Tyyne ilmoittautuu mukaan

Mäkin asun maaseudulla 100km Tampereelle. Se vertaistuki on ilta 6 ja lähellä rautatieasemaa.Lähteenkatu Sorsapuiston ja Tamperetalon lähellä.Mulle sattuu ravintoterapeutin käynti samalle päivälle niin aion mennä kuulostelemaan. Olen asunut aikoinaan Tampereella mutta nyt eläkepäiviksi tultiin maalle asumaan.

Kuinkas Tyyne saitko neuvoja siihen kalorimäärään ja ruokailuun sieltä työterveydestä?

Moi hellu,

joo, keskustelin työterveyshoitajan kanssa asiasta ja sanoin, että pakko syödä se tavoitekalorimäärän ylärajan mukaan kun muuten en pysy konteillani. Eka kaksi viikkoa tavoite oli 400-600 kaloria, ja tänään kun alkoi kolmas viikko niin tavoite on 550-700. Tuo rappujen nousu lenkin jälkeen laittaa jalat tutisemaan. Sanoin työterveyshoitajalle, että olo on suurinpiirtein sama kun silloin kun yritin laihduttaa karppaamalla, kai tuo hiilihydraattien vähäinen määrä (ja muutenkin ravinnon vähäinen määrä) sen tekee. Kaipa se tästä, pitää vaan liikkua voimien mukaan .
Olen varmaan kertonutkin jo jossain viestissäni, että tänään otettiin tikit pois, haavat/reiät olivat parantuneet hyvin, saunaankin saa kuulemma mennä jo vaikka huomenna .
Millä mielellä, hellu, nyt olet? Vieläkö epäröit lähteä tähän mukaan? Onneksi sulla on aikaa miettiä asiaa, ja voihan sen perua vaikka missä vaiheessa.
Mulla alkaa työt ylihuomenna perjantaina, onneksi on pehmeä lasku työelämään, ekan päivän jälkeen saan huilia pari päivää . Teen fyysisesti kevyttä toimistotyötä, joten kaipa sitä jo jaksaa.

Hienosti on eneily mennyt vaikka vähän maistoin mämmiä pääsiäispyhinä. Lapsenlapset olivat ilonamme viimeviikon ja oli kyllä hulinaa. 5ja 2 vuotiaat. Olen saanut vahvistusta leikkaukseen täältä foorumilta kun ovat niin positiivisia kirjoituksia. Matka siis jatkuu kohti ikuista unelmaa olla joskus hoikka. Kiitos Tyyne.

Juu, ja meillä tämä ei jää pelkäksi unelmaksi; meistä tulee vielä hoikkia!!! Meillä 5-kymppisillä on vielä paljon elämää jäljellä, otetaan siitä kaikki irti mahdollisimman terveenä ja hyväkuntoisina. On asioita mille ei mitään voi mutta ne laitetaan kuntoon mitkä pystytään . Olisinpa itse nuorena löytänyt sopivan miehen, jonka kanssa olisi voinut hankkia lapsia. Olisi todella mukavaa nyt saada lapsenlapset kylään kuten sulla . Onneksi siskolla on 11-vuotias tytär, joka on tädille todella rakas, ja kyllä tyttökin tädin luona tuntuu viihtyvän. Kiitos hellu myös itsellesi! Tämä foorumi on myös mulle ollut todellinen tuki ja turva, täällä on ihmisiä, jotka tietävät mistä puhun. Ikänsä hoikkina olleet eivät voi tietää mitä tämä reilusti ylipainoisena eläminen nykyisessä yhteiskunnassa on.

Minun täytyy kertoa ihana tapaus viimeviikolta kuinka lapset on niin aitoja. Daniel 5v suusta sanottua kun olin tullut suihkusta. Miksi sä mummi olet niin pullea ja sulla on tälläiset( näytti tissejäni)😂 äitinsä kun on hoikka ja pienirintainen niin ihmetteli suuresti. Mitäpä siihen osasi vasta kuin että pyöreällä mummilla on myös isot rinnat.Poika tyytyi vastaukseen ja jatkoi leikkejään.😊

Moi Tyyne mitä kuuluu? Maanantaina alkoi minulla dieetti 4 kg lähtenyt ☺Paljonko sinulla on mennyt kg leikkaus jälkeen?☺

Moi Sunnuntai,

pelkkää hyvää kuuluu . Eilen otettiin tikit pois, haavat olivat parantuneet hyvin. Huomenna menen töihin eli arki alkaa. Leikkauksen jälkeen on tippunut 3-4 kiloa, olen siihen tosi tyytyväinen. Ennen leikkausta sain kovalla työllä viikossa tippumaan 200-300 grammaa. Sullakin on todella hyvin tippunut paino!
Sullakin alkaa leikkaus lähestymään, millä mielellä? Jännittääkö kovin? Odotatko jo malttamattomana leikkausta? Mulla ainakin ne viimeiset pari viikkoa tuntuivat kestävän ikuisuuden mutta nyt alkoi jo 3. viikko leikkauksen jälkeen . Tsemppiä odotukseen!

Heip kaikille pitkästä aikaa. Leikkauksesta on kulunut nyt 6viikkoa ja olo on hyvä ja kaikinpuolin sujuu. Ruokailu on alkanut sujumaan paremmin mistä olen kovin tyytyväinen..olen jopa uskaltanut syödä ruisleipää ja aahhhh..kurkkua ja tomaattia,joita niin kaipasin alun soseruokavalion vuoksi. Mitään ei tee mieli,herkkuja siis,mikä on aivan ihmeellistä,olen siis ollut aina kova makean perään. Suklaata en ole edes ajatellut maistavani..itseasiassa tekee huonoa jo ajatuskin suklaasta. Paino alkaa 8 ja en muista koska viimeksi näin olisi ollut. Välillä huomaan peilin ohi kulkiessani että mitä..palaan takaisin ja totean ..kyllä se minä olen. Vaatteita olen joutunut..saanut ostaa jo useita koska pienenen koko ajan. Olen hankkinut mm.kaksi kevät takkia,molemmat kaupasta jossa en ole voinut asioida,jopa normi osaston farkut menivät kepeästi jalkaan. Huomaan kaiken tämän muutoksen tapahtuneen niin pian ettei oikein oma pää ole pysynyt mukana,en hahmota itseäni ja kokoani..katson edelleen onko tuoli työpaikalla sellainen johon mahdun istumaan ja edelleen haluaisin syödä evääni yksin ilman muiden tuijotusta vaikka näihin ei ole mitään syytä enää. Muistan kuin eilisen viime vuoden elokuun kun meilahden vaaka näytti 115kg ja tämä prosessi lähti käyntiin,kuinka ahdistunut ja surullinen olin,koko lapsuuteni,nuoruuteni,aikuisuuteni laihduttanut ja laihduttanut..lopputulos aina sama. Vihdoin minulla on elämä jossa voin keskittyä muihin asioihin kuin laihduttamiseen,minun ei tarvitse koskaan enää laihduttaa. Vihdoin arvoani ja itsetuntoani ei sanele se kuinka vähän tai kuinka orjallisesti olen edellispäivän onnistunut syömään. Kiitos taas kaikille jotka jaksoi tämän lukea. Vähän tunnepuolen purkausta välillä.

Moi pajunkissa,
olen vilpittömän iloinen puolestasi! Taustasi on niin samanlainen kun mullakin ja varmaan monella muullakin tällä foorumilla. Laihduttaminen hallitsi koko elämää juuri noin kuin kuvailit.
Ei muuta kuin kaikkea hyvää sulle, ja ajattele kuinka ihana kesä uusine kesävaatteineen on tulossa .

Hienoa Pajunkissa. On niin kiva lukea teidän positiivisia uutisia leikkauksen jälkeisestä ajasta.Itse vasta eneilen ensimmäisen kerran ja viikon päästä punnitus. Ehkä syksyllä minäkin voin kirjoittaa samoja asioita kuin te nyt.😉

Hieno kuulla että menee hyvin
Vähä jännää,välillä enemmän.Haluan mieluummin että kaikki olisi ohi☺(leikkaus ).Mutta tulokset ovat hyvät tätä tiedän.Dieetti vähä vaikea,kun hirveä pääsärky välillä,tänään mies sanoi että naamasta ihan valkoinen😱,muuten olo hyvää 😊

Hei Tyyne luin että sinullakin Tipsu. Meillä heinäkuussa 9v täyttävä tyttö. Ihan perhekoira vain en ole näyttelyissä käyttänyt. On syntynyt pienikokoisena ja en ole pentujakaan teettänyt. Nuorempana n.3vuotiaana yritettiin mutta sen verran arka ettei antanut astua.Oikein rakas ja ollut aina hyvin terve. Isäntä kun jäi eläkkeelle niin otti seurakseen mutta on ominut minut lenkittäjäksi. Saa olla vapaana ja tilaa on tontilla liikkua ei lähde mihinkään pihasta.Kesällä käydään lähimetsässä marjassa ja odottelee mättäällä kun keräämme marjoja. Kivoja seuralaisia. Kuinka on nyt olisi ollut. Olin tänään ystävän synttäreillä ja lankesin pieneen palaan kakkua mutta jätin sit kotona iltarahkan pois. Toivottavasti tää dieetti nyt ei kaadu siihen. Torstaina sit meen arvioitavaksi Taysin ravintoterapeutin luokse ja samana ehtoona sinne vertaistapaamiseen. Tsempit sinnepäin.

Moi hellu,
niin minunkin tipsuni vain perheenjäsen ja mahtava seuralainen. Tottakai poika minun mielestäni on maailman ihanin ja kaunein tipsu, varmasti voittaisi kaikki kilpailut mutta ei ole mullakaan ollut kiinnostusta lähteä mihinkään näyttelyihin. Poikaa kyllä kiinnostaisi kovasti tuo astujan tehtävä, sen verran viriili nuoriherra . Siskon perheellä on myöskin tipsutyttö mutta ei ole kovin kiinnostunut pojan yrityksistä; pakkaa tyttöystävä murisemaan ja jopa puremaan. Ei ole helppoa tuo "riiaaminen".
Ei, hellu, yksi pieni kakunpala hetkauta dieettiä suuntaan tai toiseen. Kyllä sulla nyt jo näyttöä on, että olet tosissasi asian kanssa; olet saanut kaikesta huolimatta, siis esim. kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kiloja hienosti tippumaan.
Kun olette olleet metsässä marjassa koiran kanssa niin ei ole kertaakaan käärme purrut? Mulla on itsellä jonkinsortin käärmefobia ja pelkään, että kesällä metsässä käärme puree poikaa. Viime kesänä poika oli vielä niin pieni, että en uskaltanut mennä metsään. Syksyllä ja talvella kyllä ollaan metsässä paljonkin. Kai tänä kesänä kun poika on jo täysikokoinen niin uskaltaa viedä metsään. Kestää sen käärmeen myrkyn isompana paremmin kuin pentuna. Itse pidän metsässä kulkemisesta todella paljon; mieli oikein lepää siellä .
Tsemppiä myös sulle; homma etenee .

Moi Tyyne. Asumme paikassa missä on kangasmaastoa ja eipä tällä seudulla ole käärmeitä näkynyt. Lyhyt aluskasvillisuus ja enpä ole osannut pelätä noita käärmeitä. Windymme kapuaa aina johonkin korkeammalle että näkee hyvin ja siinä sitten makoilee ja odottaa koska siirrymme toiseen kohtaan. Joskus jopa kannan sitä jos on risukkoista aluetta.Niin on lyhytjalkainen ja pieni n. 6kg eipä juuri kissaa isompi. Pitää huolen linjoistaan ja on hyvin nirso ruoan suhteen. Ei huoli muilta makupaloja. On ne vaan kaikki niin erilaisia. Eilisen johdosta menin aamulla vaakalle ja hupsheijaa paino olikin pudonnut taas puoli kiloa. Joten nyt n.6kg eneilyllä mennyt. Vielä 4päivää jäljellä. Alkupainosta vuoden alusta n. 12kg pois siitä kun lähete meni sairaalaan. Olen jo niin innoissani ja aluun epäröinti on muuttunut peloksi jos en saa sitä 8kg niin matka tyssää siihen. Torstai on siis toivoa täynnä.Hyvää jatkoa ja kirjoittelemisiin. Kiitos tuesta.😊

Heippa hellu,
hyvin sulla on painoa lähtenyt; 12 kg on paljon! Ja varsinkin meidän ikäisillä naisilla painon pudotus on erittäin vaikeaa, ainakin näin meidän työterveyshoitaja "lohdutti" minua joskus. Luin Lellukan ketjusta, että pelkäät sitä letkun nielentää. Älä turhaan, se on tosi äkkiä ohi ja ei ollut lainkaan niin kamalaa kuin olin kuullut. Myös mä pelkäsin ennen leikkausta sitä eniten, ja aivan turhaan. Ei todellakaan jäänyt mieleen mitenkään kauhukokemuksena. Pidät vaan huolen, että vatsalaukku on ihan tyhjä, koitat rentoutua niin hyvin kun pystyt, ja keskityt hengitykseen, älä yritä "auttaa" letkun sisään menoa nielemällä; siitä se yökkäysrefleksi tulee.
Kyllä mä pojan kanssa metsään tänä kesänä uskaltaudun, ei sille sitten mitään voi jos jotain sattuu.

Moikka Tyyne ja muut vertaiset. Nyt kävin ravintoterapeutin luona ja oli vähän pettymys. Oli eri henkilö ja taas toistettiin samat asiat kuin eka kerrallakin. Sain uudet ohjeet nyt opetella leikkauksen jälkeistä ruokavaliota. Painoa oli pois 5 kg ,ei riittänyt vaan vaativat 8 kg pudotuksen. Tämä opiskelija ei osannut antaa tyhjentäviä vastauksia, tuntui että tiesin enemmän kuin hän vai olikohan se vain mielentilani pettymyksen tunne. Tänä aamuna soitti se eka ravintoterapeutti ja eneä jatketaan vielä 2 viikkoa jonka jälkeen käyn puntarissa terveyskeskuksessa josta lähtee tieto tälle ravintoterapeutille. Ei auttanut vaikka olen kokonaisuudessaan pudottanut painoa helmikuun alusta 12 kg ja eivät huomioi tota kilpirauhasvaivaakaan näköjään.Huoh. Eka kerralla sanottiin et välitutkimukset tehdään Vammalaasa kun on meidän alueen sairaala. Nyt sitten sanottiin et kirurgille pääsis vasta syksyllä ja siitä puoli vuotta olis leikkaus. Voi tätä pompottelua ja epätietoisuutta. No aion jatkaa sinnikkäästi projektia. Kai se vuosi vielä tässä menee ja ehdinpä sopeutumaan uuteen ruokailutapaan. POTUTTAA SILTI NIIN VIETÄVÄSTI tää pompottelu ja epätietoisuus. Eka kerralla oltiin niin myönteisiä ja nyt taas jarruvaihe päällä vaikka oon tosissani yrittänyt karistaa noita kiloja. Agrh.

Hyökkään törkeästi tänne Tyynen ketjuun kommentoimaan hellulle

Hellu: Ilmeisesti sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos näin on, niin yksi vinkki Eli jos nyt sinulla on nk. hyvä hoitotasapaino, eli arvot ja olo on kunnossa, niin muista käydä laboratoriossa parin kuukauden välein painon pudotessa, jotta pystyt säätämään lääkitystäsi.

Minua ei ollut kukaan informoinut, että paino voi vaikuttaa thyroksiinin tarpeeseen. Niinpä en muuttanut lääkitystäni, ja kun vuoden aikan leikkaukse jälkeen lähti 35 kiloa painoa pois, päädyin PAHASTI liikatoiminnalle ja nyt on mennyt melkein kaksi vuotta siihen, että on haettu uudestaan hyvää hoitotasapainoa. Nykyinen lekuri on sitä mieltä, että jos olisin pudottanut lääkitystä vähitellen painonputoamisen mukana, niin ei olisi nyt niin vaikeaa löytää uudestaan oikeaa annostusta.

Muuten, miljuuna kiloa tsemppiä

Tervetuloa tänne meikäläisen ketjuun rupattelemaan .

Voi hellu, olen pettynyt puolestasi . Mikä ihmeen tarkoitus tuollaisella pompottelulla on...no, onhan sillä ainakin työllistävä vaikutus terveydenhuollossa. En yhtään tosiaankaan ihmettele julkisen puolen pitkiä jonoja. Samaa asiaa jauhetaan monta käyntikertaa aivan kuin olisimme vähäjärkisiä. Vai onko tarkoitus, että saavat asiakkaat perumaan koko homman . Mutta; sinä, hellu, et anna periksi; kyseessä on terveytesi ja loppuelämäsi laatu! Kestäköön jonottaminen hitto vieköön vaikka sen vuoden! Voi että kun voisin tehdä muutakin kuin olla hengessä mukana . Koita, hellu, saada jostain takaisin se innostus jatkaa. T.Tyyne

Kiitos Trintilla ja Tyyne lohdutusta tässä nyt tarviikin. Käyn kilpparikokeissa kolmen kuukauden välein Os tosi hyvä jos jotenkin helpottais ja alkais toimiin. Kun tsh arvo korjaantuu niin sit t3v menee aivan mittaamattomiin lukemiin eli alle 0,01. Hyvä olo on ollut 2,5 mg lääkityksellä jos kuulemma on 10kertainen normaaliin 0,25 mg annokseen. No en mä tä
Stä voi laihemmaksi muuttua kuin yhdellä keinolla, tiukalla dieetillä. Kävin tänään yksin kaupassa ja sain kattella vähän valikoimia rauhassa. Löysin Knorrin vähäkalorisia valmiskeittoja tomaatti ja mexicana makuja. On vain 50 kcal/dl. Saan niistä helposti päivällisen lämmitettyä kun mun mies ei useinkaan syö päivällistä ja mun tarvii syödä se 5
Krt päivässä vähän. Nyt siis eneily jatkuu vielä parisen viikkoa ja sinä aikana pitäis saada se puuttuva 3 kg pois. Pitäkäähän peukkuja.😐

Tukena ollaan minkä pystytään, ja peukkuja pidetään!

Hellu: Sulla tais mennä TSH ja T3v sekaisin. TSH:n pitäisi olla alle kaks, mieluummin alle 1, ja monien lääkäreiden mukaan lääkityksellä se saakin mennä jopa nollaan kunhan ei tule liikatoiminnan oireita. T3V saisi pyöriä jossain 4-6 välillä. Ja jos mitataan T4V niin monilla on hyvä olo vasta kun sen on jossain 16 - 21 välillä.
Ja mitä annokseen tulee niin tuo 0.25mikrogrammaa on normaali aloitusannos, mutta ylläpitoannokset ovat suurimmalla osalla 0.1 - 0.2 milligrammaa (eli yksi tai kaksi isoa tablettia) Eli ei sinulla mikään kymmenkertainen annos ole, kunhan peloittelevat Jollain nyt mennot mikrot ja millit sekaisin ehkä
Ja karu totuus on, että reilusti ylipainoisella lääkettä menee enemmän koska meillä on monesti eirliaisia vatsana/suoliston vaivoja jotka vaikuttavat lääkkeen imeytymiseen. Painon pudotessa elimistö paranee ja pienempikin määrä lääkettä imeytyy paremmin. Tsemppiä kuitenkin

Kiitos Trintilla korjauksesta. Olen nyt tehnyt oman ketjun jossa kirjoittelen tuntemuksiani. Tervetuloa seuraamaan taivaltani. T.Hellu.

Moi pomegranate5,

lähetin sulle vastauksen yksityisviestiisi mutta en tiedä osasinko lähettää sen oikein