Koska saan juhlia ja juoda viiniä?

Heippa   

Leikkauksesta vasta 10 vuorokautta, mutta jo viini mielessä. Olisi ihana vähän juhlia kavereiden kanssa, istua iltaa ja siemailla hiukan vinkkua.
Miten on? Kuinka pitkään olette odottaneet asian kanssa? Kuohuviiniä saan nauttia kuulemma yhden ainoan lasillisen juhannuksena, jolloin leikkauksesta on kulunut kolme viikkoa. Tiedän, että virallinen ohjeistus on 3 kk, mutta en jaksaisi niin kauaa odotella.


- Aino

Aino kirjoitti:Tiedän, että virallinen ohjeistus on 3 kk, mutta en jaksaisi niin kauaa odotella.

Eli haet juomiselle hyväksyntää täältä?

Kun riittävän monelta kysyy saa sellaisen vastauksen kuin haluaa...

Haha, naulan kantaan!

Lähinnä haen kokemuksia muilta....et kuinka moni on juonut viiniä jo aikaisemmin, mutta on silti hengissä! Jos niitä on montakin, uskallan ottaa riskin.

- A

Nyt kun ollaan aiheessa. Saanko tiedustella sinun kokemuksiasi? Ei tietysti ole pakko vastata jos on herkkä paikka tuo alkoholi Jos tiedät mitä tarkoitan.


- Aino

Mulla meni 5kk ennenkuin otin alkoholia, ja huomasin kyllä että nopeammin menee päähän kuin ennen. Kuoharia otin viime viikonloppuna ( 6kk leikkuusta) lasillisen, ja siitä sain kyllä ihan kunnon dumpiksen. Eli kannattaa aika varovasti kokeilla mikä sopii niin laadultaan kuin määrältäänkin.

Aino kirjoitti:Nyt kun ollaan aiheessa. Saanko tiedustella sinun kokemuksiasi? Ei tietysti ole pakko vastata jos on herkkä paikka tuo alkoholi Wink Jos tiedät mitä tarkoitan.

Juu tiedän mitä tarkoitit vaikka ei se mulle ole ongelma. Olen vaan joutunut liiankin läheltä seuraamaan alkoholiongelmaa leikkauksen jälkeen. Aiheesta on täällä paljon keskustelua, kannataa hakua käyttää. Tiivistäen voidaan sanoa että ruoka-addikti muuttuu aika usein alkoliongelmaksi leikkauksen jälkeen. Tämä on aika yleistä ja sen takia hyvä tiedostaa. Jenkeissä 15-20% kehittää alkoholiongelman leikkauksen jälkeen vaikka sitä ei
ollut ennen leikkausta. Jo tämänkin takia en lähtisi pelleilemään asian kanssa. Moni luulee että homman voi kontrolloida mutta moni on myöskin ollut väärässä...

Minut on sleeve leikattu. Leikkaus oli huhtikuun alussa, kuohuviiniä join lasillisen toukokuun alussa. Ei ollut mukavaa se, kaikki kuplajuomat tuntui todella ilkeitä, oli alkoholia tai ei.

Kesäkuussa vedin ekat "kännit" eli ehkä n. puolipulloa viiniä. Suurin ongelma on se, että päivänä jolloin ottaa alkoholia ei muista syödä kun ei tule sitä vähäisintäkään nälän tunnetta.

Leikkauksestasi on vasta 10 päivää, et voi edes syödä kiinteätä ruokaa vielä (ainakaan kunnolla) ja haaveilet jo ryyppäämisestä. Ei kuulosta ihan terveeltä. Antaisit nyt edes itsellesi mahdollisuuden parantua.

P.S Kai tiedät, että alkoholissa on ihan kiitettävästi kaloreita, että se siitä leikkauksen hyödystä sitten...

Kiitos vastauksista. Koitin aluksi haullakin, mutta en löytänyt ketjuja tästä. Löysin kyllä sitten muutaman yrityksen jälkeen.

Olen iso tyttö jo, ymmärrän alkoholin vaarat. En myöskään ajatellut viinin olevan energiavapaata. Enkä haaveile ryyppäämisestä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska olen enemmänkin nautiskelijatyyppiä. Olen ollut viimeisen puoli vuotta kuivin suin ja nyt lämpimillä ilmoilla näin kesällä muutama lasi hyvää juomaa houkuttelee kyllä. Lähinnä mietin syitä sille miksi alkoholi on pannassa, siis jos poisluetaan Kimbyn mainitsemat psyykkiset syyt. Skumpan kohdalla on varmasti hapot ongelmana, mutta entä vaikka viski tai kirkas…Mietin onkohan sillä jotakin liuottavaaa vaikutusta ja on pannassa sen vuoksi. Toki ymmärrän, että kun juuri mitään ei syö, ei ole terveellistä alkoholia juodakaan.

En aio missään nimessä ryypätä. Ensisijaisesti on tarkoitus tietenkin parantua rauhassa ja voida mahdollisimman hyvin. Eipä se, että tekee mieli tarkoita sitä, että on pakko saada Turvallisinta lienee ainakin pari kuukautta pidättäytyä. Josko sitten lasin pari nauttisi.

Ihanaa kesää!

Alkoholi ja vatsahappojen yhdistelmä ei vissiin ole hyvä yhdistelmä kudokselle joka on paranemisvaiheessaa.

Ja sitten toinen ihan fyysinen syy. Ruotsissa on tehty tutkimus että ohitusleikatut saattavat tuntea todella voimakkaan ja koukuttavan euforiantunteen pienestäkin määrästä alkoholia. Tämä siis on ihan fyysinen koukku sen psyykkisen lisäksi ja tätä yhdistelmää harva pystyy hallitsemaan. Joten vaikka Aino on iso tyttö niin on lapsellista kuvitella ettei mitään ongelmaa voi tulla.

Kuten trintilla kirjoitti niin Ainon asenne ei vaikuta kovin terveeltä alkoholin suhteen jos täältä hakee hyväksyntää rikkoa oman lääkärin selkeät ohjeet.

Mulla leikkauksesta jo tovi ja yhä vieläkin joskus alkoholin kanssa tulee polttava tunne ylävatsalle. Ei tarttee ottaa kuin yhtenä päivänä vähän jotain hapanta ja seuraavana päivänä mahaa korventaa. Olenkin jättänyt suosiolla juomat vähemmälle. Parempi olo ja elo ilman viinaa...

Kiitos vastauksistanne!

Anteeksi, mutta en oikein ymmärtänyt Kimbyn viitausta siitä, että ajattelisin alkoholin nauttimisen olevan riskitöntä. Olen koulutuksenikin puolesta perehtynyt suhteellisen syvällisestikin psyykkisiin sairauksiin, joten tästä ei liene kyse. Voi miksi, miksi me olemme yhä tänäkin päivänä kansa, jolle alkoholista puhuminen, muuna kuin ogelmana, on täysi tabu? Asennteeni on useasti hyvin erilainen kuin valtaväestöllä noin muutenkin ja siihen olen ainoastaan tyytyväinen. Lisäksi asenteeni on ikiomani.

Alkohiln ja hapon huono yhdistelmä varmasti pitääkin paikkansa. Alkoholista sinällään en kirurgilta tietoa saanut, mutta hoitajan kautta kysyttynä hapollista alkoholia ei saisi nauttia.

Haluan vielä lisätä, että oma asenteesi Kimby hyvä, ei nyt vaikuta kovin terveeltä. En suosittele määrittelemään ihmisten asenteita tai pyrkimyksiä näin muutamaan kirjoitettuun lauseeseen perustuen tai ainakaan ilmaisemaan omaa käsitystäsi tilanteesta tavalla, jolla sen teet. Ehkäpä sinunkin kannattaisi nauttia lasi jos toinen silloin tällöin, rentouttaisi vähän

Aino kirjoitti:Ehkäpä sinunkin kannattaisi nauttia lasi jos toinen silloin tällöin, rentouttaisi vähän

Eipä tähän ole mitään lisättävää. I rest my case.

Itse en voi ottaa mitään kuplivaa ja hapokasta. Vatsa ei kestä. Väkevät menee toooodella piiiitkään liemeen plissattuna. Itellä meni useampi kuukausi kun kokeilin leikkauksen jälkeen ekankerran. Ennen kestin kuin tukkimies nyt puolen lasia valkkaria niin jo laulattaa. Mulla imeytyy todella nopeasti. Itse en kyllä ottaisi noin pienen ajan päästä leikkauksesta. Vaikka reijät ovat pienet masunpäällä, niin itse toimenpide on isoleikkaus. Ei mikään umpisuolenpoisto. Mutta jokainen aikuinen ihminen tekee ja vastaa itse teoistaan. Mukavaa iltaa kummiskin.   

Minulta kyllä lääkäri "kielsi" kaikki väkevät, ja varsinkin kirkaat. Kertoi, että väkevät viinat ovat vatsalle huonoksi, ja kun kaikin keinoin pitäisi minimoida vatsahaavan riski, kun vatsahaava voipi pienimasuiselle (varsinkin sleevatulle) olla hyvinkin kohtalokas.
Ja kun tosiaan nuo kuplat ei oikein sovi, niin se karsii skumpan / oluen /lonkero / siiderit. Joten silloin kun otan, niin rosee viini menee...
Toisaalta leikkuun jälkeen elämäni on muutenkin niin mukavaa, että ei oikein jaksa innostua ryyppäämisestä. Toki se alkoholi joskus maistuisi, mutta kun menee aina se seuraava päivä ihan piloille, niin mieluummin olen selvin päin

Joskus pieni lasillinen valkkaria tai hapotonta punaviiniä ruoan kanssa. En kans viitti ryypiskellä. Onneksi osaan pitää muutenkin hauskaa. Ja jos haluu niin voihan sen plantrata ettei men niin nopiaan huppuun. )

Minulla kanssa krapulapäivä on karmaiseva. Fiilis on maissa, vatsahapot sekaisin ja korvennus kova. Mielummin olenkin kuskina kuin pämppäämässä. Yritän "juhlia" aina silloin tällöin. Yksi siideri menee ja sitten alkaa ajatus jo jarrutella enempää alkoholin nautintaa. Sitä kun muistaa, miten pahan olon siitä saa... Joskus tulee otettua enemmänkin, mutta todella harvoin. Ja jos väkevään viinaan hairahtuu, niin filmi pätkii kyllä... Parempi siis olla ilman.

Kiitos kaikille vastauksista

Saapa sitten nähdä miten mun käy, kun uskaltaudun viiniä maistamaan. Toivon, ettei tulisi mitään hurjaa poltetta tai oireistoa, koska lasi hyvää viiniä silloin tällöin ruuan kanssa olisi kauhea menetys. Toisaalta, vaikka niin kävisikin, niin siihenkin varmasti tottuisi. Samoin kuin on totuttava tähän pieneen syömiseen. Makuaisti tuntuu jo terävöityneen, joten voisihan sitä syntiäkin tehdä ja jatkaa viiniä vähän vedellä

Ihania olette, kun jaksoitte tähänkin aiheeseen vielä vastata, vaikka ootte varmaan keskustelleet tästä täällä jo aiemminkin.

Mutta ole oikeasti varovainen.

Olet varmaan joskus elämässäsi lähtenyt ryyppäämään päivänä jolloin et ollut syönyt mitään tai syönyt hyvin vähän.. muistatko kuinka kävi.

Tämä ei eroa siitä lainkaan. Jos täytät mahasi alkoholilla, et luultavasti muista syödä senkään vertaa... ja me kaikki tiedämme kuinka siinä käy.

Toki aikuinen ihminen tekee niin kuin haluaa, mutta turha sitten paheksua muita kännikaloja :-P

Ne ihmiset, jotka tykkää viinistä hyvän ruuan kanssa, sallittakoon se heille edelleen. Itse kuulun juuri tähän ryhmään. Varovasti kannattaa ottaa alussa ja jatkossa. Mulla pieni määrä vaikuttaa monin verroin olotilaan entiseen verrattuna, vielä kolmen vuoden jälkeenkin leikkauksesta. Kotona kannattaa ottaa ensimmäinen siemaisu ja toinenkin testata.

Aivan liian hyvältä meinasi viini mullekkin maistua pian leikkauksen jälkeen kun makea ei maistu ja ruokaa ei himottanut. Sitten näin yhden toisen leikatun luisuminen "Alkon" pauloihin ja sain onneksi heti pian itseni ruotuun sekä kykenin olemaan itselleni tiukkana.
Varsinkin kun viini tai muukaan alko ei aikaisemmin maistunut kuin harvakseltaan. Samaa asiaa jutustelin alussa tällä palstalla ja ärsytti kovasti Kimbyn kommentointi, mutta nyt voin todeta, että olen kyllä sen muistanut sen matkani varrella. Hyvä niin.

Mulla 3 kk leikkauksesta ja ensimmäisen kerran join alkoholia vappuna eli paria päivää vaille kuukauden leikkauksesta. Tuolloin taisin juoda siiderin silleen että pidin suussa kulausta aika pitkään että hapot kuplivat sinne suuhun eikä enää mahassa Olen juonut aika vähän alkoholia ennen leikkausta ja niin juon nyttenkin, lähinnä sen saunasiiderin silloin tällöin tai lasin viiniä. Mua tympii ja ahdistaa se päänsärky mikä krapulasta seuraa ja mulla se alkaa aina jo ennen krapulaakaan eli selvästi vielä illan puolella niin ei huvita juoda kovin paljoa. Hyvä niin.

Kimbyn vastaus oli melko ala-arvoinen. Älä välitä. Selaamalla hänen kirjoittelujaan näet että vähän asiasta kuin asiasta on aina oltava jonkin sortin vastarannankiiskenä ja riidankylväjänä..

Vesinokkaeläin kirjoitti:Kimbyn vastaus oli melko ala-arvoinen. Älä välitä. Selaamalla hänen kirjoittelujaan näet että vähän asiasta kuin asiasta on aina oltava jonkin sortin vastarannankiiskenä ja riidankylväjänä..

Ne jotka näin kokevat reagoivat kirjoituksiini tunteella eikä järjellä. Ajan myötä aika monella se suhtatuminen muuttuu kun huomaa että ehkä siinä kirjoituksessa olikin joku oikea pointti eikä tyhjänpäivästä hölinää.

Pakko nyt vähän korjata omaa osuuttani kirjoituksesta. Tarkoitin nimenomaan juuri niin, että jälkeenpäin Kimbyn kommentointi on osoittautunut kohdallani ihan oikeaksi ja tarpeelliseksi. Positiivisessa mielessä ajattelen asian nyt, vaikka asia silloin alussa ärsytti, kun en silloin voinut uskoa että se että viini voisi joskus alkamaan maistua kohdallani liiankin hyvältä. Nyt ei mitään hätää kun sain itseni ruotuun. Eihän tämä tietenkään tarkoita sitä että läheskään kaikille näin kävis, mutta ne jotka nyt tai myöhemmin itsestään tunnistaa niitä tuntemuksia että Alkon ottaminen lisääntyy, niin silloin muistuu eri varoituksia mieleen. Mulla Kimbyn ja tutun luisuminen... Joka jatkuu edelleen.

Helposti kuulemma leikatuista tulee alkon väärinkäyttäjiä. Toivottavasti ei piä paikkaansa.

Itse käytän alkoholia vähemmän kuin ennen. Tai en tiedä onko vähemmän, mutta harvemmin.
Uskon, että siihen vaikuttaa sekä ikä, että se, että nykyään tulee pahempia krapuloita, mutta myös se, että olen yleisesti ottaen iloisempi ja tyytyväisempi niin osaan pitää hauskaa myös ilman viinaa.
Ennen oli kiva ryypätä, kun viinalla sai oman itsetunnon edes hetkeksi ylös ja pystyi diskoteekissä kuvittelemaan olevansa seksikäs. Nyt uskaltaa jammailla selvinpäin vaikka tietää näyttävänsä hassulta

Ensimmäisen kuukausitarkastukseni yhteydessä keskustelin kirurgini kanssa tästä ah niin polttavasta aiheesta. Kerroin, että olen lähdössä purjehtimaan ja haluaisin tietää räjähtääkö mahani kuohuvasta, alkavatko saumat vuotaa, onko hapolla väliä, juonko mieluummin hapotonta jos juon jotakin ja uskallanko yleensä edes juoda mitään. Kirurgi totesi aika suoraviivaisesti, ettei mitään vaaraa ole. Eli vatsani ei tule räjähtämään tai vuotamaan läpi tai mitään muutakaan kamalaa ei tulisi alkoholista johtuen tapahtumaan. Psyykkisestä puolesta hän ei maininnut mitään.

Kun lopulta hellepäivänä makasin kannella reporankana, kokeilin uhkaroskeasti lasin kylmää kuohuvaa. Hitaasti. Minulle ei aiheutunut minkäänlaista polttelua tai muutakaan oiretta. Tästä olen tavattoman kiitollinen. Juoma ei maistunut yhtään sen huonommalta tai paremmalta kuin ennen, mutta päähän se nousi tietysti hetkessä, humauksenomaisesti. Mitään sen kummempaa elämää suurempaa euforiaa en myöskään kokenut ja hieman jopa petyin

No mutta, olen myöhemminkin nauttinut alkoholia, vaikkakin maltilla ja se tuntuu olevan mulle ihan samanlaista kuin ennenkin. Tosin juomani määrät ovat nyt olleet selkeästi vähäisemmät kuin aiemmin. Sitä tulee nautiskeltua hitaasti ja pienempiä määriä.


Eli testattu on ja elossa olen. Sen sijaan, että intoilisin liiaksi alkoholin kanssa, olen viime ajat intoillut keittiössä erilaisia kasvisreseptejä testaillen. Hamppuproteiini onkin nykyään päivän sanani