Anon taival (leik. 24.9.2013 KYS; <30v)

5 viikkoa leikkauksesta, ja paino nousi viimeviikkoisesta 500g. Mainiota. Noh, tärkeänä yksityiskohtana mainittakoon, että taitaa vaan kakka olla jumissa, ellei jopa poikittain jumissa . Vielä en hae peräpuikkoja tai kasta itseäni öljyiseen luumukeittoon, vaan odotellaan ihan rauhassa. Mitä sitä suotta peräpukamia hommaamaan .

Onneksi sentäs senttejä lähti sieltä ja vähän tuolta. Paitsi ettei vyötäröltä niinkään. Onneki kohta pääsee kuntosalille ja OMG! RYHMÄLIIKUNTATUNNEILLE, niin pääsee treenaamaan tuota keskivartalopullistumaakin.

Huh huh, en ole kuin ehkä kerran käynyt semi-pakottamalla ryhmäliikuntatunneilla (pl. koululiikunta), ja nyt olisin sitten vapaaehtoisesti menossa?! Saahan nähdä

Miehän olen kans huono liikkumaan, koiran kanssa joutuu tietty käveleen päivittäin, mut hyvin harvoin mä koen liikunnasta mitään nautintoa. Kuitenkin unelmoin voivani jonain päivänä tehdä juoksulenkkejä, liikkua vaivattomasti ja nauttia siitä.

Tuo näytteiden kysely vois olla hyvä ajatus, tuo kermaisuus kyllä kuulostaa aiiiika namilta tosin se Nuttriletin kermainen kanakeitto ei ollut kermaisuutta (saatika sitten kanaa) nähnytkään.

Kehtaisikohan tällä viikolla taas soitella sinne leikkausjonokyselyyn, tosin se sanoi et joulukuun alkuun mennessä jos ei mtn kuulu, niin sitten vasta.. mutta kun!! No, jospa vasta ens viikolla  

Minä inhosin liikuntaa, kaikissa muodoissa, koulussa varsinkin. Myöhemminkin jopa hyötyliikunta vihastutti ja ärsytti ja v****tti. Ainoa liikunta jota suostuin kokeilemaan, mutta ei sekään oikeasti ollut kivaa oli vesijumppa.

Vuosi leikkauksesta hankin salikortin ja menin pilatekseen ja bodybalanceen. Ja huomasin, että sehän oli ihan mukavaa... rauhallista venyttelyä, pikkuisen lihasjuttuja ei mitään ihmeellistä. Hyvä mieli siitä, että lähdin sain itseni liikkeelle. Kävin noissa pari kuukautta, ehkä kerran kaksi viikossa.

Viime viikolla päätin repäistä ja menin Sh'Bam tunnille (samalla salilla, tanssia tutun disko&rock/lattari musiikin tahdissa) Minulla oli kaksi vasrnta jalkaa, tuli hiki, hengästytti, vettä meni litra... Ja minä virnistelin kuin pöljä. En IKINÄ ole nauttinut liikunnasta, paitsi nyt. Tunnilla ei tarvinnut osata mitään, sai tehdä omaan tahtiin ja käskettiin pitämään hauskaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain oikeasti kokea mitä on liikunnan riemu. Ja voi sitä fiilistä kun tajusin, että minä... entinen yli 100kiloinen tonnikeiju hypin ja pompin kuin reikäpää muiden reikäpäiden joukossa ja kaikilla meillä oli kivaa. Ja vielä myöhemminkin oli niin hyvä mieli siitä, että uskalsin mennä kokeilemaan.

Kokeilkaa ihmiset, kokeilkaa. Kokeilkaa vaikka mitä hulluimpia lajeja, koskaan ei tiedä mikä napaa, olkoot se sitten seinäkiipeily, miekkailu, jooga tai yhdellä jalalla hyppiminen. Hyvä mieli voi tulla jo siitä, kun on mennyt jonnekin. Ei kaiken liikunnan tarvitse olla räjäposkellakielivyönallaverenmakusuussapaskaa.

Lieneeköhän täällä päin enemmänkin tuota lääkäripuolen unohtelemista ilmassa, oon koittanu saada terveyskeskukseen omalääkärille aikaa luomenpoistoa yms varten, mutta eipä ole takaisin soiteltu vaikka jätin vastaajaan viestin, nimeni ja puhelinnumeroni. Vai onko sitten vaan niin kauhea kiirus, harmittaahan se silti.

Mut luulis kyllä et tuommoinen Nannen sovittu puhelinaika muistettaisi, varmasti kenkuttaa ja hyvä että soittelit sinne perään kun ei kuulunut mitään. Mä mietin et soittelisinko ens viikolla sinne leikkausjonotiedusteluun vai jollekin kliinisen ravitsemuksen puolella olevalle, et kuka mahtaisi tietää asiasta ensimmäisenä.

Eniveis, kyllä sä Nanne sen enen vedät kunnialla läpi, no worries

Nanne, kiitos Numero on kyllä tuttu, sinne soitin silloin viime vai toissaviikolla kun kuulin siitä ettei ole mitään kerrottavaa (muuta kuin et jonossa olen).
Pohdiskelin lähinnä sitä et onko kannattavampaa ahdistella jononhoitajaa vai ravitsemuksen puolelta (eli kuka niistä saa ekana tietää siitä leikkauksesta)  

Tarviiko sen kaksi litraa olla nimenomaan vettä? (Pari litraa sokeritonta colaa menee meikällä vuorokaudessa tekemättä tiukkaakaan)

Nanne, jos sulla on kilpparinvajaatoiminta niin käy mittauttaan leikkuun jälkeen arvoja usein.
Mä en käynyt, jatkoin vaan samalla thyroksiini annostuksella ku ennenkin ja aloin oireilemaan... vähän yli vuosi leikkuusta, -35 kiloa ja olin PAHASTI liikatoiminnalla, nyt on 6kk pudoteltu lääkitystä alaspäin mutta olen edelleen liikatoiminnalla joka näkyy siinä, että en ole kohta vuoteen nukkunut kunnon yöunia. Eli yritä päästä kilpparitesteihin parin-kolmen kuukauden välein.. voi meinaan olle, että joudut pudottamaan lääkitystä rajustikin.

Mulla on hyvä olo kun TSH on alle 1 ja T4V jossain 17-20 välillä. Nyt oli vaan tuo T4V pompannut 29ään joten ei ihmekään että käyn kierroksilla :/

Se on pirullista kun arvot heittävät. Jos käy alitoiminnan puolella, niin ene onnistuu sitten huonommin. Senkin takia kannattaa asiaa tarkastaa. Minunkin pitäisi mennä kontrolliin, mutta arvot olleet pitkään jo o.k. Tosin en tiedä miten leikkauksen jälkeisten punasolujen (6pss) ja nesteiden tiputtaminen asiaan vaikuttaa. Tuli suoritettua nesteityksen vaihto leikkauksen myötä.

nyt tuli tieto rt:n soitosta, soitin sinne kys:lle itse siis. 15.11 soittaa puolen päivän aikaan mulle  

Jatkuu jatkuu Nanne. Hyvin alkanut eneilysi. Onnittelut tuosta.

hyvin on alkanut Nanne sulla eneily =)