NettaMaria vauhdillaleikkaukseen

Hei!

Olen 55 v. naishekilö Vantaalta ja päätin yrittää päästä lihavuusleikkaukseen Viroon. Täytin netissä kyselylomakkeen 20.1.2014. Sain vastauksen seuraavana päivänä, jossa minut hyväksyttiin ko.leikkaukseen.
BMI 37,2: alaselkä, polvet ja nilkatalituisesti kipeät, Diabeteksen II ja sydäninfarktin kohonnut riski, väsymys, kuorsaus....
Ensimmäinen mahdollinen leikkauspäivä olisi jo ollut 4.2, mutta sai lomat järjestettyä vasta niin, että 25.2.2014.
Kertokaa oi kohtalotoverit onko kukaan käynyt Tallinnassa leikkauksessa.....
Alkaa vähän jännittää......  

Moi NettaMaria,
onnea leikkausajasta.  
Kyllä täältä löytyy Tallinnassa leikattuja, selailehan ketjuja.

Kiitos vastauksesta Tuplanainen, olenkin jo löytänyt joitainTallinnassa leikattuja ja heidän tarnoitaan   

Minäkin kävin Tallinnassa, en tosin tuon bariatricin kautta. Mutta kokonaisuudessaan olen tyytyväinen koko hommaan

Hei ja kiitos vastauksista. Onko leikkauksen jälkeinen seuranta sujunut jouhevasti kunnallisella puolella suomessa.     Onko kokemuksia?

Miksi se seuranta tarvis hoitaa Suomessa kunnallisella puolella. Koska leikkaus tehdään muualla niin kai seurantakin hoidetaan siellä. Sori kritisointini, ihmettelen tätä puumia Tallinnassa käynteihin ja jos jotakin tulee niin Suomen terveydenhuollon täytys kustantaa se ja muukin. Saamme täällä omassa maassamme todellakin hyvää hoitoa ja halvalla. Oma leikkaukseni tuli maksamaan julkisella puolella pikkasen päälle 100e +pakolliset käynnit sairaalassa 27,50 per laaki. Se tietysti kestää sen vuodenvertta. Mutta pää kerkiää mukaan koko prosessiin. Elkee nyt silti loukkaantuko mut ihmettelen vaan . Kaikille oikein hyviä vointeja oli toimenpide sit misä hyvänsä.   

Samaa mieltä kuin Eija-Stiina.

Ja mulle ainakin teki ihan hyvää se vuoden odottelu, vaikka silloinhan se tuntui tietty pitkältä.

Itekkin olisin mennyt vaikka seuraavanapäivänä. Mutta onneksi kestin. vuoden ennenkuin pääsin. Kerkesin kunnolla ajatella asiaa joka näkökohdasta, Miettiä että saanko ja pystynkö pitämään painoni alhaalla, hain negatiivista tietoa myöskin. Kaikki kun ei aina mene hyvin. Itselläni on kaikki ollut hyvin ja olen onnellinen kun päädyin tähän ratkaisuun. Kun kesti tämän ajan ennenkuin pääsi toimenpiteeseen kerkesi sisäistämään asian oikein kunnolla ja pää on kulkenut hyvin mukana kaikissa muutoksissa. Olen myöskin lukenut miten on masennus iskenyt kun muutos on ollutkin liian raju. Vielä tästä Tallinnaan menoista, ei koske mua siinä mielessä kunnen maksa laskuja. Mutta kun siellä käydään ja tulee jokin komplikaatio, silloin tarvin Suomen sairaanhoidon maksaa ne. Moni ihminen ei ymmärrä kuinka kallista erikois hoito on. Syöpäpotilaan äitinä pääsin näkemään todelliset kustannusluvut. Onneksi meillä on tämä sairaanhoito joka maksaa meille vain sen pien poliklinikka maksun.

Minä ehkä pääsisin suomessa leikkaukseen, BMI 37,2 + liitännäisongelmat, ikää 55 v. Olen kuitenkin päättänyt mennä Tallinnaan ja koen että säästän yhteiskunnan varoja tekemällä sen omaan piikkiin ja seurannan tulee tapahtua suomessa, koska olen suomalainen, asun suomessa ja maksan veroni tänne, aivan kuin muutkin sairaudet hoidetaan täällä.   

Juuri niin, NettaMaria!  
Kaikille kuuluu terveydenhoito Suomessa.  
Kävin itse yksityisellä Suomessa, ja selvitin toimintamallia mahdollisten komplikaatioiden sattuessa. Vastaus oli, että ketään ei Suomessa jätetä hoitamatta. Onneksi en mitään ekstraa tarvinnut.
Kun olemme osaltamme pois julkisen jonosta, joku toinen pääse nopeammin eteenpäin.
Henkiseen puoleen kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota, kuten EijaStiina ja  Meevin muistuttavat.  Esimerkiksi kaikilla  - mm. minulla - leikkaus ei poista nälän tunnetta, syömistä on kontrolloitava edelleen, ja se voi vähän hämmentää. Mutta senkin kanssa oppii elämään. Tämä on oppimisprosessi!
Valmistautumisajan suhteen olemme kuitenkin kaikki yksilöitä. Täältä foorumilta löytyy viestejä onnistumisista myös lyhyillä valmistautumisajoilla.
Tsemppiä vaan! 

Hei Tuplanainen ja muut lukijat!
Vaikka toimenpiteeseen pääsen lyhyellä odotusajalla, omaan kattavan laihdutushistorian ja leikkaukseen menoa olen pohtinut pitkään ja hartaasti. Aina voi tulla yllätyksiä matkalla, leikattiimpa missä tahansa ja jonotettiin kuinka kauan tahansa. Ihmiset prosessoivat asioita ja muutoksia eri tavoin eikä pitkä jonotusaika ole ainut autuaaksi tekevä.

Leikkauksesi lähestyy - onnea kovasti matkallesi. Noudatat sitten ohjeita nyt ja leikkauksen jälkeen siitä se menee. Tänne kirjoittelukin auttaa ja mielestäni tämä on erityisen hyvä ryhmä - tukea tulee valtavasti.

Tsemppiä kovasti  

Hei!

Ja kiitso Annukka tsempistä. Minulla on vähän erilainen polku, kun olen menossa leikkaukseen Tallinnaan. Sieltä vastattiin, ettei minun tarvitse pudottaa painoa, kun lähtöpainoa on niin "vähän" 103,5 kg. Ajattelin kuitenkin tehdä jos mahdollista leikkauksen hepommaksi ja sulatella rasvoja maksan ympäriltä ja yritän päästä allen satasen.

Ihan vain sivuhuomautuksena, että joka paikassa kun ei pääse leikkaukseen vuoden odotuksella. Oulun alueella asuessani, yritin päästä kunnalliselle puolelle ja tyly tilanne vaan oli se, että hoitotakuusta huolimatta sen hetkinen jono leikkaukseen oli 4 vuotta. Koska en ollut valmis masentuneena 2. tyypin diabeetikkona ja kilpirauhasvajaana odottamaan 4 vuotta menin Tallinnaan. Säästin siis valtion rahoja, koska olen nyt terve, ja seurantakin hoitui normaaleiden diabetesvastaanottojen yhteydessä.

Hei Trintilla ja muut!

Kyllä tuo 4 vuotta kuulostaakohtuuttoman pitkältä ajalta odottaaleikkausta. Siinä ehtii oheissairaus poikineen syntyä/pahentua. Itsekin olen lainarahalla menossa leikkaukseen ja uskon sen nostavanelämäni laatua ja säästää vielä piilossa olevilta lihavuuteen liittyviltä sairauksilta.

Jos mun leikkuuaika toteutuu niinkuin on sanottu viime ma eli touko-kesäkuun vaihteessa niin mulla on menny alle vuosi koko projektiin.

kyseessä päijät-hämeen alua ja tänne tulee myös jyväskylän ja kouvolan porukat.

  Oulun alueella jopa NELJÄ vuotta.... Ei saasta... mä taidan mennä mummun puheille ja kysyä lainaan rahaa pitkällä maksuajalla...    ennakko perintönä vaikka p***le.... HUOOOOOH.... 

Mulla kanssa keskisuomalaisena ja lahdessa leikattuna meni ekasta tk-lähetteestä aika tasan vuosi. Just sopiva odotusaika. jos olis neljästä vuodesta puhuttu, olisin ehkä myös harkinnut lainarahoin yksityiselle menoa.

MatamiMimmi, tuo oli siis tilanne Syksyllä 2011, nykyään kuulemma vain noin 2 vuotta ja lyhenee koko ajan

HUH :Djostain kerkesin jo netistä kaivella jonkun kalevan kirjoituksen, että jonot on saatu purettua, ja viime kesänä tilanne kai oli, että jopa puolessa vuodessa pääsis... Siis lähetteen saamisesta   googlettamalla sain lehtijutun mutten saa linkitettyä...

Aion kirjoittaa paperille ylös takavuosien laihduttamiset, ryhmässä ja yksin, tulokset ja tuplana palautuneet kilot.... jotta ois jotain näyttöä niinsanotusti et olen minä saanu painoa pois, mutten oo saanu sitä pysymään... En tiiä onko mitään apua, kokeillaan...

Huomenta...
Täällä yksi PHKS alueen jonottaja ja kanssa saanut tottua sanaan ODOTTELE rauhassa niin aika tulee postissa. Joo-o 2v ja 3kk kesti.
JOS olisin tiennyt tämän jonottamaan lähtiessäni niin saattaapi olla, että Tallinnaan olisi matkani käynyt. Tosin en tiedä heidän hintoja, mutta varmasti vähemmän kuin täällä koti maassa...

Tallinnan hinta on noin puolet siitä mitä maksaa Suomessa yksityisellä.

Viskohan nahankiristykset olla samalla suhteella? Noita alleja mietin sitten jonain päivänä.

Täällä alkaa aamut olla vähissä  . Huomenna aamulaivalla Tallinnaan, sitten tutkimukset ja arvioitu leikkausaika klo 15. Pitävät sairaalassa 3 yötä vaikkei olisi komplikaatioitakaan. Koitan päivittää kuulumusia jos kunti kestää ja läppärini toimii siellä  Kotiin paluu siis perjantaina ja parin viikon saikku edessä. Nukutaankohan täällä ensi yönä   Kannustus kaikille eneilijöille   

Onnea matkaan, NettaMaria!