkaa olla pikkuhiljaa tarpeeksi. Olenhan toki hirvittavasti ylipainoinen 175 senttiseksi akaksi, mutta nyt voin tosi hyvin ja viihdyn tassa olemuksessani. Kun ei koskaan ole ollut hoikka, niin ei edes osaa kuvitella minkalaista olisi olla kovin paljon pienempi.
Yhden ongelman tuo nama liehuvat nahkat, joita aion poistatella ensi vuonna. Kevaalla ensin maharemontti ja sitten syssylla allit. Sitten saa riittaa, mikali tehdyt leikkaukset on onnistuneet hyvin. Jos tulee ongelmia niin sitten ei kun korjaamaan...
Onnea kaikille leikkausta haluaville ja odottaville seka jo leikatuille ja hyvaa joulun odotusta!

Moikka kaikille.

Laitanpas minäkin kuulumisiani.
Leikkaus 15.11.10 eli nyt siitä on 3 viikkoa ja 3 päivää.
Paino leikkaukseen mentäessä 107.3 ja tänä aamuna 100.1 eli pudotusta 7.2 kg. nyt on monta päivää junnannut paikoillaan.
Vointi on suht ok. edelleen mulla on siinä isoimmassa haavassa kipuja esim.
kumartuessa,kyykistyessä, välillä kävellessä ja koskiessa tuntuu kipua. saa nähdä mitä lääkäri sanoo perjantaina.

Ruokailu....... voi hitsi olo on kokoajan kun syöttöporsaalla. Ei ole nälkä, mitään ei tee mieli, on vaan pakko syödä ja juoda, vaikkei yhtään huvittaisi.
annokset on pieniä nesteitä meneeparemmin ,mut esim muusia ja kalaa menee vaan 85g ja sitäkin syödessä pitää huilata välillä.
En ole viellä onnistunut oksentamaan , mut helposti tulee syönnin jälkeen kipua ja huonoa oloa.
Välillä on mieli vähän maassa ja aika väsynyt olen edelleen.

Joulua en ole viellä mirttinyt. sitä syödöön mitä alas saan ja vähänkin mielitekee.

oikein ihanaa joulun odotusta kaikille.

Perjantaina kirurgille aika ja jännittää... 10 viikon enen tuloshan oli hieman vaatimaton, joten toivon, että leikkaus ei kaadu siihen. Sain pois reilu 13kg ja se oli mulle tuskan takana. Kamala syksy takana asunnon myymisineen, muuttoineen jne. Olen ene-tuotteille allerginen ja kasvikset sai aikaan kamalat vatsakivut. Yritä siinä sitten olla 800kcal dietillä. Puistattaa kun muistelenkaan sitä aikaa... No pahimmasta painosta yli 30kg pois, joten olen tyytyväinen itseeni.

Odottelen innolla perjantaita. Toivottavasti saan leikkausajan tietooni. Olisi mukava suunnitella tulevaa... Rasittaa vain, että jos kirurgi laittaa mut eneilemään joulun ajaksi. Mut sitten rutistetaan viimeisetkin mehut tästä ämmästä. Huvittavaa, että vaikka olen laihtunut suht hitaasti, en välillä muista paljonko painan. Jotenkin olen mielestäni edelleen ainakin yli 130kg... Pää ei tajua seurata perässä... Nyt voin jo mennä huoletta sellaisille puntareille, jotka mittaa 130kg asti. Tähän asti on saanut katsoa puntarin maximi määriä tarkkaan.

Sellaista odotusta täällä. Hauskaa joulun alusaikaa kaikille!

Tänne kuuluu hyvää!

Paino on kaikkiaan pudonnut 25kg, joista 17 leikkauksen jälkeen. Olen enemmän kuin tyytyväinen!

Syöminen on säännöllistä, noin 2 tunnin välein jotain. Kirjaamisesta olen luopunut kokonaan, kunhan katson, että proteiinia tulee joka aterialla, mutta niitäkään en kirjaa mihinkään. Paino on pudonnut joka viikko, kerran viikossa käyn vaa'alla. Keskimäärin kg/viikko, en voisi olla enempää tyytyväinen.

Makea ei sovi, pahin vaihtoehto on makean ja rasvaisen yhdistelmä. Yhden tai kaksi suklaakonvehtia pystyn syömään, mutta nekin voin helposti jättää nykyään ottamatta.
Nälkää ei ole, ainoastaan heikotus kertoo liian pitkästä ruokavälistä. Juominen tahtoo välillä unohtua, mutta enää harvoin.

Viime torstaina sain hyvän muistutuksen rauhallisesta aterioinnista, kun kiireessä söin aamiaista ja oksensin pitkästä aikaa. Nyt on taas ateriat sujuneet rauhassa.

Olen energisempi, iloisempi, virkeämpi, ja ennen kaikkea niin onnellinen tekemästäni ratkaisusta, joka vaikuttaa koko loppuelämääni.

Kaikkiaan homma menee jo lähes rutiinilla. Eilen illalla juuri mietin, että en silloin heti leikkauksen jälkeen olisi voinut uskoa, kärvistellessäni pahan olon kourissa, kun vesikin maistui ällöttävälle, että tämä on nyt näin helppoa.

Kävimme jopa itsenäisyyspäivän alla Tukholman risteilyllä ystäväpariskunnan kanssa, ja kaikki sujui loistavasti. Tosin tämä pariskunta kuuluu niihin harvoihin ja valittuihin, jotka tietävät leikkauksestani, joten sekin teki kaikesta helppoa.
Kyllähän näillä syömisillä vähän rahat menee "hukkaan" buffassa :D. Eipä tuo menoa haitannut, muutkin söivät hitaasti ja rauhallisesti, istuimme pöydässä lähes 2½ tuntia ja nautimme olostamme. Paluumatkalla söimme ala cartessa, jossa skippasin alkuruokapöydän ja keskityin pääruokaan, josta osa meni kuitenkin mieheni lautaselle, ja jälkkäriksi söin lusikallisen pannacottaa miehen lautaselta :D.
Ihana risteily meillä oli :heart:.

Edelleenkään en kauheasti syö hampurilaisia, ne jäävät kurkkuun, samoin kokolihapihvit ovat toistaiseksi vielä mulle nounou, hyvin haudutettu lihapata sen sijaan on ihanaa. Lohta syön nykyään entistä enemmän. Samoin hiilarilisäkkeet on aika pieniä määriä entisiin verrattuna. Pepsimaxia (entinen himo) en juurikaan juo enää, juomat ovat lähinnä vesi, jäätee, tee ja jonkin verran tuoremehua.

Saatteko te muut kommentteja hoikistuneista olemuksistanne?
Itse en ole saanut kommentteja kuin omilta vanhemmiltani, sisaruksiltani ja tietysti rakkaalta mieheltäni, sekä muutamalta hyvältä ystävältäni. En tietysti mitään hehkutusta kaipaakaan, mutta välillä jo mietin, että eikö mun laihtumiseni tosiaankaan näy muille.
No, siskoni, jota en ole nähnyt piiiitkään aikaan, kiljaisi lauantaina mut nähtyää, että kauheeta, onko sulla syömishäiriö! Jos elämä, pitääkö ihmisellä heti olla syömishäiriö, jos laihtuu???
No, oman siskoni tuntien juuri tuollaista kommenttia saattoi tietysti odottaa.
Kertokaa, positiivisia tai negatiivisia kommentointeja???

Mulla useat sanoneet että on vaikea uskoa että se olen minä tässä kropassa, et ääni on tuttu, mutta ulkonäkö vieras =) Ja kauniiksi on kehuttu...

Eipä ole tullut kommentia pienentyneestä ulkomuodosta oikeastaan keltään liekkö kukaan edes huomannut että olen hieman pienentynyt vaikka 130kg on jonnekkin hävinnyt tässä 1.1.2008 jälkeen.

Sannikaarina meillä oli isot juhlat kesällä n. kk leikkauksesta, jolloin olin laihtunut 20kg ei asiaa kukaan huomannut. Seuraavat juhlat olivat 2 kk päästä ja painoa pudonnut taas 10kg lisää. Vain 1 hyvä, ylipainoinen ystäväni kommentoi asiaa ja muutamat tuntemattommat ihmiset, joita näin ehkä kerran vuodessa.

Kun painoa oli pudonnut 35-40 kg sain jo jotain kommentteja asiasta ja nyt Suomeen tultuamme, kun painoa pudonnut yht. 50 kg kommentoi jokainen. Siis ihan jokainen: lasten koulukavereiden vanhemmat, tarhatädit, kaupan kassat jne.. Moni sanoo kyllä huomanneensa jo aikaisemminkin, siis silloin 35-40kg pudotuksen aikaan, kun nähtiin, mutta eivät vielä ilmeisesti uskaltaneet kommentoida.

Nyt saan kehuja päivittäin jopa samoilta ihmisiltä miten pirteältä ja hyvältä näytän, onnittelujakin tulee ja laihdutusvinkkejä kysellään koko ajan. Koska en ole leikkauksesta kertonut vastaan, että syön vähän, kaloreita lasken ja hiilareita vältän, mutta ruisleivästä en luovu.

Eilen oli hauska tilanne. Tapasin yhden yhteistyökumppanini. Olimme sopineet tapaamisesta ja iloisesti vilkuttelin hänelle, kun hän katsoi suoraan kohti häntä lähestyessäni. Hän vaan katseli eikä reagoinut. Ei edes silloin, kun olin jo parin metrin päässä.
Pysähdyin hänen eteensä ja hän oli siirtymässä syrjään, mutta rupesinkin puhumaan ja hän tunnisti minut. Tilanne oli sen verran koominen, että nauroimme molemmat asialle.

Muutama ystäväni ja useampi tuttava on kysynyt, että miten mä näin nopeasti olen laihtunut ja olen sanonut, että tämän vuoden prosessesi tämä on ollut ja kaikki ovat olleet äimänkäkenä eli eivät todellakaan ole 20kg painonpudotusta huomanneet lainkaan ja nyt pyörittelevät silmiään, kun sanon laihtueeni 40kg (en viitsi tunnustaa 50kg pudotusta, kun moni kyselijöistä painaa itse sen 50kg)

JIPIKAIJEE!!!!

Pakko tuulettaa: tänä aamuna paino 79.7 kg siis alle 80!!!!!

Muutenkin on elämä mallillaan. Olen voinut helmikuisen leikkauksen jälkeen tosi hyvin ja paino on nyt siis pudonnut kaiken kaikkiaan melkein 47 kg. Painoindeksi on enää 26.6 ja lähtötilanteessa oli 41.

On jännä huomata ihmisten suhtautumisen muuttuminen. Enää ei tuijoteta kuin norsua ja joskus huomaa jopa pientä flirttiä ihan vieraiden miesten suunnalta, imartelevaa

Olen edelleen sitä mieltä, että leikkaus on parasta, mitä minulle on tapahtunut!

Hei kaikille piiiiiiiitkästä aikaa

Tämä ketju tuli kuin tilauksesta joten kiitos siitä lytsylle
Ajatteli tänä aamuna että tulen pitkästä aikaa katsomaan mitä kenellekkin kuuluu ja mietin siinä samalla että mitenköhän mahdan edes jaksaa lukea kaikkia lukemattomia viestejänne mutta nyt sainkin näin kivasti lukea kuulumisianne.
ihanaa lukea että kaikilla teillä menee niin kivasti
Itsellänihän tuli sitten kakka pöksyyn viime metreillä ennen leikkuuta joten minä tyhmä en mennyt leikkaukseen olin niin hyvin saanut painoa pois tällä leikkaus lupauksella että ajattelin pystyväni jatkamaan tällä tiellä jatkossakin kun sovimme lääkärin kanssa että mua ei sittenkään leikata...mutta mites kävi..täällä sitä on nyt kahden vuoden urakasta (-20kg) tullut takasin monta kiloa en vaan käsitä miten tässä nyt sitten näin kävi,heti kun leikkaus oli peruttu,tai ei nyt ihan heti mutta aika pian kuitenkin tämä alkoi taas lipsua kohti läskien keruuta..Nyt meinaan soittaa lääkärille ja keskustella josko sittenkin leikattaisiin,kun hän kerran lupasi että multa ei viedä lopullisesti leikkausta pois ja saan luvan yrittäää jatkaa itsekseni,taidan ja olenkin liian heikko tai jotain tähän urakkaan,en vaan jostain syystä pysty tähän,ja nyt viimeistään mun on pakko se myöntäää itsellenikin.Ei tästä tule muuta kuin itku

Mutta siltikin oikein hyvää joulun odotusta teille kaikille
nyt sitten roikunkin taas täällä palstalla ahkerammin.

Tigertyttö hyvä!

Olet ollut painonpudotuksessasi tosi urhoollinen. Meillä paino-ongelmaisilla vaan tuo painon poissa pitäminen on se kaikkein vaikein juttu. Siihen tämä leikkaus on hyvä ratkaisu. Ainakin minun kohdallani ensimmäistä kertaa elämässäni olen matkalla kohti normaalipainoa ilman jatkuvaa nälän, kieltäytymisen ja kärvistelyn tunnetta. Suhde ruokaan on muuttunut huomattavasti normaalimmaksi, nautin edelleen mauista, mutta määrät ovat kohdallaan.

Pohdi siis kaikessa rauhassa myös leikkausvaihtoehtoa, elämä voi olla kivaa ja nautinnollista ilman jatkuvaa kieltäytymistä ja huonoa omaatuntoa!

Huomenna tulee vuosi sleeveleikkauksesta. Kaikenkaikkiaan on kiloja lähtenyt 77 kpl. Kävin juuri äsken vuosikontrollissa Meilahdessa ja koska on kuulemma mennyt niin hyvin niin lekuri kirjoitti lähetteen nyt jo plastiikkakirurgille. Vielä ois tarkoitus nipistää 17 kg pois juhannukseen mennessä.

Upea tulos Kimby!
Tunnistaako sua enää kukaan?

Minä voisin myydä halavalla Kimbylle abaut 60kg, tuttavan kauppaa menköön kättä puristamalla Heh heh

Kiitos vaan Matiakselle tarjouksesta mutta taidan jätttää väliin... Kyllä mut tunnista vielä ihan hyvin. Mulla ei naama ole muuttunut joksikin muuksi kuten eräillä tapahtuu. Ja vaikka hävitettyjä kiloja on paljon niin en ihan pikkupoika ole noin muuten. BMI 51->29,8/184->107 kg. Pituus ei ole muuttunut (190 cm) Kohta joutuu menee neuvolaan punnitukseen... Tavoite on 90-94 kg/BMI 25-26.

Kyllä on mahtava saavutus, neuvolan tätit ovat mukavia

Hei!
Ihan hyvää kuuluu. leikkauksesta nyt reilu kaksi ja puoli kuukautta. Olo on hyvä ja ihmeellinen, sillä ei ole mitään vanhoja ja eikä myöskään mitään uusia kipuja ja vaivoja. Kun on kipujen kanssa elänyt parikymmentävuotta niin osaa arvostaa tätä päivää. Ei ainuttakaan kipulääkettä ole mennyt!!! Diabeteslääkitys myös mennyttä. Ravitsemusterapeutin eka käynnillä vaan havaittiin, että sitä proteeinin lisäystä tarvitaan, joten siihen olen keskittynyt. Myös maitotaloustuotteet eivät enää passaa, ei hylana tai laktoosittomana, joten calsium tuplattiin ja täytyy tuota juustoa nauttia niin paljon kuin jaksaa. Muuten hvvä tilanne. Paino laskee tasaisesti koko ajan. Ei huimaa vauhtia, mutta ei ole ollut pysähdyksiä. Paino nyt noin 88kg! Enedieetin alkaessa 107 ja leikkaukseen menossa noin 102 taisi olla... Olen tosi tyytyväinen.
Minulta meni se makean himo ja rasvaa ei tee mieli, paitsi käytän kyllä ihan oivariinia silloin kun käytän. Siitä terapeutti sanoi, että sallitaan niin kauan jos kolestrolit on normaalit ja hyvät, niinkuin mulla on. En vaan saa totutettua itseäni margariiniin. Myös se nälkä on mennyttä, joten onpas "heleppoa" olla...heh! Mutta Hirveästi tykkään syödä rasvatonta hyvää lihaa, joten sehän olikin nyt suositus ja sallittu, joten kinkku maistuu kyllä. Laatikoita riittää, siis joulu sellaisia aina lusikallinen kutakin. Eli samaa suurinpiirtein kuin muutkin, mutta vähemmän.
Konvehtia ja namuja olen kyllä maistanut. Mutta kyllä se siihen yhteen tai kahteen palaan silloin tällöin jää, kun se makea ällöttää ja se kun on niin niin ihme minun kohdalla, kun olen ollut sellainen herkkupeppu, että!
Naama kapenee, myös käsivarret ja jalat, perse on olematon muutenkin aina ollut!!! Sukupylly.... Tuossa se keskilinjalla on suurin osa. Vaatekaappi on käynyt olemattomaksi. Vein kirppiksellle suurimman osan hyvistä ja ehjistä. Laitoin lapun, että "isojen naisten koot" ja kas viikossa oli satanen tullut... Saapa laittaa säästöön ja ostaa myöhemmin uutta, sitten kun kannattaa laittaa... Raha tiukassa, niin hyvä et jottain saa. Siletä löytää nyt jopa itse muutakin tilalle!! Tiesin, että isojen vaatteita ostetaan, kun ei niitä tahdo löytyä ja menevät pian sieltä. Ja jos löydät jostain niin saa maksaa tuplasti sen mitä muut. Siinäpä vinkkiä muillekin!
Maaliskuussa sit puolvuosi kontrolli:
Toivon tosi paljon teille kaikille, olitte sitten jo leikattu tai jonossa tai vaikka vasta harkitsemassa....Rauhallista ja mukavaa Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle 2011!
Mutta näin tänne Oulun pään leikattuun

kunpa kaikki leikatut saatais tänne kirjottaa, on meinaan kiva nähdä miten kaikilla on mennyt.. ja leikkaukseen meneville antaa toivoa joten kiitos lytsylle ketjusta
mulla vuosi leikkauksesta ja painoa tippunut sellasen 71kg. löysää nahkaa löytyy, ja tytön kanssa iltasin jorataan niin että "hyllyy" ja kikatetaankin sitten koko perhe, kun on meinaan aika hassun näköstä ja tuntusta.. =)
Muutosta on ulkonäön lisäksi tapahtunut, itseluottamuksessa ja vuorovaikutuksessa, enään en ole hiljanen hissukka joka tekee niin kuin muut haluaa, vaan teen niin kuin itse haluan ja uskallan jopa sanallisiin väittelyihin lähteä työkamujen kanssa(jos tiedän olevani oikeassa).

Vuoteen on mahtunut niin paljon.. painoa pudonnut, työpaikka vaihtunut ja uuden kodin remontti aloitettu ja melkein valmistunut, ja jopa toisen lapsen tekemistä kovin yritetään...

Joten leikkaus on ainakin mua muuttanut niin sisältä kuin ulkoakin =)

Joulun odotuksia kaikille ja oikein mahtavaa uutta vuotta meille kaikille

Bullerina onnittelut uudesta kymppiluvusta!

BigMama hurjasti on sulta painoa pudonnut! Onnitelut ja lykkyä lapsentekoon

Onnekas45 sulla on vauhdikkasti paino pudonnut, hienoa

Kimby vuosipäiväonnittelut, mahtava tulos!!

Onnea kaikille upeista pudotuksista.
Aivan huippua lukea näitä

Kyllä tämä porukka on kutistunut hurjasti!

Noita nimimerkkejä pitää varmaan ruveta kohta pohtimaan... miten niin BIGMama ????

Tsemppiä meille kaikille, niin leikatuille kuin vielä vuoroaan odottaville, niin ja leppoisaa joulunodotusta

Päivitystä vähän omaan tilanteeseen,sleevattu 7.12.09 bmi tällöin 38,5,tilanne tällä hetkellä bmi 26,6.Verenpainelääkitys jäi kesällä pois ja tällä viikolla 1-vuotistarkastuksessa jäi insuliini pois ja tabletteja vähennettiin 5tab. 2tablettiin.Näistäkin tulen ehkä eroon pääsemään tulevaisuudessa.Toivottavasti.Kovin tämä porukka täällä kutistuu,aivan mahtavaa.
Rauhaisaa joulunalusaikaa kaikille tasapuolisesti

Kerrompa minäkin kuulumisiani vaikka olenkin paljon ollut foorumilla äänessä.

Olin ohituksessa 2.3.2010 131 kiloisena ja tänään tuskailen 94 kiloisena kun paino jumittaa Ihan hyvin menee kun malttais ottaa rennosti. Elämä maistuu hyvältä!

Pitäiskö kohta miettiä uutta nimimerkkiä.

Mulla on 3½kk nyt leikkauksesta aikaa ja painoa on pudonnu 13 kiloa. Pahimmasta joka vuos sitten marraskuussa punnittiin on poissa 27 kiloa, ja kesän korkeimmasta 23 kiloa joten en voi kun tyytyväinen olla, vaikka huima vauhti ei leikkurin jälkeen ole ollutkaan.
Toivuin leikkauksesta tosi hyvin ja kotitekosta vaaleeta leipää ja pullaa lukuunottamatta pystyn syömään mitä vaan. Olo on oikein hyvä ja tähän leikkurin jälkeiseen elämään on tottunnu jo tässä ajassa niin hyvin että ei voi kun ihmetellä.
Katunut en ole hetkeekään, vaikka sairaalassa pari ekaa yötä takkusempia oli.

Hyvää Joulua ja Hoikistuvaa Uutta Vuotta 2011 kaikille!!!!