Aikaa vierähtänyt ja paljon tapahtunut..

No kirjoittelenpa minäkin tänne taas kuulumisiani kun on tuo aika hujahtanut viimeisestä kuin huomaamatta,anteeksi kanssasisaret ja-veljet =).
Viimeiksi kun tänne kirjoittelin kärvistelin tupakkalakon puitteissa ja sille tulikin sitten nolo loppu,jostain syystä verensokerini nousivat niin rajusti että voin todella huonosti.Silloin syyttelin viellä lakkoa siitä että join makeita mehuja litroittain ja hikoilin ja olin maassa mieleltäni,mutta en halunnut antaa periksi.No sitten vain viikonloppuna pimahdin täysin,huusin ja riitelin kaksi päivää kuin pikku piru,tai isoksi voisi kutsua.Mies sai kuulla kunniansa yhteiselomme (26v) alkuajoilta asti.No sitten jotenkin havahduin mittaamaan sokerit ja nehän siellä sitten syynä olikin,pahimmillaan 39 oli mittarissa.No jokainen arvaa että siinä tupakka maistui raivoamisen lomassa ja kun yöunet jäi muutamaan tuntiin niin kaksi askiakin saattoi mennä kummasti.No nyt tilanne rauhoittunut mutta poltan yhä,päätöksenä lopettaa viellä.
No leikkauksen suhteen asiani ovat aika hyvällä mallilla,olen käynyt tutkimukset ja kaikki on hyvin.Paperit ovat lähteneet Kuopioon toukokuussa ja odottelen nyt sieltä yhteydenottoa.Saa sitten nähdä milloin tulee h-hetki kun toiset puhuu myöhäisestä syksystä ja paras povaus on että elokuulla olisi jo leikkaus (diabeteshoitajan arvelu).
No ei nyt ihan hyvin mennyt nuo tutkimukset sillä tähystyksestä sain paniikkikohtauksen joka kesti reilun viikon ja ääni meni kahdeksi päiväksi.Sanoin sinne tähystykseen mennessä että yökkään todella helposti ja pelkään toimenpidettä.En saanut mitään helpotusta siihen vaan letku työnnettiin vatsaan ja tuntui että järki lähtee ja kun yritin tuoda sen jotenkin esille,että en kestä niin pidettiin vain kiinni ja tunsin olevani täysin avuton.Ihmisen vaisto puolustaa henkeään lannistettiin täysin.Silloin vannoin että en ikinä siihen suostu ellen ihan kuolemankielissä ole.Koko sen kuusi viikkoa pelkäsin että sieltä löytyy jotain ja joudun siihen uudestaan ja ne ekat viikot olisin vain nukkunut ja maannut tekemättä mitään ja näin sitten öisin painajaisia.
No nyt onneksi helpottaa ja kun olen muille terv.puolelle asiasta puhunut on jokainen ihmetellyt miksei annettu rauhoittavaa ja puudutusta kun tiesivät että pelkää ja yökkäysrefleksi on herkkä.
Toukokuun lopulla sain vastaukset sitten ja mitään ei ollut löytynyt paitsi helicobakteeri epäilys ja sitten meninkin puhaltelemaan kokeisiin ja viikon odottelu ja perheen jännitys joutuvatko hekin sitten testeihin mutta ei onneksi. Perjantaina sain vastauksen että testin tulos oli negatiivinen.
Painoa olen tiputellut hiljakseen muutaman kilon 3-5 kg,välillä kilo kaksi palaten,kiitos synttäreiden ja muiden juhlien.Nyt olen pyöritellyt tuota ened.iä edessäni josko muutamia päiviä kokeilisi kun nyt nuo kasvikset ja vihannekset niin hyviä kun tuoreita ja uusia. No uusi peruna ja ened ei sovi yhteen ja en voi vastustaa sitä herkkua millään...Olen ajatellut että jos jättää joitain kasviksia kuten kesäkurpitsa ja tällaiset mitä en muutenkaan syö voin kai nyt perunan kaksi syödä silloin...=)

No nyt tuli sepustusta kerralla enemmän mutta lupailen kertoilla kuulumisia nyt useammin ja alan tästä lueskella mitä teille kuuluu,olen käynyt kurkkailee silloin tällöin mutta kun nuo mummon mussukat on pitäneet kiireisenä ja muutenkin on ollut olevinaan aina niin "kiire" mutta jostain syystä mitään kummempaa ole saanut aikaiseksi...=D

Mukavaa Kesänjatkoa jokaiselle teille leikatulle ja odottavalle,samassa veneessä soudellaan...=)

Moi bmi35!

Minä sain kirjeen KYSistä eilen ma 14.6., että minut on asetettu jonoon ja kirjeen päiväys oli 10.6.2010. Sain toisen käden tietoa, että viime viikolla jonoon asetetut leikataan joulukuussa, vaikka minäkin haaveilin jo alkusyksystä. Mutta ei mahda mitään, täytyy vain odotella ja pitää itsestään huolta nyt kesä ja syksy.

Mukavaa kesää myös sinulle!

Hei taasen =)
Käväisin tänään Kys.issä ja lupa leikkaukseen heltisi...ihania ihmisiä siellä..=)
Kesän odottelin ja hermoilin ja kerran jopa soitinkin mutta sanoivat vain että aika tulee sitten aikanaan. Kun elokuu alkoi ja mitään ei kuulunut luulin että en päässyt,jäin junasta...=) mutta vihdoin se sitten kolahti postiluukusta alas...
Tänään sitten vihdoin oli aika lääkärille ja rav.terpalle ja tuo IIIIIhana lääkäri (nainen kylläkin) kehtasi vielä sanoa minulle että hoikkahan minä oikeasti olen...oikea bmi 38,5 =(.No tuo hoikkuus tuli siitä että on kuulemma helppo leikata.
Mutta vastaus kysymykseen ajankohdasta oli että tämä vuosi on täynnä ja vuoden vaihteen jälkeen joskus ei tarkkaa ajankohtaa voi sanoa.Mutta taas askel lähempänä totuutta...
Noista riippuvista nahoistakin ennätin kysymään ja vuoden päästä leikkauksesta kontrollissa sitten arvio joka minulla jo selvä ja sieltä lähete plastiikkaan tänne Jkl..ään
Eli kyllä tässä sellainen puolentoista vuoden odottelu on siitä kun päätös leikkauksesta tehtiin terveyskeskuksesta -> leikkauspöydälle..
Olo on nyt vähän outo kun tietää ny sitten varmaksi mutta ei kuitenkaan tarkkaa päivää.Eilenkin väitin etten jännitä ollenkaan tämänpäiväistä mutta hepuli oli lähellä aamulla että entäs jos en kuitenkaan... mutta nyt on hymy herkässä taas...
Mutta tässä taas näitä harvakseltaan kuulumisia minulta,vaikka aina lupailen että kyllä minä mutta jos nyt kun lopetin tuon pelailun tuolla Fb.ssä kun se vei kaiken ajan ja ihan liikaakin ja sekös sai sitten olon veteläksi...
Ps.jos haluut vaikka kaveriksi Fb.n kautta niin laita linkki yksityisviestiin,näin voi vaihtaa kuulumisia livenä ja kavereitahan ei koskaan ole liikaa....=)
Ihanan kirpeitä syyspäiviä teille kaikille Kanssasiskoille ja -veljille =)
Aika kuluu hitaasti mutta onneksi varmasti,itsekin välillä ollut ihan hepulin partaalla kun ei kulu nopeammin,mutta tässä ollaan jo...=)