Taistelu pääsystä lihavuusleikkaukseen

Hakeuduin viime joulukuussa terveyskeskukseen omalääkärille keskustellakseni mahdollisuudesta päästä lihavuusleikkaukseen. Olin pyytänyt sitä jo aiemminkin, mutta saanut eri lääkäreiltä vastauksen, että "ei sinne vielä noin pienet tytöt pääse". Painoa kuitenkin 105 kg ja pituutta 165cm. Sairauksina mm. 2-tyypin diabetes. Joulukuinen lääkäri katsoi minut sopivaksi leikkaukseen, joten hän teki lähetteen keskussairaalaan.
Helmikuussa pääsin sisätautilääkärille. Olin täyttänyt kaikki kyselylomakkeet ja ruokapäiväkirjat ja käynyt kokeissa. Lääkäri ei vilkaissutkaan tuomiani papereita, vaan tokaisi ensi töikseen minun olevan liian vanha leikkaukseen. Kyseinen päivä sattui olemaan 64-vuotissyntymäpäiväni. Tirautin itkut ja kysyin, eikö ole mitään mahdollisuutta. Hän tylysti vastasi, että ei mitään. Siitä sisuuntuneena, sanoin, etten hyväksy hänen mielipidettään, vaan haluan toisen mielipiteen ja haluan sen sellaiselta lääkäriltä, joka tekee näitä leikkauksia. Hän suostui tähän, ja sain aikanaan kutsun kirurgille, joka olikin sitä mieltä, että olen tähän leikkaukseen juuri täsmäpotilas. Näin asia pantiin vireille. Loppukeväästä kävin ylävatsan ultrassa ja ravintoterapeutilla. Kävin tähystyksessä, jossa löytyi helicobakteeri. Se hoidettiin lääkityksillä pois. Ja nyt olen parhaillaan pussikeittokuurilla ja leikkaus on edessä tämän kuun loppupuolella. Tällä hetkellä paino on pudonnut 93 kiloon.
Haluan kertoa tarinani, jotta muutkaan ikäiseni eivät luovuta ensimmäisen ei-sanan kuultuaan. Pitäkää puolenne! Lääkäri sanoi, että tällä leikkauksella voin saada 20 paljon terveempää vuotta elettäväkseni.

Hyvää työtä, Terttu!
Tsemppiä loppurutistukseen.
Luepa Tötterön viestiketjua, olisikohan teillä yhteisiä " lääkärituttavia"...

Kyllä kannattaa olla sitkeä eikä lannistua heti, sillä varmasti laihdutusleikkaukseen suhtautuu myös osa lääkärikunnasta tosi epäilevästi. Ja se on surullista, koska he ovat se taho, joiden pitäisi tietää! Se on jo riittävän haasteellista, että me ylipainoiset joudumme kohtamaan ympäristön kritiikin. Enää ammattiosaajien kohdalta sitä ei pitäisi joutua kohtaamaan. Kun ylipainoon ja laihduttamiseen liittyy paljon asioita, joita emme tiedä. Lihavuusleikkaus tuo meille jojoilijoille ratkaisuja, jotka on elintärkeitä päästäksemme normipainoon.Sen vuoksi lääkärikunnan pitäisi tiedostaa nämä asiat. Surullista, että näin ei aina ole. Tsemppiä vaan taisteluun. Itselleni leikkaus on ollut tosi hyvä ratkaisu =)

Heippa Terttu
Sinullakin taisi olla täällä jo kuuluisaksi tullut naislääkäri.  Hienoa että kimpaannuit ja vaadit toista lääkäriä

Hienoa Terttu!
Juuri noin pitää taistella terveytensä puolesta, vaikka "tuulimyllyt" ovat välillä vaikeita vastuksia! Olet hyvä esimerkki muillekin, jotka kohtaa vastustusta tässä asiassa!! 

Terttu kirjoitti:Lääkäri ei vilkaissutkaan tuomiani papereita, vaan tokaisi ensi töikseen minun olevan liian vanha leikkaukseen. Kyseinen päivä sattui olemaan 64-vuotissyntymäpäiväni.

Ymmärrän kyllä ks. lääkärin kannan. Olen kuullut aikaisemminkin että raja on n. 60v. Siihen on yksinkertaisesti ainakin 2 syytä. Toinen on raadollinen, eli raha. Eläkeläinen ei tuota yhteiskunnalle mitään joten kun resurssit ovat muutenkin rajalliset niin ei yksinkertaisesti ole tuottavaa leikata vanhempia ihmisiä. Toinen syy jonka kirurgini aikoinaan selitti on että kokemus on osoittanut että vanhemmilla ihmisillä peini ylipaino on vain eduksi. Kun tulee paljon sairauksia päällekkäin niin on suurempi vaara kuihtua pois kuin saada vakavia ongelmia ylipainosta. Näin on aikoinaan Peijaksen ylilääkäri ja kirurgi Leivooinen aikoinaan selittänyt miksi yli 60-vuotiaita ei yleensä leikata.

On kuitenkin hienoa että sun kohdalla homma kuitenkin etenee.

Ymmärrän minäkin osittain nämä ikään liittyvät perustelut, esimerkiksi komplikaatioriskien lisääntymisen.

Sitä en suostu ymmärtämään, että eläkeikää lähestyvän ihmisen leikkaaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa. On ihan väärä, vaikkakin usein toistettu väite, että eläkeläinen ei tuottaisi mitään. Eläkeläinen maksaa veron eläkkeestään, jopa isommalla prosentilla kuin työikäinen, moni virkeä eläkeläinen pyörittää vapaaehtoistoimintaa tai on korvaamaton apu omille työikäisille jälkeläisilleen, esimerkiksi tilapäisenä tai jopa vakituisena lastenhoitajana. Miksi eläkeläisistä puhutaan kuin yhteiskunnan loisista, jotka vain elävät toisten siivellä! Mitä terveempi ihminen, mitä pitempään terve, sitä vähemmän tulee kustannuksia, jotka johtuvat avuttomuudesta tai sairauksista. Taloudelliset syyt ovat hyvin kummallinen perustelu sille, miksi ei yli kuusikymppisiä leikattaisi. Jos leikkauksella saadaan lisää terveitä vuosia, se ihan varmasti kannattaa. Ja tuo Kimbyn mainitsema hyöty ylipainosta ei totisesti koske meidän lihavuusleikkaukseen valikoituvien ylipainoa, pieni pyöreyshän ei sitä ole.

Tuulia kirjoitti:Eläkeläinen maksaa veron eläkkeestään

Joo mutta samalla nostaa eläkettä ja sairastaa enemmän kuin nuoremmat. Kuten sanoin, se on raadollista, mutta totta jos lasketaan vain kvarttaalieuroja.

Tuulia kirjoitti:Ja tuo Kimbyn mainitsema hyöty ylipainosta ei totisesti koske meidän lihavuusleikkaukseen valikoituvien ylipainoa, pieni pyöreyshän ei sitä ole.

Jäi ilmeisesti epäselväksi että tämä oli sitaatti ylilääkärin kertomista perusteista olla leikaamatta. Kyseessä ei sii ole minun mielipiteestä vaan faktasta.

Aikamoista ikärasismia tuo. Kimblyn mainittavat seikat toki painaa vaakakupissa, mutta toisalta kokoajan koitetaan nostaa eläke ikää, eikö silloin tulisi myös tukea oman teveyden ylläpitoa jotta voimme ahkeroida työelämässä vuosia eteenpäin.
Taanoin naureskelimme päiväkodin pihalla, että me hoitajat kuljetaan rollaattorien kanssa siellä kun emme pääse eläkkeelle kuin yli seitsemänkymppisinä.

Leikkaus on ensi keskiviikkona. Kiitos vastauksistanne ja kannustuksesta. Ilolla ja pelotta odotan tulevaa toimenpidettä. Toivottavasti kaikki on sen arvoista. Olen laihtunut ene-dieetillä jo 10 kiloa, että oman osuuteni olen suorittanut mallikkaasti, kai? Nyt syön toivottavasti viimeistä kertaa pussikeittoja. Kerron sitten leikkauksen jälkeen, miten menee.

Hienoo Terttu ettet antanut tympeelle lääkärille periksi vaan vaadit saada tavata toisen lääkärin, tähän se lopulta johti: oot uuden ja terveemmän elämän kynnyksellä valmiina harppaukseen! Paljon tsemppiä leikkuriin!

Nyt olen käynyt leikkauksessa japalannut tänään sairaalasta.Keskiviikkoaamulla leikattiin ja noin 2-3:n tunnin kuluttua olin heräämössä.Olin tietenkin tokkurassa ja tärisin kovasti,masu oli myös kovin kipeän oloinen.Siitä se olo hiljalleen parani ja seuraavana päivänä ylös sängystä.Nyt kolmantena päivänä pääsin kotiin harjoittelemaan sitä loppuelämän ruokavaliota. Oli ihanat lääkärit kaikki asiat hoitui hienosti,myöskin jälkihoidon kannalta kaikki on sovittu.Kirjotellaan taas,että kuinka olen oppinut ja mitä mokia tulee tehtyä ruuan suhteen.

Onnea pikkumasusta. Hiljalleen opettelet, kyllä se siitä

Hienoa että laitoit alussa heti kampoihin! Ja nyt olet varmasti tyytyväinen :-) Ikä on vain numeroita, ei este mihinkään:-) Nautitaan elämästä:-))
*Vilttis*

Hei taas .Olen näköjään täällä taas aamuyön tunteina,mutta silloin on hyvää aikaa, kun ei oikein nukuta.Vajaa viikko leikkauksesta ja minulla on kaikki aivan loistavasti.Olen pirteä ja voin hyvin 64:stä ikävuodesta huolimatta.Olen mielestäni oppinut tuntemaan hyvin, minkä verran pieneen vatsaan mahtuu.Syön erittäin hitaasti, että ehdin huomata, milloin se pikku masu on täynnä. Voi jäädä esim. 2 lusikallista, ja ei vaan mahdu enää. Jännä tunne on myös se, että voin huomata, missä kohtaa ruoka milloinkin kulkee. Alun ummetuksen jälkeen kaikki on normalisoitunut. Kiitos tsempeistänne, ystävät. Vertaistuki on mahtavaa.  

Onnittelut Tertulle pääsystä leikkaukseen.
Täällä myös aamuyön "tuottamaton seniori", lähes ikäisesi ja saman päivän iltana olin operaatiossa, kolmen vuoden arviointien jälkeen. Kotiuduin perjantaina ja tähän asti kaikki mennyt hyvin.

Kerro vähän enemmän alati rokulis.Miksi 3:n vuoden arvioinnit ja kuinka paljon sulla oli tota elopainoo ja menikö enedieetti hyvin?

Hei Terttu. Minulle tehty gbp jo viisi vuotta sitten. Enellä sain pois vain 4 kg/4vk. Sitä ennen olin pudotellut pois n. 4 kk:ssa 16 kg. Leikkauksen jälkeen enimmillään pudonnut 22 kg ja nyt taas jojoillut (+/-3 kg). Tammikuusta paino nousut viisi kg, josta pois saanut ruokavaliolla vain kaksi kiloa.
Nyt kävin siis roikkoleikkauksessa, sitä edelsi kolme kirurgin arviota ja yhteensä viisi annettua aikaa leikolle, josta kolme perui ensin sairaala ja yhden minä. Viimeinen toteutettiin.
Kaikki mennyt hyvin tähän asti. Kipeintä olivat tukisukat 1,5 vrk jalassa, vieläkin "hirttopoimut" polvitaipeissa ja säärissä. Nyt vielä turvotusta, vyötärön ympärys viisi cm pulleampi ja paino samassa kuin leikkausta ennen, vaikka pieni palanen otettu pois. Itse mitattuna haava kyljestä kylkeen 56 cm. Napa vietiin, koska kuoliossa.
Vaikka arkeologin vikaa on kyllä kovasti, en lähde ainakaan tuota haavaa kaivelemaan. Toimin sen ohjeen mukaan, mikä on annettu. Suihkuttelut jne. Toinen dreenihaava vielä vähän erittää ja parissa kohtaa pitkässä haavassa näkyy eritystä kyljissä lonkkaluitten päällä, lämpöilyä ei ole eikä kuumotusta tai punoitusta. Ompeleet sulavat itsestään aikanaan. Pikkuista neulasen pistoa vatsan alueella siellä täällä. Selällään nukkuminen vaikeinta, pieniä aikoja kyljellään olen nukkunut tyynyillä tuettuna.
Nyt alkaa olla viikko, sidokset voikin vaihtaa ja laittaa uudet siistit päälle. Lonkkien kohdalla lisäksi pehmusteet ja tietysti tukiliivi koko ajan.
Tällaista askarteluahan tämä on. Rr ja hb alhaalla, silti kotiutettiin. Pisimmillään olen käynyt n. kilometrin sauvakävelyn eli varovaisesti olen ottanut, ettei tulisi takapakkia.

Kiitos kertomuksestasi. Paljon on sulla tapahtunut, on aikamoista vuoristorataa tämä elämä.Toivottavasti toipumisesi edistyy hyvin.Tsemppiä.

Ja täältäkin onnea Tertulle pikkumasun johdosta.

Hyvä Annukka, luin vasta nyt Kimbyllen kirjoituksen kokonaan. Kyllä eläkeläiset ovat Suomen varoja kasvattaneet Itse menin 15 v. töihin. Maksoin veroja . Kävin koulut jotka maksettiin itse. Ei tullut avustuksia. Eläke rupesi karttumaan 23v. jälkeen. Ei 18v. kuten nykyjään. Töihin oli mentävä sillä yhteiskunta ei rahoja jaellut. Senpä takia otan yhteiskunnasta kaiken hyödyn mitä minulle kuuluu. Tämä kyllä sivuuttaa palstan aihetta, mutta kummiskin. Ja onhan suuntaus nykyjään ollut kauan jo se, että vanhukset, eläkeläiset ja lapset eivät tuota tulosta. Perkl... sanon vaan. Mutta mukavaa loppuviikkoa kaikille, onnistumisia eneilyyn ja meille pikkumasuille kanssa.    

annukka1955 kirjoitti:Ja Kimbylle

Eiku yhteiskunnalle. En minä ole näitä leikkauskriteerejä keksinyt.

Tässä on oiva esimerkki siitä mitä tapahtuu kun kirjoitetaan tunteella. Unohdetaan kokonaan kenelle pitäisi kirjoittaa.