Matka alkaa

Esittäydyn nyt minäkin.

Olen 45-vuotias nainen Etelä-Suomesta.
Olen lapsuus ja nuoruusikäni ollut hoikka tai normaalipainoinen. 20 vuotta sitten paino alkoi pikku hiljaa nousta. Laihduttanut olen 20 vuoden aikana kymmeniä kiloja, mutta aina ne korkoineen on tulleet takaisin.
Nyt BMI 40 ja painoa 105kg.  Pääsin työterveyslääkärin lähetteellä asiassani eteenpäin ja nyt odottelen leikkausta joka tapahtunee 2015 loppukesän tai syksyn aikana.

Vuosi sitten lääkäri ehdotti tätä leikkausta ensimmäistä kertaa, mutta silloin en sitä pitänyt minulle vaihtoehtona.  Sain painoa viimeisen vuoden aikana pois 10 kg, mutta kaikki tuli takaisin korkoineen.
Verenpainetauti, korkea kolesteroli, korkea sokeri paastoarvo ja maksan heittelevät arvot saivat mieleni leikkauksen suhteen muuttumaan. Muuta keinoa ei minulla ole.
Monta kysymystä päässäni on viimeiset kuukaudet pyörinyt, tältä Foorumilta olen kivasti löytänyt vastauksia.

Tervetuloa porukkaan, Pikki!

Tervetuloa ja tsemppiä matkaan!

Matka jatkuu... Tänään kävin vatsalaukun tähystyksessä.. Kuvittelin kestäväni sen kun nainen, mutta aika heikkoa oli. Ketään en halua pelotella, mutta minun kohdallani toimenpide oli aika vaikeaa. Kipuahan tuossa ei ole, mutta ilmeisesti vahvasta oksennusrefleksistä oli haittaa. Yökkäilin koko tutkimuksen ajan ja jossain vaiheessa oli jo tuon yökkäilyn takia tunne etten voi hengittää. Nyt se on onneksi ohi ja jos ikinä tuohon joudun uudelleen, niin lääkäri sanoi, että sitten on parempi ottaa rauhoittava lääke ensin.

Jotenkin tälläista "liian kilttiä" hävettää näin jälkikäteen kun en osannut ottaa rauhallisesti, mutta näillä mennään

Leikkauslupa minulle siis annettu ja viikon päästä alkaa 10 viikon ene... Leikkaus todennäköisesti ensi syksynä. Seuraava lääkäriaika onkin vasta kesäkuussa.

Hei Pikki
Itsekin uutena täällä pälyilen ympärilleni ja mietin josko kirjoittaisi myös jonkinlaisen infon tänne jonnekin, mutta toistaiseksi olen vaan ujostellen lueskellut toisten kokemuksista ja ollut kiitollinen että tällanen paikka löytyi.
Paikka missä ei tuomita ja haukuta siitä etten onnistunut olemaan hoikka vaan lihotin ja nyt olen menossa ''silpomaan itseni' (tällasen kommentin sain viimeksi kun kerroin meneväni leikkaukseen).
Mullakin on leikkaus todennäköisemmin syksyllä, nyt ENEkuurilla neljä viikkoa (ensimmäinen viikko alkaa olla pulkassa), letkua joudun nielemään tossa maalis-huhtikuussa ja itseäni jännittää miten se menee sillä mulla on myös tosi herkkä yökkäysrefleksi.
Minut leikataan taysissa sitten kun leikataan ja tuntuu että tämä odotusaika on ihan älyttömän hidas...mieleen tulee ihan ihme pelkoja siitä että mitäs jos mut potkitaan ulos leikkausjonosta jne...näistä kerroin jo ravintoterapeutille mutta onneksi hän on fiksu nainen ja osasi karistaa turhat pelot mielestäni pois
Tsemppiä meille molemmille

Hei Lellukka!
Miten sielläpäin on toteutettu tuo ene jakso?Ihan omatoimisesti?
Minut leikataan Peijaksessa ja täälläpäin toteutetaan tuo ene jakso seuraavasti:
Meillä on 15 viikon aikana ryhmätapaaminen 1krt/viikko. Ensimmäinen tapaaminen oli eilen ja saatiin jo alkuinfo enen toteutuksesta. Itse ene alkaa ensi viikolla ja kestää 10 viikkoa. Tapaamiset pitää ravintoterapeutti. On alkupunnitus ja loppupunnitus, viikoittain saa omatoimisesti käydä ryhmässä puntarilla. Mitään % määrää ei painonpudotukseen ole, ryhmätapaamiset on "pakollisia" jos aikoo leikattavaksi. Ryhmän jälkeen on lääkäri joka vielä tsekkaa tuon painonpudotuksen ja sitten leikkausjonoon.
Osa ryhmäläisistä ei ole menossa leikkaukseen, vaan käy ryhmässä saadakseen painoa pois ja syömistään hallintaan.

Minulla oli myös epäilyksiä potkitaanko pois leikkausjonosta. Minulla bmi tasan 40, mukana muutama oheissairaus. Eilen varmistui, että olen menossa leikkaukseen jos itse haluan. Mitä enemmän pudotan painoa ennen leikkausta sitä parempi.

No mulla on kanssa bmi 40 mutta oheissairausten takia pääsen leikkaukseen vaikka paino putois alle bmi 35
Täälläpäin ei ole mitään ryhmätapaamisia, annettiin ohjevihkoset kotiin vietäväksi, muutamia nutriletpussukoita olen saanut nyt joka ravintoterapeuttikäynnin(3x) jälkeen kotiin vietäväksi (loput pussukat ostin omilla rahoilla itse). ENEkuuri täällä kestää 4 viikkoa ja painon pitäisi pudota n. 6%a. jos putoaa enemmän on vaan hyvä.
Leikkaussuunnittelu lähtee kunnolla käyntiin jos pääsen ENEkuurin kunnialla läpi. Ensimmäinen viikko nyt takana ja kolme eessä, tosi helppoa on ollut...pieniä mielitekoja on ollut mutta siinä kaikki.
Oheissairauksina löytyy erittäin vaikea PCOS, kilpirauhanen on sanomassa sopparin kokonaan irti, korkea kolesteroli ja verenpaine, diabetes 2 sekä erittäin pahat nivelrikot jaloissa ja alaselässä kai sen oven tälle leikkaukselle lopulta mulle avasi.

Hirveen hitaasti tuntuu vaan aika matelevan

Niin ja alkupaino mitattiin ravintoterapeutilla ja kolmen viikon päästä neljännellä kerralla katotaan paljonko on lähtenyt
Niin ja millaseen leikkaukseen olet menossa? Itse sain tuossa ennen joulua tietää, että mulle tehdään sleeveleikkaus.

En vielä tiedä millainen leikkaus tehdään. Saan ultran ja tähystyksen tuloksetkin vasta myöhemmin. Mitään estettä ei ilmeisesti kummassakaan tutkimuksessa tullut esille. Ellei sitten koepaloista löydy Heliko tms.

Tsemppiä sinulle eneilyyn

Kiitos
Muuten menee hyvin mutta tämä odotus on todella ärsyttävää nyt kun tietää, että toivoa on

Linjoilla pitkän tauon jälkeen
Leikkausaika on vihdoin tiedossa, 26.10 Peijaksessa.
17 kg lähti ene ryhmän loppuun mennessä keväällä. Nyt 3 kiloa tullut takaisin, mutta kesä on mennyt ihan ok syömisten kanssa.
Nyt yritän pitää painon tässä, syyskuussa kirurgin tapaaminen. Silloin selviää leikkaustapa  ja ilmeisesti lääkäri määrittelee paljonko pitää vielä saada painoa pois leikkausta edeltävällä enellä. Bmi nyt 36.
Jännittää!!

Hei, Pikki ja tervetuloa. Itsekkin otan uuden startin kohti leikkausta, olen kuitenkin näillä sivuilla roikkunut koko tämän väliajan, lähinnä lukijan roolissa josko löytyisi jotain uutta tietoa, mutta nyt sitten alkanut uusimatka kohti kevyempää elämää ja kirjoittelen palstalle

Pitkästä aikaa tänne foorumille eksyin ja tulin päivittelemään kuulumisia.
Muistan kuinka paljon hain palstalta itse tietoa ja kokemuksia ennen leikkausta.

Mun leikkauksesta kulunut nyt siis reilu 5kk.  Kokonaispudotus 31kg josta leikkauksen jälkeen lähtenyt reilu 14kg. Olo on mitä parhain. Verensokeriarvot ovat normalisoituneet, joten olen päihittänyt 2. tyypin diapeteksen tai ainakin siirtänyt sen puhkeamista kauas tulevaisuuteen. Verenpainelääkkeitä sain vähentää miltei heti leikkauksen jälkeen, mutta lopettaa en ole voinut kokonaan. Todennäköisesti verenpainelääkitys jää, mutta arvot pysyy nyt lääkkeillä hyvin hallussa.

Paino on laskenut mukavasti, vatsan seudulle todennäköisesti jää pieni roikko, mutta hyvin on vatsanahka vetäytynyt painon pudotessa. Toivon että roikkoleikkaukseen en joudu turvautumaan, mutta aika näyttää tuleeko ongelmia ihon hautumisesta tms. Käsivarsissa ja reisissä pientä ylimääräistä nahkaa, mutta ne eivät haittaa.
Onko kukaan muu muuten huomannut, että laihtuessa jalan koko muuttuu myös... Minä olen joutunut heittämään vanhoja kenkiä pois ja olen ostanut kokoa pienempiä tilalle... Tosi outoa

Sitten ruoka.... Ruoka on yhtä hyvää kun ennenkin, mutta... Vähemmänkin riittää nykyään.Ei harmita kun pizzaa syö vain sen yhden viipaleen tai suklaasta vain kaksi palaa kokonaisen levyn sijasta. Mä oikeesti osaan nyt nauttia siitä ruuasta ja en koe enää yhtään huonoa omaatuntoa herkuista joita olen syönyt. Toivottavasti tämä sama fiilis on vielä vuoden tai kymmenen vuoden päästä. Mun kohdallani leikkaus tavallaan katkaisi syömishäiriön ja ylenmääräisen ruuan himoamisen.
Kaikkea ruokaa pystyn syömään. Pastat,kanat yms. kaikki menee. Syömiseen vaan täytyy käyttää enemmän aikaa ja pureskella kunnolla. Aamulla syöminen varmaan kiireen takia on hankalampaa, silloin syön rahkan tms. Viikonloppuisin herkkuaamiainen on ruisleipä tomaatilla ja kuppi kahvia.
Tämän syömiseen saattaa mennä puoli tuntia, syödä ja juoda kun ei samaan aikaan voi (ainakaan nopeasti)
Ruokailun suhteen on ollut yllättävä huomata, että syöminen ravintolassa tai työpaikkaruokalassa onnistuu tekemättä siitä isompaa numeroa. Kukaan ei loppupeleissä kiinnitä huomiota toisten syömiseen niin paljoa kun kuvittelin.  Lautaselle proteiinia, pieni peruna ja kastiketta ja salaattia. Loput mitä ei jaksa niin biojätteeseen. Kahvi jälkkäriksi ja se on siinä. Koskaan kukaan ei ole ainakaan ääneen kyselly miksi syön vähän.

Olen liikkunut aina jonkin verran, mutta nyt on etenkin pyöräilykauden alettua ollut ihana huomata miten jaksaa paljon paremmin kun ennen. Puolen tunnin pyörälenkistä ei tarvitse enää monen tunnin toipumisaikaa kuten ennen.
Aloitin ryhmäliikunnan tammikuussa ja alussa oli aika raskasta kun ei vaan energia riittänyt. Silloin otin juomapulloon veden sijasta urheilujuomaa jotta jaksoin tunnin alusta loppuun.
Nyt virtaa riittää veden voimallakin.
Tosi tarkka saa kyllä olla ruokailun kanssa. 3h ruokailuväli ihan ilman fyysistä ponnisteluakin on maksimi, 2h välein jotain pientä evästä niin hyvin jaksaa.

Bmi on nyt alle 30, eli lievä ylipaino. Normaalipaino ei ole tavoitteena, mutta seuraava puoli vuotta varmaan kertoo mihin paino alkaa asettumaan. Vielä jos vaikka 5kg lähtisi niin siinähän se tavoitepaino sitten olisi. Ja jos saisi pysymään sitten siellä 75kg alapuolella.

Ihanaa kevättä ja kesää kaikille.

Kiva kuulla, että menee lujaa

Mulla leikkauksesta 2 kk, -8 kg. (-33 kg pahimmasta, kun lääkäri ehdotti. Eka kerran leikkausta)

Ruokailu myös helppoa, samat ajatukset. Jos joku kysyy syömisistä olen
kertonut leikkauksesta, tai en. Tapauksesta riippuen. Mutta ei tämä hävettävää ole.
Helpointa on sanoa, että sama tehty kun Vesa-Matille. Ei tartte selitellä enempää

Kenkiä ei ole tarvinnut uusia, mutta muut vaatteet. Mennyt vaihtoon.

-Petri

Voi Pikki olipa mukava lukea kannustava päivityksesi ja että kaikki sujuu loistavasti

Kiva kun kirjoittelit kuulumisia!
Taas jaksaa paremmin täällä piipertää eteenpäin ja toiveikkaana odotella yhtä positiivisia lopputuloksia