Ikuinen pallero ilmoittautuu mukaan!

Hei vaan kaikille!
Täällä huhuilee 26 vuotias kahden lapsen äiti   
Olen koko ikäni ollut ylipainoinen, enkä siis tosiaan tiedä tai osaa edes kuvitella miltä tuntuisi olla normaalipainoinen tai edes lähellä sitä   
loppukesästä rohkaisin mieleni pitkän pitkän piiiitkän (siis todella pitkän   ) harkinnan jälkeen ja varasin terveyskeskuksesta ajan lääkärille.
Olin lukenut leikkauksesta ja punninnut tarkkaan eri vaihtoehtoja ja lopulta päädyin siihen että haluan päästä leikkaukseen.

Olen jojoillut koko elämäni ja monen muun tavoin aivan kaikkea on tullut kokeiltua. Olen saanut parhaimmillani laihdutettua n. 20kg joka sitten on tullut korkojen kera takaisin.

Menin siis lääkärin vastaanotolle jo valmiiksi valmistautuneena siihen että lekuri nauraa mut ulos "lähde lenkille"-tyylisesti.
No toisin kuitenkin kävi   
Lääkäri oli heti innoissaan tutkimassa täyttäisinkö leikkauksen kriteerit ja kun täytin, totesi hän laittavansa lähetteen eteenpäin. ( Lääkäri vaikutti olevan todella innoissaan siitä ). BMI on tällä hetkellä 42,1 ja oheissairauksia ei ole, mutta sukurasitteena diabetes, verenpainetauti, sydäntaudit yms...

Noin kuukauden päästä lääkärikäynnistä postiluukusta kolahti kirje jossa oli aika sisätautien polille, endokrinologille.
Aika oli tammikuulle 2014   

Se aika oli siis tällä viikolla.. Sain passituksen n. 5 kk kestävään painonhallintaryhmään jonka aikana on 10 viikon ENED jakso.

Jäinkin pohtimaan tuon käynnin jälkeen että oliko se nyt siinä sitten sen leikkauksen suhteen. Endokrinologin luona käynti oli tosi pikanen eli suunnilleen tunki laput kouraan ja tervemenoa. En siis paljoakaan saanut kyseltyä   
Eli onko toivoa vielä leikkaukseen pääsystä vai onko tämä painonhallintaryhmä se ainut apu sieltä suunnalta?
Ärsyttää kun ei sen enempää saanut tietoa tuon käynnin aikana      

Tästä nyt tuli vähän epäselvä kirjoitus, mutta koittakaa ymmärtää  

Hei vaan ja tervetuloa mukaan matkalle kohti kevyempää elämää...   

Mun mielestä täällä on muitakin sellaisia, jotka ovat tuon 10 viikon enen käyneet läpi. Mä ymmärrän tuon sillälailla, että tuossa ryhmässä pudotetaan painoa ja sen jälkeen pyritään säilyttämään se. Jos tuo onnistuu, niin sen jälkeen on mahdollista päästä leikkaukseen, joten tuo ei sitä leikkausta sulje pois. Tämä sydeemi on käytössä joissakin sairaanhoitopiireissä, ikävä kyllä.   (Onneksi mulla ei tuota ollut)
Joten peli ei todellakaan ole menetetty vielä, ei todellakaan...  

Sama oli Joensuussa, piti pystyä todistamaan että paino lähtee ruokavaliolla ja sen saa myös pidettyä poissa. Kun se aika oli ohi niin ravitsemusterppa otti asian esille tiimi palaverissa, josta sitten lähti etiäpäin lappu tutkimuksia varten.

Tsemppiä.

Kiitos vastauksista!
Odotan jo malttamattomana helmikuuta kun ryhmä alkaa. Olen niin täysin ja totaalisen motivoitunut tuohon että haluaisin jo päästä alkuun!   
Tietysti yritän koko ajan saada painon jos ei nyt tippumaan niin ainakin pysymään samana..
Olen puhunut tästä asiasta (leikkauksesta ja ryhmästä jne) vain muutamalle ihmiselle, mutta välillä on hurja tarve päästä höpöttelemään lisää, siksi aikani seurailtuani tätäkin paikkaa liityin mukaan joukkoon   

Terve Jansku!
Hienon päätöksen olet tehnyt oman itsesi parhaaksi! Kyllä tuo leikkuupolku monessa sairaanhoitopiirissä menee noin= ensin näytetään, että ollaan tosissaan ja pystytään tavoitteelliseen painonhallintaan. Minulta kysyttiin moneen kertaan eri vaiheissa, että vieläkö haluat leikkuriin? Jos ei pysty tulemaan toimeen dieetillä (oli se sitten minkälainen tahansa), se ei lupaa hyvää pikkumahaisen tulevaisuudelle. Leikkuuhan ei ole taikatemppu, vaan itse täytyy edelleen tehdä kova työ. Kova työ tarkoittaa sitoutumista loppuelämäksi kuuntelemaan omaa pikkumahaa ja elää sen tarpeiden mukaan. Mutta pikkumahan ansiosta esimerkiksi minä olen oppinut syömään terveellisesti! Syön mielestäni niin kuin muutkin, mutta hyvin pureskellen ja pieniä kertamääriä, kun ennen santsasin ja santsasin. Toiset meistä "oppivat syömään oikein" jo lapsuudessa/nuoruudessa, toisin kuin minä. Ruoka oli aina mielessä ja ennen elin syödäkseni ja nyt syön elääkseni! Pois on suklaan/munkkien/viinerien ahmimistarve, josta on pelkkää hyötyä. Jo rahallisesti saati sitten mitä ne aiheuttivat keholleni! Silti saan nautiskella jos haluan, kunhan pysyn kohtuudessa, en siis mielestäni ole menettänyt yhtään mitään! Eli kovasti kannustan sinua eteenpäin omalla polullasi ja hyvää elämää sinulle!!    

Tervetuloa, Jansku! Onnittelut leikkauspäätöksestäsi. Mukava kuulla, että sait omalta lääkäriltäsi innostuneen ohjauksen eteenpäin.

Tästä se sitten alkaa - taival uutta elämää kohti. Tämä foruumi on tosi hyvä matkakumppani ( ja täällä olevat ihmiset, tietysti) leikkausta ennen ja myös sen jälkeen. Löydät täältä varmaan tietoa/viestiketjuja myös tuosta 10 viikon enestä.

Ravintoterapeutti yritti saada minuakin johonkin ryhmään ennen leikkausta. Tuo 10vk ene menee äkkiä kunhan alun paskan olon pääsee ohi. Olin aikanaan, en kyllä muista miten pitkään(väh. 10vk) enellä ja ennen leikkausta 3vk. Äkkiä ne meni kumpikin aika, välillä teki tiukkaa kun emännyys teki ruokia mutta suht hyvin sen kesti.
Jos lääkäri naureskelee ja passittaa lenkille niin lenkkeilyhän on hyvästä mutta saa niille sanoa takaisinkin...
En usko että tie leikkaukseen katkesi tuohon painonhallintaryhmään.
Tältä palstalta saa kyllä kivasti tietoa kun vaan kyselee. Tervetuloa ja onnea matkaan!

Hei Jansku, minulla oli myös sisätautilääkärin tapaaminen nyt tammikuussa. Samaa sain kuulla, että ryhmään aluksi 5 kk ja sis. 10 vko eneily. Ollankohan samassa ryhmässä? Kävitkö Peijaksessa?

Jokseenkin turhauttaa että sanoivat että ottavat yhteyttä loppuvuodesta, eikä mitään varmuutta leikkauksesta ollut. Minulla pituutta 164cm ja paino 118kg

-Repsukka

Hei repsukka! Peijaksessa juurikin kävin ja se ryhmä alkaa ensi kuussa Ehkäpä ollaan siis samassa ryhmässä!

En ole hirveästi kerennyt käymään täällä ja nytkin vain pikaisesti. Mutta kaikille iso kiitos vastauksista ja ihanaa kun täällä näin lämpimästi otetaan vastaan uudetkin tulokkaat!