Uusi elämä-67 kg

Hei vaan kaikille.

Olen 29- vuotias mies Pohjois-Savosta ja minut operoitiin Joulukuun 10.2012 Tallinnassa bariatricservisen ja Ilmar Kaurin toimesta. En voi kuin kiittää Ilmaria ja hänen taustatiimiiän loistavasta työstä. Voin vastailla jos olet miettinyt yksityisen leikkauksen mahdollisuutta muualla,kuin Suomessa. Vieläkin on vaikea käsittää miten vaaka voi näyttää kahdella numerolla painoni kolmen sijaan. (98kg) Lähtöpaino oli 165kg tietämillä.

En ole päivääkään katunut operaation tekemistä Tallinnassa vaikka kyllähän se jännitti mutta tässä sitä vaan potkitaan eteenpäin. Maksaahan se, mutta minun mielestä tämä on kannattanut ja tuonut minulle kokonaan uuden elämän. Ei leikkaus itsessään ole oikotie onneen niinkuin moni varmaan kuvittelee, töitä on tehtävä joka päivä leikkauksenkin jälkeen oman hyvinvoinnin eteen, leikkaus vain antaa avaimet uuteen mahdollisuuteen.

Leikkaus on elämän suurin päätös, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee sinusta itsestäsi.

Terve, Nanne Napaneera

Onnea tulevaan leikkaukseen. Siitä alkaa sitten loppuelämäsi ensimmäinen päivä  On ihan normaalia jos pelottaa ja jännittää. Kaikenlaiset tuntemukset vyöryvät ylitse,mutta jos itse tietää,että tämä on oikea ratkaisu ei sitä tarvitse todellakaan hävetä tai piilotella.

Se mikä kannattaa muistaa on leikkauksen jälkeisten ohjeiden noudattaminen tarkasti.

Itsellä ainakin toipuminen alkoi todella vauhdikkaasti heti leikkauksen jälkeen ja ensimmäinen kuukausi,kun on ohi niin alkaa minun mielestä todellinen toipuminen. Joko sinulle on tehty mahalaukun tähystys?

Minä en tiedä miksi itsekin sitä maksaa jännitin, mutta hyvin se oli palautunut ennen leikkausta vaikkkei se ollutkaan mikään varsinainen ongelmakohta.

Huomaat varmaan jo tuolla ruokavalion noudattamisella muutosta vireystasossasi, mutta toisaalta voi myöskin ilmetä ärtymystä ja väsymystä mitkä kuuluvatkin asiaan.

Itsellä on tällä hetkellä "positiivisena" ongelmana muistaa syödä riittävästi ja riittävän usein ja etenkin muistaa riittävä nesteiden saanti(vesi).

Leikkauksen jälkeen todellakin opettelet ja opit kuuntelemaan omaa kehoasi aivan uudella tavalla mikä aluksi voi hämmentää esim. piltin syöminen

Itsehän lopetin tupakoinnin kerrasta, koska Ilmar sanoi sen edesauttavan huomattavasti toipumista ja leikkausta, joten ensi kuussa tuleekin vuosi ilman tupakkaa.

Tykkään todella paljon hänen hoitotavastaan ja sympaattisuudesta potilaitaan kohtaan, hän vain suositteli tupakoinnin lopettamista ei sanonut sitä mitenkään uhkaavaan sävyyn tms. Sairaalassa olin 5 päivää ympärivuorokautisessa valvonnassa omassa huoneessa ja Ilmar kävi tapaamassa minua 2 kertaa päivässä ja oli koko ajan tavoitettavissa. Hoitajia oli nuoresta vanhaan, mummohoitajat kun tuli piikin kanssa niin siinä ei kyselty vaan tehtiin juuri niinkuin he papattivat:) Seuranta oli todella intensiivistä.

Itsellä toisten verikokokeiden aika Joulukuulla jotka aionkin toteuttaa Suomessa ensimmäiset kävin ottamassa Regionaalhaiglassa eli se on Pohjoisviron keskussairaala jossa myöskin minut operoitiin ja missä tapasin ravitsemusterapeutin Kristel Janvestin joka ohjeisti ja kyseli miten alku on mennyt.
Otettiin todella perusteelliset kokeet ja tulokset olivat kaikki hyvät eli ei minulla ole koskaan ollut niin hyviä verensokereita jne.

Leikkauksella olen sanut selkääni parempaan kuntoon ja väistänyt 2-tyypin diabeteksen. Ja tiedä mitä muita tulevia sairauksia.

Jos on kysymyksiä niin kysy vaan:D 

TERVE,

Kyllä ihan alkuun ekan 3 viikkoa söin pilttiä jonkun verran mutta en niitä makeimmasta päästä olevia. Soseuttimesta tulee vaimo/mies Pinaattikeitto ja kananmuna(soseutettuna) on todella hyvä alkuun ja kaikki soseutettu muutenkin. Kaikki missä on proteiinia.

Sain mukaan todella monipuolisen ja mittavan paketin ruuasta jne leikkauksen jälkeen. Eikä todellakaan kannata stressata voinko syödä enää tuota ruokaa tai tuota vaan aika näyttää!!! Itsellänihän hävisi himo rasvaiseen ruokaan ja makeaan kokonaan!!!

Itsehän painoin tosiaan sen yli 160kg ja olen 195cm pitkä joten todellakin oli siltä osin haastava leikkaus Ilmarille,koska oli vaikea saaada instrumentit yltämään,koska niin pitkä olen. Mutta ammattilainen on aina ammattilainen:D