Anon taival (leik. 24.9.2013 KYS; <30v)

Hieman reissukertomusta... eli tiistaina klo 8 osastolle, verinäytteiden yms ottoa ja sairaalavaatetukseen tutustumista. Hieman ennen klo 11 lämpöpuku päälle ja esilääkitys nassuun. Otin mielelläni myös rauhoittavat, minkä takia leikkuupydälle asettuessakaan ei jännitys yllättänyt. 11 aikaan tosiaan leikkaus ja noin kolmen jälkeen palaan "tajuihini" heräämössä. Kipuja toki oli, mutta eniten pelotti se hetken kestänyt pahoinvointi. Siihenkin onneksi sai lääkettä. Viiden aikaan illasta pääsinkin jo takaisin osastolle ja kipulääkitys jatkui enimmäkseen piikkinä. Verenpaineet nousivat noin 140/95 tasolle pahimmillaan, ja sokeritkin 11 yli. Onneksi nämäkin palasivat pikkuhiljaa lähemmäksi normaalia. Tiistai-keskiviikko yö oli yhtä hittoa kiitos jalkavenapumppujen, ääretön mekkala niistäkin lähtee. Uni tuli vain kipulääkkeen avittamana. Keskiviikkona saimme jo syödäksemme liemieruokia ja nesteitä. Suhteellisen paljon niitä kai menikin, kun epäilin että vain teelusikallisia pystyisi... eli piti ihan tarkkailla että noin desin annoksia söin, en tohtinut kokeilla rajojani . Torstaina sitten kävi fysioterapeutti ja rt pitämässä luennot, ja hus pois kotiin. Ja mukavaahan se onkin jo kotona olla.

Se pitää kyllä sanoa että nuo suussa sulavat kipulääkkeet ovat yhtä kakkaa. Maistuvat niin pahoille että niitä aina huuhtoo hieman liian isolla vesimäärällä alas, ja sitten tulee niitä huonoja oloja. Eli luontaisesti tulee vähennettyä kipulääkkeiden ottoa tällä lääkkeellä.

Ensi tiistaina olisi sitten tikkien poisto omassa terveyskeskuksessa. Sairaslommoo antoivat kyselemättä 4 viikkoa, eli ihan runsaasti ottaen huomioon työni tietokoneella... muuksun kanssa toki omat ongelmansa kun ei voi syliin ottaa/kanneskella.

Mutta kaikenkaikkian olen positiivisesti yllättynyt siitä miten nopeasti sitä kroppa on alkanut parantumaan. Tiistai-iltana ei tuntunut ihan samalle

Herttinen, täällähän on KYSsiläisiä muitakin Ensinnäkin onnea Anolle uuden alun johdosta! Pakko oli lukea koko viestirimpsu läpi

Mulle tuli viikko sitten kirje KYSistä, juoksujalkaa laukkasin postilaatikolta (sen minkä nivelrikkoisilla polvillani pystyin), kirjeessä oli leikkuriarvio helmi-maaliskuulle.... höh   Maaliskuussa tulee neljäkymppiä mittariin, ja olisi ollut kivaa aloittaa uusi kymmen jo huomattavasti kevyempänä

Minun KYSin kirjeessäni ei lukenut kuin kuukauden ENEily, ei ollut kilomääriä tms? Nyt paino 102 kg, pituutta mahtavat 154cm (onneksi luvut ovat kuitenkin näin päin ) Paino on pysynyt muuttumattomana nyt kohta kolmisen vuotta   Lapsen odotusaikana se nousi 30 kg, ja ei ole grammaakaan laskenut, vaikka kaikkea olen kokeillut, Allista lähtien humpuukimaakareiden virityksiin. Hirvittää että jos se kuukauden ENE ei tiputakaan mitään - sanovat vielä ettei tarvii kirurgin puukon alle tulla? Osanutrannut olen kohta kaksi vuotta, eli korvannut aamupalan + lounaan Nutreilla

TiiviReddy, siun BMI on ihan "passeli" leikkausta ajatellen ja jos ultrassa + muissa kokeissa on katsottu ettei leikkausturvallisuuden takia ole tarpeellista pudottaa mitään tiettyä määrää, saattaa hyvinkin riittää se kuukauden eneily jolla vaan rutistetaan maksa mahdollisimman pieneksi Mulla leikkaus on arviolta tammi-/helmikuussa, mutta pitäisi pudottaa vielä yli 20kg siihen mennessä, joten voipi tehdä tiukkaa. Mutta jos siuta pohdituttaa se osaeneilyn vaikutus täyseneilyyn, niin kannattaa varmaan jutskailla sen kliinisen ravitsemuksen ravintoterpan kanssa, hää osaa varmasti huojentaa mieltäsi

Täytyy ihan ihmetellä että miten hyvin sitä onkaan toipunut. Mikään ei ole tarjonnut tulla takaisin lautaselle ja kyljelläänkin kykenee jo nukkumaan varsin vaivattomasti. Kipulääkkeitä en ole ottanut ensimmäisen kotipäivän jälkeen ollenkaan ja kaikki määrätyt lääkkeet menee todella mukavasti pienen vesitilkankanssa.
Malttamaton kun kai olen, niin tsekkasin lauantai-aamuna painon, niin näyttää 700 g laskeneen leikkauspäivästä. Sinällään vatsan alue on hieman turpea (ehkä, mutta muuten mm. Tikit eivät kinnaa ja omalla tavallaan pehmeäkin)- en siis usko että olisi mitän ongelmia sielläkään. Ja kävin jo hieman tuulettumassa ulkona, eli tein pienen kävelylenkin ja palauttelin samalla pulloja kauppaan. Ahdistaa olla "palveltavana" niin kiva kun voi edes jotain pientä tehdä nostorajoitusten rajoissa. Vaan näkisittepä isännän naaman kun se joutuu nyt huolehtimaan pyykkien pesusta, voi herranjee mikä mäkätys siitäkin. Ei ole kai ennen tajunnut että pikkulapsiperheessä pyykki ei kotitonttujen avulla peseydy...

Onnea uuteen eloon!! :DHienosti sinulla alkanut!

Ja niin vaan menee kaikilla eri tavalla , meikäläinen tarvitsee nyt kolme viikkoa leikkauksesta edelleenkin täydet kipulääkesatsit päivässä, eikä edes mitään peruspanadolia.

Hitsiläinen, mulle ei oo sanottu mittään pudotettavia kilomääriä, vain tuo kuukauden ENEily :/

Mulla on muuten aivan mahtava piikkikammo, mahtaa hospitaalin seinät raikaa?

Meillä on varmaan ukon mielestä ne samat pikkutontut siinä pyykinpesussa mukana kuin Anollakin - ne samat jotka pyörittävät muutenkin tätä mökkiä Mahtaa hymy hyytelöityä kun joudun olemaan sairaalassa muutaman päivän, enkä olekaan kotiorjattarena

IIIIIK! Voi kun olis jo sama tilanne kuin Anolla, eli koko leikkely ohi!!! Tai edes kuin Nannella, niiiiiiii-in lähellä!

Onnea uudesta elämästä. Perässä tullaan.

Onnea ja menestystä itse kullekin matkallaan kohden (KYSsin) lihavuusleikkausta. Meitä tuntuu olevan nyt kuukauden frekvenssillä aina joku menossa .

Itsellä olisi tänään tikkien poisto edessä terveyskeskuksen omahoitajalla. Johan tätä hieman odottaakin kun hieman kutittelevat nuo tikit. Muuten näyttävät mielestäni oikein hyvin parantuneille nuo haavat. Erityisesti tuo pienen pieni (kamera?) reikä itsestäni katsottuna oikealla kupeella näyttää jo täysin parantuneelle. Eipä siinä ollutkaan kuin yksi tikkikään. Muissakaan ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista tihkumista, joten pienen pieni "jee" tällekin hyvälle toipumiselle

Hitsiläinen, pari päivää pidin ihan vanhaa kunnon proosallista paskatautia, ja paino putosi parisen kiloa, pääsin melkein neuvolassapunnittavien porukoihin

Ihania nuo Nannen viestit "Ammattitökkijät" Toivottavasti osuu omallekin kohdalle, viimeksi olin KYSissä lapsen teossa muutama vuosi sitten, ja kohdalle osui lastenhoitaja from Hell, tökkäs tuon hepariinipiikinkin mahaan niinkuin olis iskenyt sen sian selkään, ja sitteen kovasti ihmetteli kun huusin kaula pitkällä Meillä on ukko kanssa melko ammattilainen pistelemään, jos joutuu kotona taas sitä hepariinia tökkimään :S

Voiii Anolla alkaa olla ihan voiton puolella jo tuo homma!

Tulipa siellä omahoitajaa odottaessa älynväläys; 11 kk aikaisemmin olin samalla käytävällä hakemassa lähetettä KYSsille, silloin hyvä että mahduin niihin käsinojallisiin tuoleihin. Nyt menin että humps vaan. Voiko olla enää hienompaa tunnetta

Mulla oli ravintoterapeutin luona käydessä sama juttu!! Vuoden alussa ne käsinojat puristi kankkua hemmetisti, nyt viime kerralla ei tehnyt tiukkaakaan IHANA tunne!

http://www.kuh.fi/sigmaext/SIG61.SigY1011?iHenkilo=12429&iKuva=1 <- Nanne, tuolta näyttäs olevan sille jonohoitajalle soittoaika 13-15 tiistaisin ja torstaisin.

Jee, hienoa Nanne että sait jo päivämäärän! Nyt anna tulevana viikonloppuna vielä "kerran vielä pojat"- mentaliteetilla mennä, sitten suu suppuun nätisti! Hyvä mieli tuli sinun puolesta!

Voi hitsi, milloinkahan tuota ite uskaltaisi tuonne soittaa, kun se oma arvioitu aika oli määritelty niin kauas? Onkohan vielä liian aikaista hötkyillä?

Huh huh, olikohan tänään sitten ensimmäinen "nöynöy"-tilanne ruokailun suhteen. Päivän alkupuoliskon ruokailut oli muutenkin menneet hieman pitemmällä kaavalla, ts. väliaikajuomiset jäivät vähille, ruoka tuli syötä noin 3h välein viim. Sitten noin klo 15 aikaan koko perheen ruoka oli kanafilettä (pirkan "tunge-uuniin-hyvä-tulee"). Sitä kerkerin syödä ehkä viitisen haarukallista (en edes ottanut mitään muuta kun tiesin että eka protskut, katotaan jos muuta menee). Herranjee kun alkoi sitten sattumaan vasemaan olkapäähän/solisluun tietämille o_O!!. Ja sitten pitikin tosiaan lopettaa syöminen ja mennä sohvalle pitkälleen. Jonkun 10-15 minuuttia mietin että mitä ihmettä tämä oikein on ja samalla jotain "pahoinvoinnin" alkua tuntui tekevän. Mietin siinä että tokenisikohan olo oksentamalla, mutta päätin kuitenkin pitää ruuat sisuksissani. Vaan todella erikoista että suikaloitu kanafile mitä valmistin eväsruuaksi ei ole tehnyt mitään ongelmia, mutta sitten tämä rintapala oli jotenkin väärän muotoista minun vatsalle. Ja todella erikoista että se alkaa sattumaan olkapäähän. Vai olikohan se jotain sydärin esioiretta? . Koska ei siis tuntunut sille että olisi pulssi ollut kovempaa tai että olisin hengitellyt kiivaammin kuten dumpingissa pitäisi tapahtua.

Tiedä häntä, mutta nykyään lopetan kyllä heti syömisen jos alkaa olkapäässä kipua esiintymään :/

Hitsinpimpulat, nyt polttelis muakin soitella sinne Arviohan on tammi-/helmikuussa, joten tuskin niin pitkälle on vielä tehty listoja.. mutku!!!! Tahtoo tietää, sinällään ei väliä vaikka olis vasta maaliskuussa, mutta sen itse päivän tietäminen vaan jotenkin konkretisoi kaiken.