Punkero esittäytyy ja kyselee neuvoja :)

Heips!

Olen jo jonkin aikaa käynyt sivuilla ja päätin nyt itsekin avata sanaisen arkkuni

Olen 23-vuotias naisimmeinen sotkamosta ja haaveilen painon putoamisesta. Olen noin 165cm ja painan noin 95kg eli BMI n.35. Olen kamppaillut paino-ongelmien kanssa koko pienen ikäni ja nyt tuntuu että olen saanut tarpeekseni ainaisesta taistelusta ja haluaisin yhdessä kihlattuni kanssa vatsalaukun ohitusleikkaukseen. Olen aina ollut ylipainoinen ja nyt olen onneksi jo muutaman vuoden pysynyt alla sadan kilon. Yritän liikkua ja syödä terveellisesti mutta silti painon jojoilee. Suvussani on ylipainoisuutta ja kun katselee, isääni ja hänen sukuaan, tietää ettei ole mahdollista että olisin synnytyksessä vaihtunut .

Olen huomannut, että yrityksistäni huolimatta, ei paino vaan suostu lähtemään. Teen yötöitä ja säännölliset ruokailuajat ovat aikalailla mahdottomuus. Selkä on nykyisin aina kipeä, polviin koskee ja verenpaineenikin heittelee häränpyllyä (äsken 135/103). Perheessäni on diabetestä ja sydänsairauksia, itselläkin teini-iässä rytmihäiriöitä ja minulla todettiin 16-vuotiaana PCOS eikä lapsia ole siunaantunut yrityksistä huolimatta. Näin kerrotaan sairaudesta: PCOS-potilailla on usein liiallista karvankasvua, iho-ongelmia (akne) ja ylipainoisuutta. Lisäksi ylipainoisilla PCO-potilailla on lähes aina myös insuliinin liikaeritystä. Hoidoksi saattaa riittää pelkkä painon pudotus. Laihdutus voi korjata myös kuukautiskierron ja palauttaa hedelmällisyyden. Lisäksi olen huomannut että masennun helposti painoani ajatellen, yritän kovasti laihduttaa ja kun ei onnistu syön suruuni...saaden aikaiseksi siis päättymättömän kierron.


Mainitsin myös haluavani kyseiseen leikkaukseen kihlattuni kanssa. Miehilläni (35v) on myös kovia ongelmia painonhallinnan kanssa. Hän painaa yli 135kg ja on 186cm eli BMI on n.40. Hän on useaan otteeseen onnistunut laihduttamaan jopa 30 kg pois mutta aina on kilot palanneet korkojen kera. Nykyään on tullut ongelmia nivelten ja jaksamisen kanssa ja huoli tulevasta. Hänen suvussaan on myös vakavaa sydänsairautta ja kaksi hänen lähisukulaistaan on kuollut 40 vuotiaana sydämen petettyä...

toivon, että meillä olisi edessä pitkä ja onnellinen elämä yhdessä, mutta kummankin ollessa tällaisia ylitaiali sadan kilon keijukaisia pelottaa että yhteinen aika jää lyhyeksi.

Onko meillä siis toivoakaan päästä leikkauksiin, saada tksta lähetteet vai kannattaako meidän edes kysyä...pitääkö vain odottaa että sairaudet pahenevat ja yrittää vain yhdessä lyllertää eteenpäin ?

Ei, kun nyt kipin kapin lääkärin juttusille.T'ästä alkaa teidän yhteinen uusi elämä, mars,mars...........
T:S

Vaikea sanoa kuinka sulle kay, sun BMI ei ole niin korkea kuin olettaisin Suomessa vaadittavan talla hetkella. Kuitenkin sulla on muita syita, jotka taas puoltaisivat leikkausta. Olen samaa mielta sannikin kanssa, etta kannattaa kysella laakarilta.

Punkero: tuo sinun BMI on kyllä aika pieni ja jatkuvasti kriteerit tiukentuvat kun leikkaukseen halauvia on paljon, jos julkiselle puolelle haluat leikkaukseen niin Oulussa on aika pitkät jonot (on porukkaa jotka ovat jo jonottaneet 2-3v ja vielä ei tietoakaan leikkauksesta) ja jos on varaa niin kannattaa varmaan mieluummin mennä yksityiselle leikkaukseen niin siellä varmasti leikkaavat.
Miehesi BMI varmaan riittää varmasti julkisellekin puolelle jos jaksaa jonottaa tarpeeksi kauan.

Sulla vois olla paras tsäkä yksityisellä puolella. Niiden leikkausminimi BI on 35, JOS on liitännäissairauksia. en tiedä, lasketaanko PCOSa ja lapsettomuutta tarpeeksi vakavaksi leikkausta varten.

Noh, täytyy kokeilla josko saisi TK:Sta lähetteen Finanssipuoli ei anna periks enkä tiedä saisinko edes lainaa kun on noi tönölainatkin pohjilla

Vaan yrittänyttä ei laiteta Maasta se vielä tämäkin punkero ponnistaa